Tulipallo, joka sammuu tai räjähtää noin 60 km korkeudessa, ei pudota maan pinnalle meteoriitteja.

Jos tulipallo sammuu 25–35 km:n korkeudella, tai sitäkin matalammalla, se todennäköisesti pudottaa maahan meteoriitin, tai hajotessaan meteoriitteja. Mitä hitaammin kappale törmää ilmakehään, sen vähemmän sen massa vähenee, eli suurinopeuksisen meteoroidin pitää olla alkumassaltaan paljon suurempi, että ablaatio jättäisi siitä jäljelle meteoriitin, mutta käytännössä nopeuden pitää olla alle 30 km/s. Kappaleen liike-energiahan lopultakin on se tekijä, joka kuumentaa ja ablatoi meteoroidin ja se kasvaa suhteessa nopeuden neliöön (E = 0,5 mv²). Pudottaakseen meteoriitin meteoroidin tulee siis kohdata ilmakehä edullisessa, hyvin loivassa kulmassa, hitaalla nopeudella; 13 km/s, olla lujarakenteinen ja kestää kuumuutta kulumatta olemattomiin matkalla ilmakehän läpi. Nopeusyläraja, noin 30 km/s, rajaa heti pois suurimman osan meteoriparvista.

Avaruudessa yleinen, mutta hauras hiilikondriittimeteoroidi ei kestä pystysuoran putoamisen aiheuttamia voimia, joten sellainen pääsee putoamaan maahan asti meteoriittina vain osuessaan loivassa noin 5° kulmassa ilmakehään. Toisaalta lujarakenteinen rautameteoroidi (tai myös kivi-) todennäköisemmin pudottaa meteoriitin, jos sen tulokulma on lähes pystysuora ja luonnollisesti senkin nopeus alhainen. Tuhansien tonnien massainen kappale ei edes hidasta putoamisnopeuttaan ennen Maahan iskeytymistään. Massaltaan 1000 kg meteoriitti ehtii juuri ja juuri hidastua lähelle vapaan pudotuksen nopeutta ennen maahan iskeytymistään. Ilmakehän läpi hidastumatta putoaa halkaisijaltaan vähintään 150 metrin jää-, tai 60 metrin kivi-, tai 20 metrinen rautameteoroidi. Jäämeteoriitti (komeetta) kuitenkin saattaa räjähtää ennen maanpinnalle iskeytymistään. Kappaleen läpimitan puolittuessa ylläolevista minimimitoista, sen maanpintaan iskeytymisen todennäköisyys vähenee 99 %.

Meteoriitinpudottajatulipallon kirkkauden alarajana pidetään –6 mag, mutta on muistettava, että pelkkä tulipallon kirkkaus ei korreloi hyvin, pohdittaessa todennäköisyyttä sille, putosiko tulipallon jäljiltä myös meteoriitti maanpinnalle.

Kivimeteoroidin laskennallinen lämpötila on avaruudessa noin –25 .. +5 °C välillä, eikä rautameteoroidikaan ole Maan kiertoradan etäisyydellä Auringosta kun n. +90-asteinen. Pudotessaan Maan ilmakehän läpi iskuaallon parituhat-asteinen lämpösäteily kuumentaa kappaleen pintaa, mutta lämpö ei kuitenkaan ehdi siirtyä meteoroidin (tulevan meteoriitin) sisäosiin ja ainoastaan 2–10 mm sen pinnasta ehtii kuumeta meteorivaiheen aikana. Meteoroidi jäähtyy välittömästi, kun se on meteorivaiheen loputtua menettänyt suurimman osan liike-energiastaan, ja kappale aloittaa muutamia minuutteja kestävän vapaan putoamisliikkeen troposfäärin yläosasta kymmenien asteiden pakkasessa. Nyrkinkokoinen rautameteoriitti voisi pudottuaan olla siis sisältä jopa kuumakin, mutta vapaan putoamisen seurauksena senkin pinta ehtii jäähtyä, lukuun ottamatta niitä äärimmäisen harvoja tapauksia, joissa erittäin massiivisen kappaleen nopeus ei ole hidastunut vapaaksi putoamiseksi ennen maahan iskeytymistä.