Erilaisissa muodostelmissa taivaalla näkyneet satelliitit ovat aina herättäneet kiinnostusta. Amerikkalaiset NOSS-satelliitit eli ns. satelliittikolmiot olivat yleinen kummastuksen aihe varsinkin 1990-luvulla ja aivan 2000-luvun alussa. Kolmen satelliitin ryhmä saattoi näyttäytyä taivaalla kolmion muodossa tai joskus myös jonomuodostelmana peräkkäin. Myöhemmin NOSS-kohteet alkoivat muodostelmana erkaantua ja niitä ei voinut enää hahmottaa muodostelmaksi. Aivan vastaavanlainen satelliittimuodostelma on myös kiinalainen Yaogan, jollaisia on laukaistu Maata kiertävälle radalle viime vuosina. Yaogan-ryhmät ovat himmeämpiä, mutta sopivissa olosuhteissa nekin voivat loistaa hetkellisesti hyvin huomiota herättävinä.

NOSS-muodostelmat

NOSS eli Naval Ocean Surveillance System on Yhdysvaltain merivoimien sotilaallinen satelliittijärjestelmä. Sen avulla on tarkkailtu mm. maailman merialueiden laivaliikennettä. Satelliitit kuuluvat Yhdysvaltain merivoimien ns. White Cloud- ohjelmaan, joka on tunnettu myös nimillä Classic Wizard ja Parcae. Näistä viimeisin kuvastaa ryhmää parhaiten Antiikin mytologian mukaan, jossa se tarkoittaa Zeus- ja Themida -jumalien kolmea tytärtä.

NOSS-järjestelmän varhaisvaiheet käynnistettiin jo 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Tuolloin vuonna 1971 Maata kiertämään laukaistiin ensimmäiset kokeelliset ns. SSU ELINT -satelliitit (SubSatellite Unit, Electronic Intelligence). Näistä kehittyivät ensimmäisen sukupolven NOSS-satelliitit, joiden laukaisu alkoi viittä vuotta myöhemmin.

Ensimmäisiin satelliitteihin kuuluu kahdeksan ryhmää, joista viimeinen laukaistiin radalleen vuonna 1987. Nämä ensimmäisen sukupolven NOSS 1 -satelliitit ovat visuaalisesti melko himmeitä kohteita ja löytyvät taivaalta tavallisesti vain kiikarin avulla. Ne kirkastuvat vain hyvin harvoin paljain silmin havaittaviksi kohteiksi.

NOSS-ohjelma sai jatkoa, sillä toisen sukupolven satelliittien laukaisut aloitettiin vuonna 1990. Tähän kuuluu vain kolme ryhmää, joista kaikki ovat tuttuja Suomenkin taivaalta: NOSS 2-1, NOSS 2-2 ja NOSS 2-3. Tälle satelliittisukupolvelle on ominaista, että ne löytyvät taivaalta helposti paljain silmin tai ainakin pienen kiikarin avulla. Joskus osan satelliiteista on nähty kirkastuvan lähelle taivaan kirkkaimpien tähtien suuruusluokkaa.

NOSS-satelliittien kolmas sukupolvi syntyi vuonna 2001. Näihin muodostelmiin kuuluu vain kaksi satelliittia. NOSS 3 -sarjan satelliitteja on neljä ryhmää, joista viimeisin laukaistiin radalleen vuonna 2007. NOSS 3 -satelliitit ovat tavallisesti hieman himmeämpiä kohteita. Nämä ovat parhaiten havaittavissa kiikarilla, sillä niiden kirkkaus on tyypillisesti +5 magnitudin luokkaa. Hyvin harvoissa tapauksissa satelliittien kirkkaus voi nousta 2. suuruusluokkaan.

Lentävät NOSS-kolmiot

SSU-satelliitit eli NOSS-ryhmät muodostuvat kolmesta verraten lähellä toisiaan olevista satelliiteista. Pienten työntomoottorien avulla ne pitävät 30-240 km etäisyyden toisiinsa. Satelliitit kommunikoivat keskenään. Ne keräävät laivojen radiosignaaleja, paikantavat kohteen tarkasti, jolloin saadaan myös tieto liikesuunnasta ja nopeudesta. Ensimmäinen satelliiteista tarkkailee aluetta laajamittaisemmin. Kaksi muuta satelliittia kerää signaalin ja kolmas niistä tekee tarkemmat mittaukset.

Satelliitit kiertävät maapalloa hieman yli 1000 km korkeudessa ympyrämäisillä radoilla. Ratatason kaltevuus päiväntasaajaan nähden (inklinaatio) on 63,4 asetta, minkä ansiosta ne pystyvät kattamaan mittauksillaan myös maapallon napaseutuja. NOSS-kolmiolle on tärkeää sen muoto. Sijainti ja nopeustiedot mitataan kerätyn signaalin aikaviiveen perusteella. Muodostelman tulee pysyä suorakulmaisena ja oikeassa järjestyksessä radan kaikissa kohdissa. Siksi ratatason ääripisteissä, pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla kolmio ikäänkuin kääntyy ympäri ja yksi satelliiteista siirtyy samalla hetkeksi 50-100 km alemmalle radalle. NOSS-satelliitit näyttävät liikkuvat peräkkäin hetken aikaa.

NOSS-ryhmät ovat mielenkiintoinen havaintokohde. Jos niitä ei ole koskaan nähnyt, kannattaa ainakin yksi ilta uhrata niiden etsimiseen, sillä näky on erikoinen ja suorastaan mykistävä. Vaikka satelliitit eivät olekaan erityisen kirkkaita, ne onnistutaan varsin usein näkemään paljain silmin ja aivan sattumalta.

Satelliittikolmiot hajoavat

Vuosien myötä Maata kiertäneet satelliittikolmiot ovat alkaneet hajoamaan, sillä ilmakehä ja aurinkotuuli muokkaavat niiden ratoja voimakkaasti. Muodostelma on monissa ryhmissä laajentunut niin, että satelliitit eivät välttämättä enää näy horisontissa yhtäaikaa. NOSS 2-2 -ja NOSS 2-3 -ryhmät hajosivat jo vuosina 2006 ja 2007. Ainoa kiinteämpi satelliittikolmio on ollut NOSS 2-1 -muodostelma, joka sekin erkaantui vuoteen 2012 mennessä. Nyt kaikki ryhmät näkyvät yksittäisinä satelliitteina.

Kiinalaiset satelliittimuodostelmat

Kiinan Yaogan-satelliittiohjelmaan liittyy joukko mielenkiintoisia kohteita. Osa näistä jäljittelee selkeästi amerikkalaisia NOSS-satelliitteja ainakin muodostelmiensa osalta. Virallisen tiedon mukaan kyseessä on kaukokartoitussatelliitteja, mutta useat satelliittiasiantuntijat viittaavat sotilaallisiin tiedustelusatelliitteihin. Kaikki Yaogan-ryhmät kiertävät Maata noin 1100 km korkeudessa radoilla, joiden kaltevuus päiväntasaajaan nähden on 63,4 astetta.

Yaogan-ryhmissä on kolme satelliittia ja ne mittaavat maanpinnan kohteita kolmiomittausperiaatteella. Ensimmäinen Yaogan 9 -ryhmä laukaistiin avaruuteen maaliskuussa 2010. Vuoden 2012 marraskuussa avaruuteen laukaistiin Yaogan 16 -ryhmä. Tämän jälkeen laukaisuvuorossa oli Yaogan 17 -ryhmä syyskuussa 2013. Yaogan 20 -ryhmä pääsi avaruuteen elokuussa 2014 ja saman vuoden joulukuussa Maata kiertämään lähetettiin vielä Yaogan 25 -ryhmä.

Kiinalaisista Yaogan-ryhmistä kirkkain lienee Yaogan 16. Sen satelliittien kirkkaus voi yltää hyvissä olosuhteissa jopa 0 suuruusluokkaan eli ne loistavat taivaalla hetkellisesti erittäin helposti havaittavina kohteina. Normaalisti ryhmän satelliittien kirkkaus on huomattavasti himmeämpi ja ne erottuvat taivaalta useimmiten vain kiikarilla 6-7 magnitudissa. Tiettävästi myös Yaogan 9 -ryhmä on havaintokelpoinen, mutta satelliittien keskimääräinen kirkkaus liikkuu 5-6 magnitudin tienoilla.

Lähteet ja linkit:
Naval Ocean Surveillance System (Visual Satellite Observers)
NOSS, GlobalSecurity.Org
Spy Satellites, Paul Maley
NOSS 1, Gunter's Space Page
NOSS 2-1 kuva, Marco Langbroek
Yaogan-satelliitit, Gunter's Space Page
Yaogan 17 -satelliitit Mikkelin taivaalla 4.10.2014, Taivaanvahti
Yaogan 16 -satelliitit Tampereen taivaalla 13.8.2014, Taivaanvahti

Videot
NOSS triangle (YouTube)
Yaogan triplets (YouTube)