Tähtitieteellinen yhdistys Ursa
Meteorit
9.2. Kirkkausjakauma
Meteoriparvi koostuu erillisistä kappaleista, jotka vastaavat kooltaan lähinnä hiekanmurusia sekä tomua. Lukumääräisesti eniten parvessa on pieniä hiukkasia. Yksittäisten meteorien kirkkaus riippuu niitä aiheuttavien hiukkasten massasta ja koosta. Mitä painavampi meteoroidi on, sitä kirkkaampana tähdenlentona sen saapuminen ilmakehän nähdään, mutta nopeudella on jopa suurempi vaikutus, sillä kappaleen kineettinen energia kasvaa nopeuden neliöön:
E = 0,5 mv2
jossa
E = energia (josta valona muutamia prosentteja)
m = massa
v = osumisnopeus ilmakehään.
Kaava 2.
Tarkastellaanpa seuraava esimerkkiä ja taulukkoa 7, jossa on oletettu meteoroidin nopeuden ja tulokulman olevan keskimääräisiä (noin 35 km/s ja 45°). Jokaista magnitudi-luokkaa kohti on otettu 32 grammaa materiaa. Yksittäisen meteorin massa G (m) on ilmoitettu myös. Esimerkiksi –4 magnitudin tähdenlennon aiheuttava meteoroidi on massaltaan keskimäärin 32 g. Samoin 0-magnitudin meteorin saa aikaiseksi noin 0,32 gramman meteoroidi. Tämä saattaa vaihdella parvien ja sporadisten välillä. Taulukosta voidaan nähdä, että 32 grammaa meteoroidi-ainesta aiheuttaa +1 magnitudin tähdenlentoja 100. Sama massa saa toisaalta aikaiseksi 9537 himmeää meteoria (+6). Näyttää siis siltä, että meteorien määrä kasvaa eksponentiaalisesti meteorien kirkkauden samalla tasaisesti pienentyen. Magnitudifunktio tp (m) määrittelee, kuinka monta meteoria kuhunkin magnitudiluokkaan kuuluisi. Sarakkeessa N (m) on havaitsijan näkemien meteorien lukumäärä.
Taulukko 7. Massa- ja kirkkausjakauma.
| mag | G | G (m) | tp (m) | p (m) | N (m) |
|---|---|---|---|---|---|
| –4 | 32 g | 32 g | 1,00 | 0,95 | 0,95 |
| –3 | 32 g | 12,8 g | 2,50 | 0,87 | 2,17 |
| –2 | 32 g | 5,2 g | 6,25 | 0,76 | 4,75 |
| –1 | 32 g | 2,1 g | 15,2 | 0,65 | 9,75 |
| 0 | 32 g | 0,8 g | 39,1 | 0,53 | 20,7 |
| +1 | 32 g | 0,32 g | 100,0 | 0,42 | 42,0 |
| +2 | 32 g | 0,13 g | 244,1 | 0,31 | 75,5 |
| +3 | 32 g | 0,05 g | 610,4 | 0,19 | 116,0 |
| +4 | 32 g | 0,02 g | 1525,9 | 0,08 | 122,1 |
| +5 | 32 g | 0,008 g | 3814,7 | 0,01 | 38,1 |
| +6 | 32 g | 0,003 g | 9536,7 | 0,0001 | 1,0 |
32 grammaa ainetta jaettuna esimerkiksi 610:een 0,05 g osaan tuottaisi +3 magnitudin meteoreja 610 ja näistä meteoreista havaittaisiin vain 116 kpl. Eri kirkkauksisille meteoreille on annettu p(m)-arvoja, jotka kuvaavat, millä todennäköisyydellä meteori havaitaan. Esimerkiksi arvo 1,00 tarkoittaa, että meteori havaitaan 100 % varmuudella; vastaavasti arvo 0,50 tarkoittaa 50 % todennäköisyyttä. Kirkkaudeltaan –4 magnitudin tulipallon havaitsija näkee melko varmasti kun taas +1 magnitudin meteorin havaitsee 42 % todennäköisyydellä. Taulukon mukaan siis sadasta +1 magnitudin meteorista vain 42 tulee havaituksi ja himmeistä +6 magnitudin 9536 meteorista havaitaan vain yksi.
Zeniitti
- EPSC 2022 Espanjan Granadassa 4.11.2022
- Viikonlopullinen aurinkokunta-asiaa 28.2.2022
- Aurinkokuntatapaaminen verkossa 11.3.2021
- EPSC 2020 – Tiedekonferenssi virtuaaliseen tapaan 25.10.2020
- Aurinkokuntatapaaminen 2020 28.2.2020
Taivaanvahti
-
Kvadrantidit IV 11.1.2025 klo 7.41; Kokkola; Pentti Ketola -
Kvadrantidit III 4.1.2025 klo 1.52; Janakkala, Tervakoski; Petri Kuossari
-
kvadrantidi III 3.1.2025 klo 20.30; Ulvila; Vesa Puistovaara
-
Kvadrantidit III 3.1.2025 klo 20.30; Janakkala, Tervakoski; Petri Kuossari
-
Tulipallo yöllä, Venusta kirkkaampi III 18.1.2025 klo 2.27; Tampere; Henri Manninen
-
Tulipallo yöllä, Venusta kirkkaampi III 16.1.2025 klo 19.35; Vaasa; Timo Alanko
-
Tulipallo yöllä, Venusta kirkkaampi III 16.1.2025 klo 19.30; Janakkala; Anonyymi
-
Tulipallo yöllä, täysikuuta kirkkaampi III 16.1.2025 klo 19.05; Vaasa; Anonyymi
