Avaruussään ja revontulien ennusteet voidaan jakaa kahteen ajallisesti erilaiseen luokkaan. Osa ennusteista ovat pidempiaikaisia, noin 1-3 vrk aikajänteellä. On myös lyhyen aikavälin 1-3h ennusteita. Nykyisellä tiedolla vain lyhyen aikavälin ennusteet ovat kohtalaisen luotettavia, pidemmän aikavälin ennusteissa on lähes aina merkittäviä epävarmuuksia.

Pitkän aikavälin ennusteet

Pitkällä aikavälillä seurattavia asioita ovat mm. Auringon koronan aukot ja niiden synnyttämät nopean aurinkotuulen alueet, aurinkotuulen tihentymät, koronan massapurkaukset sekä jossain määrin myös roihupurkaukset sekä auringonpilkut. Roihupurkauksia seurataan vain niihin mahdollisesti liittyvien massapurkausten takia. Roihupurkaukset ja massapurkaukset taas liittyvät aurinkonpilkkuihin ja niiden aktiivisuuteen, joten Auringon pinnalle ilmestyvä pilkku saattaa merkitä revontuliaktiivisuutta lähivuorokausina.

Osuessaan maahan nopea aurinkotuuli tai massapurkaus yleensä synnyttävät revontulia mutta vain mikäli interplanetaarisen magneettikentän suunta on sopiva. On huomattava, että aurinkotuulen alueen tai massapurkauksen osumista Maahan on vaikea ennustaa. Samoin ajalliset epävarmuudet ovat tavallisesti vähintään 0,5-2 vrk luokkaa. Eri ennusteisiin on siis syytä suhtautua varauksella ja kokonaiskuvan muodostaminen on järkevintä useampaa lähdettä käyttäen.

Sivustoja:

• Ilmatieteen laitos - Suomalaisten asiantuntijoiden tekemä avaruussääennuste
• Sidc.be - Belgian kuninkaallinen observatorio tekee avaruussääennusteen päivittäin.
• Noaa.gov - USA:n National Oceanic and Atmospheric Administration tuottaa myös revontuliennusteita.
• Spaceweather.com - Tunnettu harrastajasivusto, jolla on paljon myös revontuliin liittyvää aineistoa.

Ilmatieteen laitoksen avaruussääennusteessa arvioidaan revontulien näkymistä Lapin eteläpuolisessa Suomessa. Todennäköisyystaulukon lisäksi on myös tutkijan tekemä teksti, jossa kerrotaan arviosta tarkemmin. Ennusteesta saa hyvän yleiskäsityksen siitä, mitä on odotettavissa lähipäivinä.

Belgian kuninkaallinen observatorio tekee myös päivittäisen avaruussääennusteen, jota täydennetään eri ilmiöiden osalta nopeilla tiedotuksilla. Periaatteessa se vastaa Ilmatieteen laitoksen ennustetta mutta on teknisempi sisällöltään. Sivustolta saa myös tiedon pilkkuluvusta.

NOAA:n sivulta kannattaa seurata ainakin taulukkomuotoista ennustetta, jossa arvioidaan ns. Kp-indeksin voimakkuus lähivuorokausille. Kp-indeksi ja NOAA:n oma geomagneettisen myrskyn indeksi vastaavat toisiaan siten, että Kp-arvo välillä 5-9 ovat G1-G5. Käytännön sääntönä voi pitää sitä, että revontulien näkymiseen Etelä-Suomessa Kp-arvon pitää olla vähintään 5. Tämä ei kuitenkaan aina pidä välttämättä paikkaansa. NOAA:n sivuilla myös WSA-ENLIL-simulaatio on hyödyllinen kun arvioidaan nopean aurinkotuulen alueen tai massapurkauksen saapumisen ajankohtaa ja osumista Maahan.

Spaceweather on erityisen tunnettu harrastajien keskuudessa. Sivustolta löytyvät mm. NOAA:n todennäköisyysennuste, kuva Auringon kiekosta pilkkuineen sekä usein myös ns. kohkausta tulevista revontulitapahtumista. Tarjolla on myös harrastajien kuvia ympäri maailman.

Lyhyen aikavälin ennusteet sekä ilmiön seuranta

Toisin kuin pidemmän aikavälin ennusteet ovat lyhyen aikavälin ennusteet selvästi luotettavampia. Tämä perustuu siihen, että Deep Space Climate Observatory (DSCOVR)-satelliitti mittaa avaruudessa mm. aurinkotuulen nopeutta. Näin saadaan noin tuntia ennen tieto, mikäli esim. massapurkaus on saapumassa. Vanhempi satelliitti Advanced Composition Explorer (ACE) toimii vielä ja on varakäytössä. Aurinkotuulen nopeuden lisäksi erittäin merkittävä suure on interplanetaarisen magneettikentän voimakkuus sekä suunta, erityisesti z-komponentti. Kun z-komponentti on negatiivinen, pääsevät varautuneet hiukkaset ilmakehään synnyttäen revontulet. Lisäksi jonkin verran merkitystä on aurinkotuulen tiheydellä.

Revontuliaktiivisuuden juuri alkaessa Maan pinnalla magneettikenttää mittaavat magnetometrit ovat tärkeässä asemassa. Jyrkkä muutos magnetometrin mittauskäyrässä yleensä merkitsee alimyrskyn alkua. Revontuliharrastaja yleensä seuraakin ennusteen puolesta sopivana iltana magnetometrejä sekä taivaskameroiden kuvia. Tosin jos on vasta lähtöasetelmissa revontulien ilmestyessä kamerakuviin voi tulla jo kova kiire!

•  Ilmatieteen laitoksen Auroras now!-palvelu
• Sodankylän geofysikaalisen observatorion reaaliaikaseuranta
• Edellä mainittu NOAA:n sivu
• Ruotsin avaruusfysiikan instituutin taivaskamera
• Lauri Kankaan taivaspaneeli

Auroras now!-palvelu tarjoaa ACE-satelliitin sekä magnetometrien dataan perustuvan revontuliennusteen, magnetometrien aktiivisuuskuvaajia sekä taivaskameroiden kuvia. Varsinkin lyhyen aikavälin revontuliennuste on paljon käytetty harrastajien keskuudessa. Kuten edellä on mainittu, ennusteen ehkä tärkein parametri on Bz eli magneettikentän z-komponentti. Usein vaikka ennustettu suurin aktiivisuustaso on korkea, revontulet ilmestyvät vasta kun Bz on negatiivinen. Käytännössä on myös niin, että mitä enemmän ennusteessa näkyy punaista väriä (korkea aktiivisuustaso) sitä herkullisempi on tilanne. Auroras now!-sivuilta löytyy myös eri magnetometrien kuvaajia sekä runsaasti taivaskameroiden kuvia.

Sodankylän geofysikaalisen observatorion magnetometrin kuvaaja ja taivaskamera ovat myös usein seurattuja harrastajien keskuudessa. Aktiivisuus Sodankylässä voi toimia ennakkovaroituksena eteläisemmän Suomen havaitsijoille, mikäli revontuliovaali alkaa edetä etelän suuntaan.

NOAA:n sivuilla on myös lyhyen aikavälin seurantaan sopivaa dataa. ACE-satelliitin mittamat datat ovat saatavilla kuvaajana, samoin myös tiedot viimeaikaisista roihupurkauksista sekä geomagneettisesta aktiivisuudesta (Kp-arvo).

Ruotsin avaruusfysiikan instituutin sivuilla on taivaskamerakuva Kiirunasta, joka Sodankylän ohella voi toimia ennakkovaroituksena etelän havaitsijoille.

Lauri Kangas on koonnut taivaspaneeliinsa eri lähteistä dataa, mm. taivaskameroiden kuvia sekä magnetometrien tietoja. Erityisesti Artjärven Tähtikallion taivaskameran kuva on merkittävä harrastajille.