Meille tutuin lienee varmasti klassinen Kuu-ukko, joka on tavanomainen nimitys täysikuun ihmisen kasvoja muistuttavalle hahmolle.

Kuu-ukon tapauksessa silminä toimivat Mare Imbrium (Sateiden meri) sekä Mare Serenitatis (Kirkkauden meri) + Mare Tranqullitatis (Rauhallisuuden meri), nenänä Mare Vaporum (Sumujen meri) + Sinus Aestuum (Kuumuuden lahti tai Vuoksilahti) ja suuna Oceanus Procellarumin (Myrskyjen valtameren) eteläosa yhdessä Mare Nubiumin (Pilvien meren) kanssa.   Vaihtoehtoisessa versiossa silmät, nenä hieman eri tavoin hahmotettuna sekä hämmästyneenä suuna vain Mare Nubium.

Eteläisellä pallonpuoliskolla Kuu-ukko ei ole yhtä tunnettu, koska siellä Kuu näkyy ylösalaisin pohjoiselle pallonpuoliskolle verrattuna.  Sielläkin paikoin hahmotetaan oma Kuu-ukko, jossa Eteläinen ylänköalue nähdään kaljuna otsana, Mare Tranquillitatis ja Mare Nubium muodostavat silmät, Keskinen ylänköalue nenän, jossa Mare Vaporum ja Sinus Medii (Keskuslahti) ovat sierainaukot ja Kaukasus, Apenniinit ja Copernicuksen alue muostavat valkeat viikset.

Eri kansanperinteistä löytyy myös legendoja, kuka tämä Kuuhun kasvonsa saanut henkilö on. Juutalaisessa legendassa Kuu-ukko on Jaakob, patriarkka, jonka kaksitoista poikaa olivat Israelin heimojen kantaisiä. Keskiajan juutalaiskristillisissä legendoissa taas Kuu-ukkona on nähty Raamatun Vanhan Testamentin alkulehdillä veljesmurhaajana tunnettu ja ikuisesti Maata kiertämään tuomittu Kain (ks. myös Ihmishahmo, koira ja pensas)

Kuu-ukko esiintyy myös populaarikulttuurissa hyvin usein. Esimerkiksi J. R. R. Tolkienin tuotannossa Keski-Maan kansat tunsivat erilaisia tarinoita Kuu-ukosta. Kuu-ukko on myös Georg Mélièsin elokuvassa Le Voyage dans la Lune (Matka Kuuhun) vuodelta 1902, jossa avaruusalus osuu kuu-ukon silmään. Eikä kovin harvinaista pilakuvissakaan ole piirtää Kuulle nauravaa naamaa.

Kulttuuriyhteys: yleismaailmallinen, juutalainen, keskiaikainen juutalais-kristillinen

Kuusta voi hahmottaa kasvoina myös naisen profiilin.

Valkeassa profiilissa Sinus Medii (Keskuslahti) on suuna ja Mare Vaporum (Sumujen meri) silmänä. Sinus Aestuum (Kuumuuden tai Vuoksilahti) piirtää nenän itäisten merialueiden toimiessa hiuksina ja kirkas Tycho-kraatterin alue on kuin kimalteleva kaulakoru.  Joskus ylänköalue Mare Nectariksen (Nektarimeren) ja Mare Fecunditatiksen (Hedelmällissyyden meren) välissä nähdään kahtena jalokivenä naisen hiuksissa. Vaihtoehtoisesti kaulakoruna voi toimia myös Cassinin kirkas läikkä vähän Tychosta yläoikealle.

Englanninkielisessä maailmassa tunnetaan nimellä "Lady on the Moon".
 

Myös polynesialaiset näkevät kuitenkin Kuussa naishahmon. Eteläisellä pallonpuoliskolla Kuu näkyy ylösalaisin pohjoiseen verrattuna.

Uuden-Seelannin maoreille nainen Kuussa on merenjumala Tangaroan tytär Rona, joka kantoi vettä ja kompastui maasta törröttävään juureen pimeässä kaatuen ja kaataen vesikannunsa. Hän kirosi kuunvalon liian himmeänä ja rangaistukseksi hänet vangittiin Kuuhun vesikannunsa kera. Niinpä aina hänen kaataessa vesikannunsa tulee sade. Maoreilla tarina symboloi Kuun vaikutusta sateeseen ja vuorovesiin.

Mare Serenitatis (Kirkkauden meri)  ja Tranquillitatis (Rauhallisuuden meri) muodostavat naisen vartalon ja Mare Fecunditatis (Hedelmällisyyden meri) pään. Mare Crisium (Vaarojen meri) toimii vesikannuna.

Muualla Polynesiassa Kuuna nähdään myös naishahmo Sina, joskin kertomus hänen joutumisestaan Kuuhun on erilainen. Sinan tarinaan ei liity tiettävästi Kuussa nähtävää hahmoa, vaan Sina on itse Kuu.

Kulttuuriyhteys: maorit / Uusi-Seelanti, polynesialainen

Kasvavan kuperakuun aikana voi nähdä miehen, joka kantaa selässään risutaakkaa. Mare Serenitatis (Kirkkauden meri) ja Mare Tranquillitatis (Rauhallisuuden meri) muodostavat miehen pään ja vartalon, jalkoina ovat Mare Fecunditatis (Hedelmällisyyden meri) ja Mare Nektaris (Nektarimeri).

Germaanisessa kansanperinteessä risutaakkaa kantava mies on pyhäpäivänä työskennellyt puunhakkaaja, joka rangaistukseksi karkotettiin Kuuhun.

Vastaava taakankantaja tunnetaan myös haida-intiaanikulttuurissa. Haidat elävät Kanadan luoteisrannikolla Kuningatar Charlotten saarilla sekä Alaskassa. Heillä hahmo edustaa poikaa, joka ei halunnut isänsä käskystä kerätä risuja Kuun valossa. Sen sijaan hän pilkkasi Kuuta ja siitä rangaistuksena hänet vangittiin Kuuhun.

Kulttuuriyhteys: germaaninen, haida-intiaanit / Kanada

Skandinaavisessa Norjasta peräisin olevassa legendassa Kuussa nähdään sisarukset Hjuki ja Bil kantamassa vesisankoa. 1200-luvulla kootussa Proosa-Eddassa kerrotaan sisaruksista, jotka kantoivat vettä kaivosta ja kuunjumala Máni otti heidät Maasta, ja he seuraavat nyt Mánia taivaalla.

Hjuki ilmestyy Kuuhun ensimmäisen neljänneksen aikaan, Mare Serenitatiksen ollessa hänen päänään, Mare Tranquillitatiksen toimiessa vartalona ja Mare Fecunditatiksen ja Mare Nectariksen jalkoina. Kuun keskellä oleva Mare Vaporum toimii vesisankona. Kuun kasvaessa mukaan saadaan myös Bila.

Vastaavasti Kuun pienetessä Hjuki katoaa aiemmin ja Bila hänen jälkeensä. Hjukin ja Bilan on tulkittu personoivan Kuun vaiheita, mutta mitään varmuutta asiasta ei ole. 

Legenda on toiminut kuitenkin pohjana englantilaiselle Jack and Jill -lastenlorulle, jossa sisarukset noutavat kaivosta vettä. Jack kaatuu loukaten päälakensa ja hieman myöhemmin kumoon pyllähtää myös Jill.

Kulttuuriyhteys: skandinaavinen, englantilainen

 Linkkejä

• Wikipedia: Hjúki and Bil
• Cloudy Nights: Binocular Universe – Jack and Jill (Phil Harrington)
   

Kansanperinteen viittaus Kainin legendaan (ks. Kuu-ukko) on elänyt myös näytelmissä, joissa Kuu-ukko näyteltiin lyhdyn ja orapihlajakimpun kanssa, mukanaan usein myös koira. Tämä ilmenee William Shakespearen näytelmässä Juhannusyön uni viidennen näytöksen ensimmäisessä kohtauksessa:

”Tämä mies on Kuutamo, ja kuvaa täydentää
tuo lyhty, koira sekä risukimppu; kuten tiedetään,”
(suom. Matti Rossi)
 

 Linkkeja

• myShakespeare: "This Man", Folklore

Täydenkuun aikana itäaasialaisissa kulttuureissa Kuun meristä hahmotetaan jänis. Hahmo on täällä pohjoisessa hieman hankalammin löydettävissä, mutta eteläisemmillä leveysasteilla sen näkee helpommin, koska Kuu nousee melko lailla sivuttain. 

Kuussa olevasta jäniksestä liikkuu kiinalaisissa legendoissa eri tarinoita. Yhden version mukaan kuunjumalatar Chang’e karkotettiin Kuuhun hänen nautittuaan kaksinkertaisen annoksen kuolemattomaksi tekevää elämän eliksiiriä. Kuussa nähdään hänen seuranaan oleva lemmikkijänis Yutu, joka kantaa mukanaan elämän eliksiiriä. 

Kiinalaiset hahmottavat jäniksen käpäläksi Oceanus Procellarumin Kuun itäisten merien toimiessa päänä ja korvina. Mare Imbrium (Sateiden meri) nähdään jäniksen kantamuksena. 

Japanissa, Koreassa ja Vietnamissa jänis hahmotetaan hieman eri tavalla Mare Imbriumin ollessa jäniksen vartalo. Kantamuksen sijasta jäniksellä on mortteli, jossa se vaivaa taikinaa tehdäkseen riisikakkuja.

Kuujänis tunnetaan myös joissain intiaanien legendoissa mm. asteekeilla ja mayoilla. 

Jänis Kuussa on tullut maailmanlaajuisesti tutuksi aasialaisen populaarikulttuurin sekä joidenkin videopelien myötä. Kiina nimesi myös kuuluotaimensa Chang’eiksi ja näiden kuukulkijat Yutuiksi.

Myös Apollo 11 -lennon aikana Houstonin lennonjohdossa aluksen ja Houstonin välisenä viestittäjänä toiminut Ronald Evans varoitti Apollon miehistöä jo neljä vuosituhatta Kuussa asuneesta kiinalaistytöstä sekä hänen valtavan suuresta lemmikkijäniksestään.

Kulttuuriyhteys: itäaasialainen, asteekit, mayat

 Linkkejä

• MythCrafts: The Bunny Girl, Chinese Moon Mythology

Vähenevän Kuun aikaan Kuussa voidaan hahmottaa rupikonna, jonka päänä on Mare Imbrium (Sateiden meri). Archimedeen alue toimii toisena silmänä ja Sinus Iridum (Sateenkaarilahti) toisena. 

Pohjois-Amerikan luoteisosissa olevan salish-intiaaniheimon tarinan mukaan susi rakastui rupikonnaan, mutta konna ei luottanut suteen, vaan hyppäsi jättiloikalla Kuuhun turvaan.

Angolassa kimbundu-heimon kertomuksen mukaan taas prinssi oli luvannut naida Kuun tyttären. Ainoastaan sammakko tiesi reitin Kuuhun ja niinpä se toimi viestinviejänä Maan ja Kuun välillä. 

Kulttuuriyhteys: salish-intiaanit / Pohjois-Amerikka, kimbundu-heimo / Angola
 

Intiassa Kuun pinnalla nähdään Astangi Matan kädet. Hindulaisen legendan mukaan Astangi Mata lähetti lapsensa taivaalle Auringoksi ja Kuuksi.  Hänen kätensä painuivat Chandran (Kuun) poskille jäähyväishalauksessa.

Kulttuuriyhteys: hindulainen

Havaijilla Kuussa nähdään banianipuu. Nainen nimeltä Hina valmisti puun kuoresta hienoimpia kapa-vaatteita. Ne on olivat niin haluttuja, että Hina uupui niiden tekemiseen, koska ei saanut arvostusta mieheltään tai lapsiltaan. Yhtenä päivänä hän jätti Havaijin ja matkusti taivaalle sateenkaarta pitkin Aurinkoon, mutta se oli liian kuuma ja sitten Kuuhun, johon hän jäi valmistamaan kapa-vaatteita jumalille. Havaijin kielen Kuuta tarkoittava sana 'Mahina' on saanut nimensä hänen mukaan.

Kuun suurien mare-alueiden Mare Fecunditatiksesta (Hedelmällisyyden merestä) Oceanus Procellarumiin (Myrskyjen valtamereen) voidaan katsoa muodostavan puun latvuston ja Mare Humorumin (Kosteuden meren) ja Mare Nubiumin (Pilvien meren) sekä pienempi keskialueen mare-alueiden puun oksiston.

Kulttuuriyhteys: havaijilainen

Linkkejä:

• Hina moves to Moon (Paul Coleman)

Arabikansat näkevät Kuussa Muhammedin langon Alin nimen thuluth-kalligrafialla kirjoitettuna.

Kulttuuriyhteys: islamilainen

Kirjassaan De facie quae in orbe lunae apparet Plutarkhos kuvaa kreikkalaista mytologiaa, jossa viitataan syviin tai pitkiin kuiluihin Kuussa. Laajin näistä on Hekate syvänne (tai alttari), jossa sielut kärsivät teoistaan ansaitsemiaan rangaistuksia. Ja kaksi pitkää kuilua ovat 'portteja' joista toisen kautta sielut pääsevät Kuun taivaanpuoleiselle (etäpuoli) Elysiumin tasangoille ja toista kautta maanpuoliselle (lähipuoli) Persefonen tasangolle. 

Mare Imbrium (Sateiden meri) luultavasti kuvasi Hekaten syvännettä/alttaria. Mare Tranquillitatis (Rauhallisuuden meri) yhdistettynä Mare Fecunditatikseen (Hedelmällisyyden mereen) sekä Mare Nectarikseen + Sinus Asperitatikseen (Nektarimereen + Karkeuden lahteen) ja pitkiä lahtia/kuiluja/virtoja.