Tähtitieteellinen yhdistys Ursa

Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna

Liity jäseneksi

12.03.2025

18.3. Ursan verkkoesitelmä: Kestävää avaruustoimintaa: avaruuden mahdollisuudet ja haasteet

Avaruustoiminta lisääntyy yhä kiihtyvällä nopeudella. Samalla yhteiskunnasta tulee jatkuvasti riippuvaisempi satelliittien avulla tuotetuista palveluista. Mitä asioita kestävässä avaruustoiminnassa tulee huomioida? Miten avaruussää vaikuttaa avaruusromun syntymiseen? Mitä mahdollisuuksia ja haasteita avaruustoimintaan sisältyy? Puhujana professori Rami Vainio Turun yliopistosta. Kevään esitelmät pidetään Ursan YouTube-kanavalla kello 18.00 alkaen ja tallenteen voi katsoa sieltä myös myöhemmin.

20.02.2025

Ennakkoilmoitus: osittainen auringonpimennys 29.3.

Koko maassa nähdään osittainen auringonpimennys lauantaina 29.3. Aurinkoa ei saa koskaan katsoa ilman asianmukaisia apuvälineitä. Mikäli auringonkatseluvälineistösi kaipaa päivitystä, tilaa korvaavat tuotteet ajoissa. Ursan valikoimista löydät pimennyslaseja sekä AstroSolar-kalvoa.

Eksoplaneetta hukassa: Kuin aurinkokunta

Miksi ja miten etsisimme aurinkokunnan kaltaisia planeettakuntia? Jupiterin kaltaiset planeetat on helppo löytää, mutta maankaltaisten planeettojen löydöt ovat liian vaikeita saavuttaa nykymenetelmillä. "Tarkkojen aurinkokunnan kopioiden etsimisen sijaan voidaan arvioida kuinka paljon aurinkokunnankaltaisia planeetakuntia on olemassa perustuen jupiterinkaltaisten planeettojen havaittuihin määriin", Mikko Tuomi kirjoittaa. "Jos planeettakunnasta [...] puuttuvat kaikki supermaapalllot ja kuumat kaasuplaneetat, niistä kannattaa myös etsiä maankaltaisia planeettoja."

Terveisiä kiertoradalta: Miksi kuulaskeutuja kaatui?

Kuuhun on ehditty laskeutua maaliskuun alussa jo kahdesti, ja kuluvan vuoden aikana tätä tullaan yrittämään yhteensä viidesti. Kumolleen kaatunut Intuitive Machinestin Athena-alus kantoi mukanaan myös Nokian kännykkäverkon tukiasemaa. "Pian kävi ilmi, että Athena oli laskeutunut noin 250 metrin päähän paikasta mihin sen piti laskeutua ja päätyi kraatteriin, minne Aurinko ei paista", Jari Mäkinen kirjoittaa. "Siksi se ennätti toimimaan pinnalla vain muutamia tunteja, ennen kuin sen virta hiipui." Kuussa ehti olla kännyverkko 25 minuutin ajan. Laskeutumispaikka on myös hyvin kiinnostava.

13.3. Lähde virtuaaliselle tähtiretkelle!

Milloin ihailit viimeksi tähtitaivasta ja hahmottelit tähtikuvioita tai etsit planeettoja? Jos haluat tutustua tähtitaivaan yksityiskohtiin asiantuntevan oppaan johdolla, tule virtuaaliselle tähtiretkelle! Seuraava virtuaalinen tähtiretki järjestetään torstaina 13.3. klo 19–20. Retkelle ei tarvitse ilmoittautua, ja mukaan mahtuu 300 henkeä.

Kosmokseen kirjoitettua: Kääpiöiden tasanko

Himmeitä kääpiögalakseja tutkimalla on saatu vihjeitä siitä, että pimeä aine saattaa vuorovaikuttaa itsensä kanssa odottamattomalla tavalla, Syksy Räsänen kirjoittaa. Pimeää ainetta pitäisi olla galaksien keskustoissa eniten, mutta sen tiheys on keskustan läheisyydessä vakio. Vaikka mitään pimeän aineen kitkaa ei ole aiemmin havaittu, vuorovaikutusten voimakkuus saattaa riippua siitä, miten nopeasti se liikkuu.

Tarinoita taivasalta: Matkalla äärettömään

Pirko Koski lähti tovereineen kuvaamaan Venusta ja eläinratavaloa helmikuisena iltana. Mukaan ruuduille puski myös Linnunrata. Loppuillasta henkiin heräsivät vielä revontuletkin. "Muinaisen kallioisen luodon yllä äärettömyyksiin avautuvaa, huumaavan tähtikirkasta taivasta ihaillessamme me ihmisrievut ymmärsimme katsovamme silmästä silmään omaa pienuuttamme ja mitättömyyttämme maailmankaikkeudessa", Koski kirjoittaa.

Kraatterin reunalta: Röyh vai plöts – Cereksen hiilivetyjen alkuperä

Nykyisin kääpiöplaneetaksi laskettavan Cereksen pinnalta on löytynyt sieltä täältä merkkejä orgaanisista molekyyleistä. Mistä ne ovat peräisin -- Cereksen sisältä, vai siihen törmänneistä kappaleista? Nopeat törmäykset käräyttäisivät molekyylit, mutta törmäyksiä tapahtuu asteroidivyöhykkeellä myös hitaasti, Teemu Öhman kirjoittaa. Cereksen mahdolliseen pinnanalaiseen valtamereen orgaaniset aineet eivät kuitenkaan todennäköisesti ole päätyneet.

Kosmokseen kirjoitettua: Heisenbergin perilliset

Fyysikoiden moraalista vastuuta on käsitelty taiteessa ja viihteessä etenkin ydinaseiden valmistamisen osalta. Tieteen tekeminen ei vapauta ketään moraalisesta vastuusta, eikä akateeminen yhteisö ole irrallaan muusta maailmasta, Sykys Räsänen kirjoittaa. "Suurin osa suomalaisista yliopistoista ei ole kyennyt toimimaan vastuullisesti kohdattuaan vaatimuksia israelilaisten yliopistojen kanssa tehtävän yhteistyön lopettamisesta. ... On helppoa vatvoa siitä, mitä Heisenbergin olisi pitänyt tehdä tai toimiko Einstein oikein, mutta meidä on tärkeää kääntää katse omaan toimintaan ja omiin instituutioihin, joihin voimme vaikuttaa."

Audiosarja "Taivaantarkkailijan tarinoita"

Laita kuulokkeet korvillesi ja lähde seikkailemaan ympäri avaruutta! Taivaantarkkailijan tarinoissa matkustetaan maailmankaikkeuden laidalle, heittäydytään ajan tuolle puolen ja ihmetellään tuntematonta. Audiosarja on vallaton versio Tuukka Perhoniemen Taivaantarkkailijan kirjasta. Se löytyy myös monista podcast-palveluista.

Podcast: Tähtitaivas nyt – Maaliskuu 2025

Aurinko pimenee osittain maaliskuun lopulla koko maassa. Miten pimennystä voi havaita? Maaliskuu on hyvää aikaa tarkkailla kapeita kuunsirppejä. Merkurius nousee iltataivaalle, Saturnus ja Venus katoavat Auringon loisteeseen. Professori emeritus Markku Poutasta jututtaa Ursan tiedottaja Anne Liljeström, ja jakson on äänikäsitellyt Tomi Taskinen (audiotohtori.fi).

Tähtinäytöskausi on käynnissä

Kaivopuiston tähtitornilla on käynnissä tähtinäytöskausi. Näytöksiä järjestetään 15.3. asti tiistaista sunnuntaihin klo 19–21 sään ollessa selkeä. Tervetuloa tähtinäytökseen!

Taivaalla tänään

Tapahtumat

Kuu lähellä Regulusta yöllä 12./13.3.
Merkurius lähellä Venusta illalla 11.–13.3.

Kuun vaihe (klo 14)

vaihe: 99 %
täysikuu
ikä: 13 päivää

Lisää taivaan tapahtumia »

Tähtikartta

Isompi tähtikartta »

Vanha tähtikartta »

Tähtikarttasovellus »

Ursan Avaruusviikko alakouluille 20.1.–28.3.2025

Ursa tarjoaa palveluita avaruusasioiden opettamiseen keväällä 2025. Lue lisää!

Valkoiset aukot – horisontin sisällä

Carlo Rovelli esittelee teoriaansa mustien aukkojen muuntumisesta valkoisiksi aukoiksi ja kuljettaa lukijan opastetulle kierrokselle mustaan aukkoon.

Taivaantarkkailijan kirja

Tuukka Perhoniemen kirja kertoo siitä, miten tähtitaivas on kuin taideteos. Sen tarkkailun voi aloittaa monella tavalla.

Painovoima

Jukka Maalampi kertoo kirjassaan, kuinka ihminen on oppinut ymmärtämään maailmankaikkeutta.

Oikopolut

Ursan tapahtumia

06.03.–20.03.
Kurssi: Veikko Mäkelä, Jaakko Alakopsa: Tähtitaivaan jatkokurssi
verkkotapahtuma
To 13.03. klo 19.00–20.00
Matka/retki: Tuukka Perhoniemi: Virtuaalinen tähtiretki
verkkotapahtuma
To 13.03. klo 19.00–21.00
Näytös: Tähtinäytös
Helsinki, Kaivopuiston tähtitorni
Pe 14.03. klo 19.00–21.00
Näytös: Tähtinäytös
Helsinki, Kaivopuiston tähtitorni
La 15.03. klo 14.00–20.00
Kurssi: Paula Wirtanen, Veikko Mäkelä: Tähtitaivaan peruskurssi
Helsinki, Tiedemuseo Liekin observatorio

Katso lisää tapahtumakalenterista »

Tapahtumia koko Suomessa

Valitse alueesi kartalta

Kartta

Tähdet ja avaruus

Tähdet ja avaruus

Katso uusin numero

Taivaanvahdin havainnot

Saarijärvi, Yksi halomuoto I
12.3.2025 klo 19.32 1
Ilmajoki, Useita kirkkaita halomuotoja III
12.3.2025 klo 12.30 1
Seinäjoki, Harvinaisia halomuotoja IV
11.3.2025 klo 23.00 1
Raahe, Yksi halomuoto I
11.3.2025 klo 20.45 1
Enontekiö, Rauhallinen revontulivyö II
9.3.2025 klo 22.08 1

Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna

Liity jäseneksi