(a) Siniset neliöt ja niitä yhdistävä käyrä ilmaisevat Kuun näkyvän kiekon keskipisteen selenograafista ("Kuun maantieteellistä") sijaintia. Neliöt antavat paikan numeroin merkittyinä kuukauden päivinä klo 0 UT. Sijainti ilmaisee samalla libraation suuntaa ja suuruutta pohjoiseen tai etelään sekä itään tai länteen.

(b) Koordinaattiasteikolta voit lukea pystyakselilta leveyastelibraation ja vaaka-akselilta pituusastelibraation suuruuden asteissa.

(c) Kuun päävaiheet on merkitty symbolein käyrän vierelle.

(d) Oikeasta alakulmasta voit lukea kuunkierron tärkeät ajakohdat: vaiheet, etäisyyden ääripisteet (perigeum, apogeum) sekä äärimmäiset sijainnit taivaanpallolla (kauimpana pohjoiseen tai etelään taivaanekvaattorista). Kuun vaiheiden avulla tiedetään, onko Kuun itäinen vai läntinen reuna näkyvissä, ja korkeuden avulla voidaan arvioida, miten hyvin Kuu on havaittavissa taivaalla. Kuun etäisyydellä on vaikutusta yksityiskohtien näkymiseen kaukoputkella.

(a) Kaaviossa on kaksi pisteistä muodostuvaa käyrää. Pisteet ilmaisevat Kuun näkyvän kiekon keskipisteen selenograafista ("Kuun maantieteellistä") sijaintia. Sijainti ilmaisee samalla libraation suuntaa ja suuruutta pohjoiseen tai etelään sekä itään tai länteen. Pisteet ovat tunnin välein Suomen ajan mukaan.  Isommat siniset ja keltaiset pisteet ilmaisevat ajanhetkeä klo 0.

• Sininen pisteviiva: Libraatio Maan keskipisteen suhteen (geosentrinen libraatio).  Vuorokautinen libraatio ei vaikuta siihen. 
• Vaalenruskea pisteviiva: Libraatio Suomesta katsottuna.  Havaintopaikkana on Helsinki, mutta erot muualle Suomeen ovat hyvin vähäisiä. Tässä näkyy paitsi vuorokautinen libraatio, myös havaintopaikan leveysasteen vaikutus libraatioon.

(b) Koordinaattiasteikolta voit lukea pystyakselilta leveyastelibraation ja vaaka-akselilta pituusastelibraation suuruuden asteissa.

(c) Kuun päävaiheet on merkitty symbolein käyrän vierelle.