Ursan säännöt

1 § Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry, ja yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Ruotsin kielellä yhdistyksen nimi on Astronomiska föreningen Ursa rf. Epävirallinen englanninkielinen nimi on Ursa Astronomical Association.

2 § Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on tarjota jäsenilleen ja yleisölle selkeä ja nykyaikainen käsitys maailmankaikkeudesta, toimia tähtitieteen ja lähialojen harrastuksen edistämiseksi sekä edistää alansa kouluopetusta ja aikuiskasvatusta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

• harjoittaa valistustoimintaa järjestämällä esitelmä- ja muita yleisötilaisuuksia, kursseja, näyttelyitä sekä tähti- ja planetaarionäytöksiä sekä toteuttamalla viestintää;
• järjestää nuorten kerhoja ja leirejä sekä harjoittaa muuta alaansa liittyvää nuorisotoimintaa;
• harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa;
• voi harjoittaa alaansa liittyvää tutkimusta;
• pitää yllä havaintokeskusta, tähtitorneja ja kirjastoa;
• pitää yllä yhteyksiä Suomessa ja ulkomailla toimiviin vastaaviin järjestöihin;
• tekee alaansa liittyviä aloitteita ja esityksiä sekä antaa lausuntoja;
• hankkii jäsentensä käyttöön tähtitieteellistä kirjallisuutta ja materiaalia; sekä
• toimii muillakin vastaavilla tavoilla.

3 § Toiminnan tukeminen

Yhdistys voi periä pääsymaksuja tähti- ja planetaarionäytöksistä, näyttelyistä sekä muista järjestämistään tilaisuuksista tarvittaessa asianmukaisella luvalla, harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa, välittää yhdistyksen tarkoitukseen liittyviä tai tähtitieteen harrastajien tarvitsemia laitteita, välineitä ja tarvikkeita sekä harjoittaa pienimuotoista tilojensa vuokraustoimintaa.

4 § Jäsenet ja jäsenmaksu

Yhdistyksen jäseneksi voidaan hyväksyä tähtitieteestä ja tähtiharrastuksesta kiinnostunut yksityinen henkilö taikka oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö. Jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Yhdistyksen jäsenistön muodostavat vuosijäsenet, perhejäsenet, kannattajajäsenet, yhteisöjäsenet ja kunniajäsenet. Säännöissä mainitut erityiset jäsenedut säilyvät.

Vuosijäseneksi hallitus voi hyväksyä yksityisen henkilön.

Perhejäseneksi hallitus voi hyväksyä yksityisen henkilön, joka asuu samassa taloudessa vuosijäsenen kanssa. Perhejäsenelle ei lähetetä yhdistyksen jäsenlehteä.

Kannattajajäseneksi hallitus voi hyväksyä yksityisen henkilön taikka oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa.

Yhteisöjäseneksi hallitus voi hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön.

Kunniajäseneksi hallitus voi kutsua yhdistyksen tarkoitusta erittäin ansiokkaasti edistäneen yksityisen henkilön.

Yhdistyksen kokous päättää vuosijäseniltä, perhejäseniltä, kannattajajäseniltä ja yhteisöjäseniltä perittävät jäsenmaksut erikseen kullekin jäsenryhmälle. Vuosijäsenten jäsenmaksut voivat olla erisuuruisia sen perusteella, onko jäsen toimintavuoden alkaessa täyttänyt 18 vuotta vai ei. Yhdistyksen kokous voi päättää, että kesken toimintavuoden liittyvät jäsenet maksavat liittymisvuoden jäsenmaksusta vain kokouksen päättämän, liittymisajankohdan mukaan porrastetun osuuden. Kunniajäsen ei ole velvollinen maksamaan jäsenmaksua.

5 § Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsen voi erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi toimintavuoden päätyttyä erottaa jäsenen, joka on laiminlyönyt jäsenmaksunsa suorittamisen. Jäsenlehden toimittaminen jäsenelle voidaan keskeyttää, jos toimintavuoden jäsenmaksua ei ole maksettu viimeistään eräpäivänä.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.

6 § Hallitus

Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja kahdeksan muuta varsinaista jäsentä sekä vähintään yksi ja enintään kolme varajäsentä. Hallituksen varsinaisten jäsenten toimikausi on kolme toimintavuotta, ja heistä on vuosittain erovuorossa kolme. Varajäsenten toimikausi on yksi toimintavuosi. Jos hallituksen jäsen eroaa, erotetaan tai kuolee kesken toimikauden, voi yhdistyksen kokous valita hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Henkilöä ei voida valita hallituksen jäseneksi, jos hän on ollut hallituksen jäsenenä toimikautta edeltävän kolmen vuoden aikana. Hallituksen jäsen voidaan kuitenkin valita useiksi peräkkäisiksi toimikausiksi, jos peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu pituus ei ylitä kuutta vuotta. Hallituksen jäsenten on oltava 18 vuotta täyttäneitä.

Vaalikelpoisia ovat ainoastaan ne ehdokkaat, joiden valitsemista kyseessä olevaan tehtävään hallituksen nimitysvaliokunta tai vähintään kolme yhdistyksen jäsentä on kirjallisesti ehdottanut yhdistyksen hallitukselle viimeistään kolme viikkoa ennen yhdistyksen kokousta ja jotka ovat viimeistään mainittuna ajankohtana toimittaneet hallitukselle päivätyn ja allekirjoitetun suostumuksensa tehtävään

Ehdotukset on perusteltava ja niissä on ilmoitettava, ehdotetaanko henkilöä hallituksen puheenjohtajaksi, muuksi varsinaiseksi jäseneksi vai varajäseneksi.

Hallitus edustaa yhdistystä ja johtaa sen toimintaa, valitsee yhdistyksen toimihenkilöt, kutsuu koolle yhdistyksen kokoukset sekä hoitaa yhdistyksen omaisuutta ja varoja. Hallitus valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan sekä sihteerin, yhdistyksen johtavan toimihenkilön, varainhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt keskuudestaan tai ulkopuoleltaan. Hallitus asettaa nimitysvaliokunnan ja tarvittaessa muitakin valiokuntia, joiden jäsenet se valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan. Hallitus voi päättää yhdistyksen irtaimen ja kiinteän omaisuuden hankkimisesta, myymisestä, vaihtamisesta, kiinnittämisestä ja panttaamisesta.

7 § Hallituksen kokoukset

Hallitus on päätösvaltainen, kun yli puolet hallituksen jäsenistä, joukossa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, on läsnä. Jos yksi tai useampi hallituksen jäsen on estynyt osallistumasta hallituksen kokoukseen tai on esteellinen osallistumaan päätöksentekoon, astuvat varajäsenet heidän tilalleen syyskokouksen valitsemassa järjestyksessä.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Vaalissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan tulee ratkaisuksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa.

Hallituksen kokouksesta laaditaan pöytäkirja, jonka kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat ja joka hyväksytään hallituksen samassa tai jossakin kolmesta seuraavasta kokouksesta taikka jonka kokouksessa valitut kaksi pöytäkirjantarkastajaa hyväksyvät.

8 § Yhdistyksen kokoukset

Vuosittain pidetään kaksi yhdistyksen varsinaista kokousta. Näistä kevätkokous pidetään maaliskuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Yhdistyksen kokous voidaan pitää myös muualla kuin yhdistyksen kotipaikkakunnalla.

Ylimääräinen yhdistyksen kokous pidetään, jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi taikka jos vähintään 30 jäsentä, yksi kymmenesosa äänioikeutetuista jäsenistä, tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja sitä ilmoittamaansa asiaa varten hallitukselta kirjallisesti pyytää.

Kutsu yhdistyksen kokoukseen lähetetään jäsenille jäsenrekisteriin merkittyihin osoitteisiin postitse tai julkaistaan jäsenlehdessä vähintään kymmenen vuorokautta ennen kokousta. Ylimääräinen kokous voidaan kutsua koolle myös julkaisemalla kutsu valtakunnallisessa syyskokouksen päättämässä sanomalehdessä vähintään kymmenen vuorokautta ennen kokousta.

Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;
2. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
3. hyväksytään kokouksen työjärjestys;
4. käsitellään hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös;
5. käsitellään edellisen tilikauden tilintarkastuskertomus ja toiminnantarkastuskertomus;
6. päätetään edellisen toimintavuoden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksymisestä sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille;
7. päätetään hallituksen esityksistä ja niistä jäsenten esittämistä asioista, jotka on jätetty hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta; sekä
8. käsitellään muut esille tulevat asiat ottaen huomioon yhdistyslain (503/1989) 24 §:n säännökset.

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa;
2. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus;
3. hyväksytään kokouksen työjärjestys;
4. käsitellään ja hyväksytään hallituksen laatima toimintasuunnitelma sekä siihen liittyvä talousarvio seuraavalle toimintavuodelle, minkä yhteydessä päätetään myös seuraavan toimintavuoden jäsenmaksujen suuruudesta;
5. valitaan seuraavaksi toimikaudeksi erovuoroisten tilalle hallituksen jäsenet sekä varajäsenet 6 §:ssä määrätyllä tavalla;
6. valitaan seuraavalle tilikaudelle tilintarkastaja ja varatilintarkastaja sekä toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja;
7. päätetään sanomalehdestä, jossa julkaistaan ilmoitus ylimääräisestä kokouksesta;
8. päätetään hallituksen esityksistä ja niistä jäsenten esittämistä asioista, jotka on jätetty hallitukselle vähintään kolme viikkoa ennen kokousta; sekä
9. käsitellään muut esille tulevat asiat ottaen huomioon yhdistyslain (503/1989) 24 §:n säännökset.

9 § Äänioikeus ja päätöksenteko yhdistyksen kokouksessa

Yhdistyksen kokouksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Yksityisten henkilöiden on käytettävä äänioikeuttaan henkilökohtaisesti. Oikeuskelpoinen yhteisö tai säätiö voi valtuuttaa yhdistyksen kokoukseen edustajan. Sama henkilö voi edustaa ainoastaan yhtä jäsentä.

Äänestys yhdistyksen kokouksessa on avoin, ellei kokous toisin päätä. Vaali toimitetaan suljetuin lipuin, jos vähintään yksi äänioikeutettu sitä vaatii. Suhteellinen vaali toimitetaan aina suljetuin lipuin. Jos valittavana on kaksi tai useampia hallituksen jäseniä tai varajäseniä, vaali suoritetaan noudattaen suhteellista vaalitapaa. Tällöin vaalissa jokainen annettu ääni jaetaan vaalilippuun merkittyjen ehdokkaiden kesken ensimmäisenä olevan ehdokkaan saadessa yhden äänen, toisena olevan puoli ääntä, kolmantena olevan yhden kolmasosan ääntä ja niin edelleen ja valituiksi tulevat määräytyvät ehdokkaiden saamien äänien mukaisessa järjestyksessä. Kukin äänioikeutettu voi äänestää enintään niin monta ehdokasta kuin on täytettäviä paikkoja.

 

Yhdistyksen päätökseksi tulee, jollei näiden sääntöjen 12 tai 13 §:ssä taikka yhdistyslaissa (503/1989) toisin määrätä tai säädetä, se mielipide, jota on kannattanut yli puolet äänestyksessä annetuista äänistä. Vaalissa tulevat valituiksi eniten ääniä saaneet. Äänten mennessä tasan tulee ratkaisuksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa. Vaalin ja suljetun lippuäänestyksen ratkaisee kuitenkin arpa.

Yhdistyksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka kokouksen puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat ja jonka kokouksen valitsemat pöytäkirjantarkastajat allekirjoituksellaan vahvistavat.

10 § Toimintavuosi, tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen toimintavuosi ja tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös asiakirjoineen on annettava tilintarkastajalle ja toiminnantarkastajalle tarkastettavaksi viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan on annettava kirjallinen kertomuksensa hallitukselle viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

11 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kaksi muuta hallituksen määräämää henkilöä, aina kaksi yhdessä.

12 § Sääntöjen muuttaminen

Yhdistyksen sääntöihin voidaan tehdä muutoksia vain yhdistyksen varsinaisissa kokouksissa. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta.

Jäsenen tekemät sääntöjen muutosehdotukset on jätettävä hallitukselle vähintään kaksi kuukautta ennen varsinaista kokousta.

Muutosehdotus hyväksytään, jos vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä sitä kannattaa.

13 § Yhdistyksen purkaminen

Ehdotus yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Purkaminen hyväksytään, jos kummallakin kerralla vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä sitä kannattaa.

Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, on sen omaisuus ja varat käytettävä sellaisiin tarkoituksiin, joiden hyväksi yhdistys on toiminut. Jos yhdistys purkautuu, päätetään jälkimmäisessä purkautumiskokouksessa tarkemmin varojen käyttötarkoituksesta.

---

Säännöt on hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 24.3.2015 ja merkitty yhdistysrekisteriin 4.5.2015. Niitä on noudatettu kevätkokouksen päätöksen mukaisesti yhdistyksen sisäisessä toiminnassa jo kevätkokouksen päättymisestä lähtien.