Matti Helin
On olemassa useita harrastuksia, joihin täytyy hankkia erillinen vakuutus. Jääkiekko, kamppailulajit, autourheilu ja muut vastaavat. Useimmat harrastukset taas ovat yhtiöiden ja mukaan turvallisia ja tavallinen tapaturmavakuutus kattaa niissä sattuneet vahingot. Tähtitieteen harrastaminen on yksi tällaisista harrastuksista.
Välillä kuitenkin mietityttää, onko taivaan tarkkailu kuitenkaan niin turvallista. Ai miten niin? Katsella ylös, eihän siinä voi mitään tapahtua?
Kyllä vaan voi. Olen useamman kerran väistänyt peuraa öisillä ajomatkoilla. Talvella liukas maasto on muutaman kerran yllättänyt. Pimeällä ei myöskään aina näe, minne on astumassa ja niinpä on tullut muutaman kerran löydettyä itsensä reittä myöten suosta. Myös päivällä voi sattua ja tapahtua. Usein ukkosia kuvatessa tulee mietittyä homman mielekkyyttä. Kun seisoo keskellä peltoaukeaa hiilikuitujalustan vieressä, ei tarvitse käyttää mielikuvitusta paljoakaan arvatakseen, mitä voisi pahimmillaan sattua. Puhumattakaan siitä, miten käy jos vilkaiset aurinkoa suojaamattomalla kaukoputkella.
Maltti, ennakointi ja harkitseminen ovatkin taivaan tarkkailijan paras henki- ja tapaturmavakuutus. Vaikka ylläsi leiskuisi vuosisadan parhaat revontulet, tai haluaisit saada lähestyvästä ukkosesta vielä sen yhden kuvan, mieti mitä olet tekemässä. Ja millaisen hinnan pahimmillaan voit joutua maksamaan.
Olemalla valpas, varovainen ja harkitseva, on taivaan tarkkailu kieltämättä äärimmäisen turvallinen ja rentouttava harrastus.
Muistakaa pitää itsestänne huolta.
Olen kursseillani opettanut, että hyvä havaintopaikka kannattaisi käydä tunnustelemassa valoisaan aikaan, varsinkin jos se sijaitsee hiukan hankala kulkureitin päässä. Tämä tietenkin pätee paikkaan, jota aikoo käyttää usein. Sekään ei takaa turvallisuutta, ellei ole ole varovainen havaintomestoille könytessään.
Näin korona-aikaan tulee helposti mieleen toisenlainen turvallisuus. No, ainakin siinä mielessä tähtiharrastus on turvallista, ollaan yleensä yksin kaukana isoista ihmisjoukoista.