Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Meteorit

2.1.2. Meteorivanat
Meteoroidin taakse jäävän virtauksen sekaan sen "vanaveteen" kulkeutuu meteorista materiaa tai atomeja, joiden valoemissiot ovat pääosin kertaalleen ionisoituneiden natrium-, magnesium-, tai kalsium-atomien spektriviivaemissioita. Katuvaloista tuttu keltainen värisävy joillakin meteoreilla voi olla meteoroidiaineksen natriumista aiheutuvaa. Magnesium taas antaa meteorille kirkasta sinertävänvalkoista väriä. Tämä joskus häntää muistuttava vanailmiö on yleensä lyhytkestoinen, eli alle yhden sekunnin.
Pienen viiveen jälkeen, meteorin ehkä jo sammuttua, voidaan joskus havaita kymmeniä kilometrejä pitkä lyhytkestoinen (noin 3 s) vihertävä vana, joka syttyy hetkeksi hohtamaan himmeästi revontulista tuttua neutraalin happiatomin 558 nm:n vihreää valoa. Sen kirkkaus kasvaa reilun sekunnin aikana tyypillisesti +4 mag asti ja sammuu pehmeästi viimeistenkin virittyneiden happiatomien lopulta luovuttaessa ylimääräisen energiansa.
Vielä harvemmin saattaa nopea kirkas meteori, yleensä leonidi, tai perseidi, jättää pimeälle taivaalle pitkäkestoisen valoa hohtavan vanan, jonka valoemission spektri vaihtelee ja on meteorikohtainen, mutta yhteistä näille kuitenkin on natriumin 589 nm:n kellertävä viivaemissio, jonka lisäksi muita aallonpituuksia esiintyy epälukuinen määrä.
Meteorivanatyypeistä silmälle havaitsematon on ns. elektronivana. Kuumuuden aiheuttaman ilmakehän kaasujen ionisoitumisen irrottamat vapaat elektronit heijastavan meteorin vanasta (jossakin määrin myös meteorin etuosassa) VHF-taajuisia radioaaltoja lyhytaikaisesti vanan elektronipilven hajotessa nopeasti (dissipaatio) harvaan ilmaan ja lopulta kadotessa alemmiltakin radiotaajuuksilta ilmaisemattomiin. Näin tapahtuu ylivoimaisesti suurimalle osalla meteorivanoja, mutta tulipallon syöksyessä syvemmälle ilmakehään molekyylitiheys on jo D-kerroksessa riittävän suuri rekombinoimaan syntyneet elektronit hetkessä.
Todella suurimassainen tulipallo voi jättää valoisalle taivaalle auringonvaloa heijastavan vaalean tai tumman pölyvanan, joka voi näkyä tuntikausia. Vana voi myös olla lentokoneen jättövanan kaltainen vaalea tai kirkas auringonvaloa heijastava vana.
- EPSC 2022 Espanjan Granadassa 4.11.2022
- Viikonlopullinen aurinkokunta-asiaa 28.2.2022
- Aurinkokuntatapaaminen verkossa 11.3.2021
- EPSC 2020 – Tiedekonferenssi virtuaaliseen tapaan 25.10.2020
- Aurinkokuntatapaaminen 2020 28.2.2020
-
Meteorikuva III 3.3.2025 klo 21.14; Vaasa; Timo Alanko
-
Meteorikuva II 1.2.2025 klo 19.18; Ulvila; Vesa Puistovaara
-
Meteorikuva 18.1.2025 klo 0.00; Jyväskylä; Petri Tikkanen
-
Kvadrantidit IV 11.1.2025 klo 7.41; Kokkola; Pentti Ketola
-
Tulipallo yöllä, Venusta kirkkaampi III 26.3.2025 klo 22.19; Teuva; Kai Haapala
-
Tulipallo yöllä, kuin täysikuu III 25.3.2025 klo 22.10; Kolari; Kai Rantala
-
Tulipallo yöllä, kuin puolikuu III 23.3.2025 klo 23.16; Vaasa; Erkki Rantamäki
-
Tulipallo yöllä, Venusta kirkkaampi III 23.3.2025 klo 1.15; Vesanto; Timo Kuhmonen
- Vs: Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta 16.3.2025
- Vs: Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta 16.3.2025
- Vs: Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta 11.3.2025
- Vs: Tapojeni orja 19.2.2025
- Vs: Tapojeni orja 20.1.2025