Kävin hiihtelemässä Riisitunturin maisemissa kun taivaalle ilmestyi ensimmäinen revontulikaari,jossa oli pientä eloa. Tarkemmin kameran takanäytöltä katsottuani huomasin siinä monenlaista väriä niin tuli ajatus sitten kuvata siitä kohdasta panoraama eli 4 kuvaa yhdistämällä sain sitten koko kaaren kuviin. Tästä syntyikin mielenkiintoinen revontulisateenkaari -kuva. Ympärillä oleva vihreä hehku vielä hyvin korostaa näkymää.
Raahasin Kaken (kaukoputkeni Sky-Watcher Skymax-127) ulos ja otin kuvia Venuksesta. Samalla otin yhteiskuvan kolmesta planeetasta Marsista, Jupiterista ja Venuksesta laajakulmaisimmalla omistamallani rektilineaarisella linssillä Laowa 9mm f/5.6 FF RL:llä, jonka kuvakulma on hulppeat 135°. Oli jotenkin hauskaa kuvata lyhimmällä ja pisimmällä omistamallani polttovälillä samaan aikaan. No onhan mulla myös 180° fisheye.
Päätin pitkästä aikaa raahata Kaken eli kaukoputken ulos. Kun asetin napatähtäimen suunnilleen Pohjantähteä osoittamaan, suuntasin putken kohti naapuriplaneetta Venusta ja käynnistin seurantamoottorin. Alkoi olla pieni hoppu ennen kuin puut peittäisivät planeetan. Ihailin sirppiä hetken okulaarista ja ruuvasin kameran kiinni. Venus oli noin 19° korkeudella joten seeing oli sen verran heikko että 15 sekunnin välein ottamastani […]
Revontuli ennustukset eivät paljon lupailleet illan aikana mutta hitaasti alkoivat parantua niimpä rohkenin mennä kuvauspaikalle jonkinaikaa odoteltuani pieni viherrys alkoi näkymään matalalla pohjoistaivaalla ja kaarikin muodostui ja rupesi nopeasti nousemaan ylemmäs ja vahvistui nopeasti ja räjähti hyvin upeaksi loistoksi aivan yllättäen noin tunnin ajan sain kuvata tulia,jotka olivat jatkuneet vielä myöhemmin yöllä itse menin nukkumaan […]
Ei enää ole yötä, etteikö olisi revontulivyötä. Tai siltä se ainakin tuntuu. Matalalla pohjoisessa näkyi tämä vyö. Ensin se oli kaari (kuva 2), ja sen aktivoitumisen vyöksi ehti havaita, ennen kuin pilvet tulivat häiriköimään.