Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Meteorit
9.2. Kirkkausjakauma
Meteoriparvi koostuu erillisistä kappaleista, jotka vastaavat kooltaan lähinnä hiekanmurusia sekä tomua. Lukumääräisesti eniten parvessa on pieniä hiukkasia. Yksittäisten meteorien kirkkaus riippuu niitä aiheuttavien hiukkasten massasta ja koosta. Mitä painavampi meteoroidi on, sitä kirkkaampana tähdenlentona sen saapuminen ilmakehän nähdään, mutta nopeudella on jopa suurempi vaikutus, sillä kappaleen kineettinen energia kasvaa nopeuden neliöön:
E = 0,5 mv2
jossa
E = energia (josta valona muutamia prosentteja)
m = massa
v = osumisnopeus ilmakehään.
Kaava 2.
Tarkastellaanpa seuraava esimerkkiä ja taulukkoa 7, jossa on oletettu meteoroidin nopeuden ja tulokulman olevan keskimääräisiä (noin 35 km/s ja 45°). Jokaista magnitudi-luokkaa kohti on otettu 32 grammaa materiaa. Yksittäisen meteorin massa G (m) on ilmoitettu myös. Esimerkiksi –4 magnitudin tähdenlennon aiheuttava meteoroidi on massaltaan keskimäärin 32 g. Samoin 0-magnitudin meteorin saa aikaiseksi noin 0,32 gramman meteoroidi. Tämä saattaa vaihdella parvien ja sporadisten välillä. Taulukosta voidaan nähdä, että 32 grammaa meteoroidi-ainesta aiheuttaa +1 magnitudin tähdenlentoja 100. Sama massa saa toisaalta aikaiseksi 9537 himmeää meteoria (+6). Näyttää siis siltä, että meteorien määrä kasvaa eksponentiaalisesti meteorien kirkkauden samalla tasaisesti pienentyen. Magnitudifunktio tp (m) määrittelee, kuinka monta meteoria kuhunkin magnitudiluokkaan kuuluisi. Sarakkeessa N (m) on havaitsijan näkemien meteorien lukumäärä.
Taulukko 7. Massa- ja kirkkausjakauma.
| mag | G | G (m) | tp (m) | p (m) | N (m) |
|---|---|---|---|---|---|
| –4 | 32 g | 32 g | 1,00 | 0,95 | 0,95 |
| –3 | 32 g | 12,8 g | 2,50 | 0,87 | 2,17 |
| –2 | 32 g | 5,2 g | 6,25 | 0,76 | 4,75 |
| –1 | 32 g | 2,1 g | 15,2 | 0,65 | 9,75 |
| 0 | 32 g | 0,8 g | 39,1 | 0,53 | 20,7 |
| +1 | 32 g | 0,32 g | 100,0 | 0,42 | 42,0 |
| +2 | 32 g | 0,13 g | 244,1 | 0,31 | 75,5 |
| +3 | 32 g | 0,05 g | 610,4 | 0,19 | 116,0 |
| +4 | 32 g | 0,02 g | 1525,9 | 0,08 | 122,1 |
| +5 | 32 g | 0,008 g | 3814,7 | 0,01 | 38,1 |
| +6 | 32 g | 0,003 g | 9536,7 | 0,0001 | 1,0 |
32 grammaa ainetta jaettuna esimerkiksi 610:een 0,05 g osaan tuottaisi +3 magnitudin meteoreja 610 ja näistä meteoreista havaittaisiin vain 116 kpl. Eri kirkkauksisille meteoreille on annettu p(m)-arvoja, jotka kuvaavat, millä todennäköisyydellä meteori havaitaan. Esimerkiksi arvo 1,00 tarkoittaa, että meteori havaitaan 100 % varmuudella; vastaavasti arvo 0,50 tarkoittaa 50 % todennäköisyyttä. Kirkkaudeltaan –4 magnitudin tulipallon havaitsija näkee melko varmasti kun taas +1 magnitudin meteorin havaitsee 42 % todennäköisyydellä. Taulukon mukaan siis sadasta +1 magnitudin meteorista vain 42 tulee havaituksi ja himmeistä +6 magnitudin 9536 meteorista havaitaan vain yksi.
Zeniitti
- EPSC 2022 Espanjan Granadassa 4.11.2022
- Viikonlopullinen aurinkokunta-asiaa 28.2.2022
- Aurinkokuntatapaaminen verkossa 11.3.2021
- EPSC 2020 – Tiedekonferenssi virtuaaliseen tapaan 25.10.2020
- Aurinkokuntatapaaminen 2020 28.2.2020
Taivaanvahti
-
Meteorikuva III 3.3.2025 klo 21.14; Vaasa; Timo Alanko
-
Meteorikuva II 1.2.2025 klo 19.18; Ulvila; Vesa Puistovaara
-
Meteorikuva 18.1.2025 klo 0.00; Jyväskylä; Petri Tikkanen
-
Kvadrantidit IV 11.1.2025 klo 7.41; Kokkola; Pentti Ketola
-
Tulipallo yöllä, Venusta kirkkaampi III 26.3.2025 klo 22.19; Teuva; Kai Haapala
-
Tulipallo yöllä, kuin täysikuu III 25.3.2025 klo 22.10; Kolari; Kai Rantala
-
Tulipallo yöllä, kuin puolikuu III 23.3.2025 klo 23.16; Vaasa; Erkki Rantamäki
-
Tulipallo yöllä, Venusta kirkkaampi III 23.3.2025 klo 1.15; Vesanto; Timo Kuhmonen
Avaruus.fi-foorumi
- Vs: Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta 16.3.2025
- Vs: Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta 16.3.2025
- Vs: Suomen ensimmäinen rautameteoriitti löytynyt Lieksasta 11.3.2025
- Vs: Tapojeni orja 19.2.2025
- Vs: Tapojeni orja 20.1.2025