Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Avaruustekniikka

Starlink-satelliitit

Vuoden 2019 keväällä käynnistyi merkittävä satelliittihanke, kun 60 Starlink-satelliittia laukaistiin Maata kiertävälle radalle Yhdysvaltain Cape Canaveralista. Starlink-järjestelmän tehtävänä on tarjota internet-yhteyksiä kaikkialle maapallolla. Visuaalisesti näiden satelliittiryhmien laukaisut saattavat näkyä erikoisina "helminauhoina". Satelliitit pysyvät jonomuodostelmassa jonkin aikaa laukaisun jälkeen, kunnes erkanevat lopullisille radoilleen.

Starlink-satelliitit ovat amerikkalaisen SpaceX-yhtiön satelliittihanke, joka on niittänyt mainetta mm. kaupallisilla uudelleen käytettävillä Falcon 9 -kantoraketeilla, Crew Dragon -miehistöaluksilla avaruusasema ISS:lle jne. Yhtiön taustalla toimii monimiljardööri Elon Musk, joka on tuttu monista innovatiivisista hankkeista ja Tesla-sähköautoista.

Starlink-satelliitit muodostavat aikanaan maailmanlaajuisen internet-satelliittien verkoston, joka tarjoaa kaupallisia palveluita maapallon jokaiseen kolkkaan, myös monille heille, jotka ovat internet-yhteyksien ulottumattomissa esimerkiksi harvaanasutuilla seuduilla tai muuten heikon infrastruktuurin vuoksi.    

Starlinkiin tulee kuulumaan aikanaan ainakin 12 000 satelliittia ellei jopa yli 40 000 satelliittia. Ne sijoittuvat matalille kiertoradoille keskimäärin noin 500 kilometrin tuntumaan.

Ratatasoja tulee olemaan erilaisia. Alkuvaiheen 1600 satelliittia sijoitettiin ratatasoille, jossa radan ns. inklinaatio on 53.2 astetta. Nämä satelliitit näkyivät enimmäkseen melko matalalla etelätaivaalla. Myöhemmin satelliitteja on laukaistu runsaasti myös polaariradoille, jonka vuoksi Starlink-satelliitteja voi nähdä Suomen taivaalla zeniitissäkin.

(Starlink-satelliitit Tubingenin yläpuolella Saksassa Kuva: Wikimedia Commons)

Starlink-hankkeen käynnistyminen hämmensi tähtitieteen harrastajia eri puolilla maailmaa. Laukaisun jälkeen satelliitit ilmestyivät kirkkaana helminauhana taivaalle, jota havaittiin eri puolilla maailmaa, myös Suomessa heti vuoden 2019 toukokuun vaaleina kesäöinä. Tässä vaiheessa satelliitit erottuvat helposti paljain silminkin ja kiinnittävät taivaan tarkkailijan huomion.

Radan alkuvaihe sijaitsee hieman lopullista ratatasoa alempana ja tämän vuoksi satelliitit näkyvät hyvin pian laukaisuajankohdan jälkeen. Satelliittien kirkkauteen on pyritty vaikuttamaan niiden pintamateriaalien avulla sekä erilaisilla varjostintekniikoilla ja satelliittien asennolla.

Perinteinen Starlink-satelliitti näkyy taivaalla kuitenkin melko heikosti paljain silmin. Niiden keskimääräinen kirkkaus on +5 magnitudin tienoilla eli ne erottuvat tähtitaivaalta juuri ja juuri paljain silmin.

Mutta tähtitaivaan kuvaajille Starlink-satelliitit ovat melkoinen vaiva, sillä kuviin satelliitit piirtyvät erityisen hyvin.
    
Tulevaisuudessa taivaalla käy todellinen kuhina. SpaceX:n Starlink-hankkeen merkittävin kilpailija on mm. amerikkalainen OneWeb, joka rakentaa parhaillaan 648 satelliitin järjestelmää samaan käyttötarkoitukseen. OneWebin satelliitit sijaitsevat hieman korkeammalla 1200 kilometrissä ja ovat siten visuaalisesti huomaamattomampia.

Kehitteillä on lisäksi Amazon-yhtiön Kuiper (3236 satelliittia), kanadalaisen Telesatin Lightspeed (298 satelliittia). Myös Kiinalla ja Venäjällä on omat suunnitelmansa.

Kuinka löytää taivaalta Starlink-satelliitteja?

Satelliitteja näkyy parhaiten noin tunti auringonlaskun jälkeen. Jo pelkästään tähtikirkkaan taivaan satelliittiliikennettä seuraamalla, silmiin osuu peräkkäin vaeltavia satelliitteja, jotka mitä todennäköisimmin ovat juuri Starlinkejä. Mutta avuksi kannattaa ottaa ennustepalvelut, kuten Heavens Above. Se tarjoaa reaaliaikaisen 3D näkymän maapallon Starlink-satelliiteista sekä tietenkin yksityiskohtaisempia näkymistietoja omalle horisontille.

 

RSS Zeniitti

RSS Taivaanvahti

RSS Avaruus.fi-foorumi