Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Meteorit

kvadrantidit
Kvadrantidit aloittavat meteorivuoden. Parvi on aktiivinen 28.12 - 12.1 välisenä aikana ja terävä maksimi esiintyy 3.1. Kvadrantidien maksimi on huomattavan lyhytkestoinen, käytännössä vain yhden yön ajan kestävä. Maksimin aikana voi hyvissä olosuhteissa nähdä kymmeniä tähdenlentoja tunnin havainnon aikana.
Parven radiantti eli säteilypiste sijaitsee 8 astetta Karhunvartijan beta-tähdestä (Nekkar) koilliseen ja noin 10 astetta Otavan varren kärjestä (Benetnasch) itään. Radiantin halkaisija on viisi astetta. Parven meteorit ovat helposti tunnettavissa, sillä ne ovat kirkkaita ja valkeita (jopa sinertäviä).
Kvadrantidien ensimmäinen runsas (havaittu) vuosi oli 1835, jolloin parven radiantti sijaitsi Quadrans Muraliksen tähdistössä, siitä johtuu parven yleisesti käytetty nimi. Kvadrantideistä käytetään myös harvemmin nimeä bootidit.
- EPSC 2022 Espanjan Granadassa 4.11.2022
- Viikonlopullinen aurinkokunta-asiaa 28.2.2022
- Aurinkokuntatapaaminen verkossa 11.3.2021
- EPSC 2020 – Tiedekonferenssi virtuaaliseen tapaan 25.10.2020
- Aurinkokuntatapaaminen 2020 28.2.2020
-
Lyridit II 26.4.2025 klo 3.17; Jyväskylä; Vesa Vasankari
-
Lyridit I 22.4.2025 klo 4.02; Jyväskylä; Vesa Vasankari
-
Meteorikuva III 22.4.2025 klo 0.20; Vaasa; Timo Alanko
-
Lyridit III 21.4.2025 klo 23.22 - 22.4.2025 klo 3.30; Jyväskylä; Harri Kiiskinen
-
Tulipallo yöllä, kuin Aurinko III 29.4.2025 klo 19.45; Nokia; Anonyymi
-
Tulipallo yöllä, Venusta kirkkaampi III 28.4.2025 klo 1.30; Inkoo, Tähtelä; Anonyymi
-
Tulipallo yöllä, Venusta kirkkaampi III 26.4.2025 klo 3.17; Vesanto; Timo Kuhmonen
-
Tulipallo yöllä, Venusta kirkkaampi III 25.4.2025 klo 4.10; Riihimäki; Marko Oinonen
- Vs: Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta 16.3.2025
- Vs: Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta 16.3.2025
- Vs: Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta 11.3.2025
- Vs: Tapojeni orja 19.2.2025
- Vs: Tapojeni orja 20.1.2025