Veikko Mäkelä:
Syys–lokakuussa vierailin kolmessa tapahtumassa Belgiassa, Sveitsissä ja Ruotsissa edistämässä tieteellisen yhteistyön ryhmän kontakteja eurooppalaisiin kollegoihin mm. muuttuvien tähtien ja aurinkokuntatutkimuksen aihepiireistä.
EVS 2019 Belgiassa
Euroopan muuttuvien tähtien havaitsijat ovat kokoontuneet vuodesta 2010 alkaen joka kolmas vuosi yhteiseen tapaamiseensa. 4th European Variable Star Meeting pidettiin syyskuun 14.–15. päivä Belgian Grimbergenissä. Edelliset kokoontumiset ovat olleet Groningenissa Hollannissa 2010, Helsingissä Suomessa 2013 ja Hampurissa Saksassa 2016. Näiden lisäksi on ollut ainakin yksi amerikkalaisen AAVSO-yhdistyksen Euroopan mantereella järjestämä kokous.
Grimbergen on pikkukaupunki parikymmentä kilometriä Brysselin pohjoispuolella. Jotkut olutentusiastit voivat tunnistaa Grimbergenin luostariolutmerkistään. Tosin olutta ei paikkakunnalla ole valmistettu pariin sataan vuoteen.
Tapaamisen paikallisena järjestäjänä toimi belgialaisen Vereniging voor Sterrenkunden -yhdistyksen muuttujatyöryhmä. Kokouspaikkana toimi Grimbergenin MIRA-observatorio. Kyseessä luostarin perustama julkinen observatorio, jossa yleisölle pidetään tähtinäytöksiä ja tutustumisvierailuja. Kolmikerroksisessa rakennuksessa on luentotila ja näyttely. Tähtitornit ja katselupaikat ovat katolla. Katto oli tosin remontissa, joten näytöksiä järjestetään siirrettävällä kalustolla viereisellä parkkipaikalla.
EVS 2019 -kokous pidettiin Grimbergenin MIRA-observatoriolla.
MIRA-observatorion tähtitornit sijaitsevat rakennuksen kattotasanteella.
MIRA-observatorion suurin kaukoputki ja observatorion kupu on saatu lahjoitusvaroin.
Grimbergeniin kokoontui yli 50 osallistujaa 11 maasta. Mukana oli monen eurooppalaisten muuttujaorganisaatioiden harrastajia, mutta edelleen useita puuttui. Verkoston rakentamisessa on siis edelleen töitä. Suomesta paikalle saapuivat Arto Oksanen ja allekirjoittanut. Uudelta mantereelta muuttujahavaitsijoiden suurinta kansainvälistä organisaatiota AAVSO:ia (American Association of Variable Star Observer) edustivat yhdistyksen johtaja Stella Kafka sekä Gary Walker.
Esityksiä ja oheisohjelmaa
Ohjelmarunko noudatteli perinteistä kaavaa. Päivällä oli esityksiä, joiden aihepiirit vaihtelivat eksoplaneetoista havaintotekniikoiden ja -ohjelmien esittelyihin sekä havaintoryhmien toimintaan. Näiden lisäksi tutustuttavana oli postereita. Päivän jälkeen kokoonnuttiin yhteiselle illalliselle viereiseen ravintolaan.
Eksoplaneetat puskevat muuttujahavaitsijoiden kiinnostuksen piiriin. Ei ihme, sillä onhan käytetyin havaintomenetelmä eli fotometria käytännössä sama. Belgiassa kuultiin Neptunus-kokoluokan eksojen etsinnästä mikrolinssitekniikalla. Havaintotekniikkaosastoa edustivat mm. katsaus sCMOS-fotometriaan ja automatisoidun LesvePhotometry-ohjelmiston esittely.
Kohde-esittelyitä oli suurten tähtien ympärillä olevien rengassysteemien, kataslysmisten ja klassisten sykkivien tähtien havaitsemisesta. Arto kertoi Andromedan uusiutuvasta novasta M31N 2008-12a:sta, josta hän on esitelmöinyt myös Suomen tapahtumissa. Hänellä oli myös yhteinen posteri Barbara Harrisin kanssa Tabbyn tähden havainnoista.
EVS 2019-kokouksen osanottajia kahvitauolla.
Tapaamisia
Tiedollisen puolen ohella kokoontumisten tärkeä anti on kanssaharrastajien tapaaminen. Muutamia vanhoja tuttuja ja uusia tuttavuuksia tuli tavattua. Oli ilo tavata myös AAVSO:n nykyinen johtaja Stella Kafka. Katerina Honkovan Tsekistä tapasin jo huhtikuussa Helsingin eksoplaneettatyöpajassa. Itse asiassa tulin välittäneeksi hänelle tiedon Belgian kokouksesta. Oli kiinnostavaa myös tavata GEOS-verkoston havaitsijoita Barcelonan seudulta.
EPSC-DPS 2019 Genevessä
Euroopan aurinkokuntatutkijat kokoontuvat vuosittain EPSC-konferenssiin (European Planetary Science Congress). Kokous ei ole puhtaasti eurooppalainen konferenssi, vaan tutkijoita on myös Amerikan mantereelta ja Aasiasta, jopa Afrikasta.
Joka kolmas vuosi kokous on kahden katto-organisaation Europlanetin ja American Astronomical Association / Division Planetary Sciencen (DPS) yhteinen. Vuoroin ollaan Euroopassa ja Amerikassa. Vuosi 2019 taas yhteisen kokoontumisen vuoro ja paikkana oli Geneve Sveitsissä. Aikana oli 15.–20.9.
Koska kokous oli välittömästi Grimbergin muuttujatapaamisen perään, lensin suoraan Brysselistä Geneveen alkuviikoksi EPSC-DPS-kokoukseen.
EPSP_DPS 2019 -konferenssit avajaiset ja isot sessiot pidettiin Centre International de Conférences de Genève (CICG) -kokouskeskuksen isossa salissa.
Väkeä ympäri maailmaa
EPSC on keskisuuri tieteellinen konferenssi, normaalivuosina noin vajaa tuhat osallistujaa. Yhteiset konferenssit vetävät paikalle vielä enemmän väkeä. Geneven kokous löi aiemmat ennätykset yli 1 700:lla osallistujallaan. Kaikkiaan porukkaa oli 52 maasta. Suomesta oli 27 henkeä, johon sisältyy myös harrastajat, allekirjoittanut ja Jorma Ryske. Harri Haukka osallistui tapahtumaan sekä ammattilaisen että harrastajan hattu päässä. Marko Pekkola oli paikalla tiedetoimittajan roolissa.
Vaikka EPSC on varsinaisesti tieteellinen konferenssi, se on siitä erityinen, että myös harrastajilla, tiedeviestinnällä ja opettajilla on oma selkeät roolinsa. Mm. amateur astronomy ja outreach -sessiot ovat olleet konferenssin vakioelementtejä vuosia. Harrastus keskittyy ennen kaikkea tutkija–harrastaja-yhteistyöhön (PROAM) ja kansalaistiedehankkeisiin.
Esitelmiä ja postereita
Konferenssin aihepiirit kattavat planeettatieteen koko kirjon jättiläisplaneetoista pienkappaleisiin ja luotaintekniikasta laboratoriotutkimuksiin. Tapahtumassa saa hyvän kuvan tuoreimmasta tutkimuksesta alalla. Kokouksen aikana myös julkistetaan uusia tuloksia lehdistötilaisuuksin ja -tiedottein. Pääsipä tällä kertaa mukaan myös harrastajan rekisteröimä pienen asteroidin impakti Jupiterin kaasukehään.
Ohjelma koostuu tieteellisen konferenssin tapaan lyhyistä (15 min) esitelmistä sekä postereista. Jälkimmäiset ovat A0-kokoisia tutkimusaihetta tiiviisti esitteleviä julisteita.
ODA2: Professional-Amateur collaborations in small bodies, terrestrial and giant planets, exoplanets, and ground-based support of space missions -kokoussessio meneillään.
Myös harrastaja-aiheista on molempia. Esityksiä ei suomalaisharrastajilta ollut, mutta jälleen kerran meiltä oli muutama posteri. Harri Haukalta ja Warkauden Kassiopeialta oli heidän eksoplaneettatutkimuksia ja Pulkovan observatorion kanssa tehtävää yhteistyötä esittelevä posteri. Jorma Ryskeen posteri esitteli uv-alueen CN-suotimella tehtyjä komeettahavaintoja, joita hän on tehnyt Planetary Science Instituten havaintoprojektissa.
Yhteistyökuvioita ja verkostoja
Tiedekokousten parasta antia ovat tuoreen tiedon lisäksi tutkijoiden ja harrastajien verkostojen rakentaminen ja vahvistaminen. Kokouksissa vanhojen tuttujen ohella syntyy aina uusia kontakteja. Taskun pohjalle tarttuu myös kiinnostavia tutkimusprojekteja, joihin suomalaiset harrastajat voisivat osallistua. Näitä olisi tarkoitus esitellä myöhemmin Zeniitissä ja muilla viestintäkanavilla.
EPSC:n ympärillä tapahtuu myös muita organisaatiokuvioita. Tapahtuman taustatekijä on vastikään järjestäytynyt Europlanet Society -yhdistykseksi, jonka yleiskokous pidettiin myös Genevessä. Europlanet Society pyrkii rakentamaan kontaktejaan alueellisten hubien kautta. Pohjoista Eurooppaa palvelee Northern Europe Hub, jonka piirissä ovat Pohjoismaat ja Baltia. Hubeilla yhdyshenkilöistä koostuva komitea. Harri on hubin Industry officer ja allekirjoittanut aloittaa Amateur astronony officerina. Hubia vetää Jonathan Merrison Århusin yliopistosta.
Hubien toiminta hakee vielä muotojaan, mutta itse yritän toimia proaktiivisesti ja etsiä yhteistyökumppaneita ja verkostoa pohjoismaisten PROAM-harrastajien joukosta.
Seuraavaksi Espanjaan ja Suomeen
Ensi vuoden EPSC pidetään 27.9.–2.10. Espanjan Granadassa. Vuonna 2021 tavataankin sitten Helsingissä Finlandia-talolla 19.–24.9.2021. Viimeistään Helsinkiin kannattaa PROAM-harrastuksesta kiinnostuneiden tulla mukaan.
SAAF sektionsträff Uppsalassa
Olen komeetta-asioissa pitänyt yhteyttä Johan Warelliin Ruotsissa. Hän tuntui myös luonnollisimmalta kumppanilta, kun lähdin kokoamaan Europlanet-verkostoa Ruotsiin päin. SAAF:illa (Svenska AmatörAstronomiska Förening) sattui olemaan sopivasti lokakuun 12.–13. päivä jaostotapaaminen Uppsalassa, joten Johan kutsui minut vierailemaan siellä. Koska kalenterissa oli tyhjää ja Helsingistä pääsee helposti Uppsalaan, päätin lähteä käymään.
Uppsalan tapaamiseen osallistui noin reilu parikymmentä henkeä, joten aika pienimuotoisesta kokouksesta oli kyse. Tuolla oli kuitenkin keskeiset ruotsalaiset harrastusalat edustettuna.
Tapaamispaikkana oli Observatorieparkenissa sijaitseva Uppsalan vanha observatorio, joka on nykyään pääasiassa kulttuuri- ja yhteiskuntatutkimuksen käytössä. Paikallisella tähtiseuralla, Uppsala AmatörAstronomerilla (UAA), on mahdollisuus hyödyntää luentotiloja.
Tapaamisen aikana kuultiin kiinnostavia erityksiä mm. Peter Rosénin hienosta Jupiter-animaatioprojektista, komeettojen CCD-fotometriasta ja muuttuvista tähdistä. Lauantai-iltana kuultiin myös SAAF:n etäteleskooppihankkeesta Espanjaan. Tämä oli etäesitys myös sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä esityksen aikana haastateltiin Espanjan etäobservatorioalueen ylläpitäjää sekä yhtä hankkeen puuhamiehistä, joka oli tällä hetkellä Japanissa.
Itse pidin esitelmän sunnuntaiaamupäivällä. Kerroin Ursasta, harrastusryhmistä, Tähtikalliosta, Zeniitistä sekä Taivaanvahdista. Jälkimmäisestä onkin ollut vireillä joitain yhteistyökuvioita ruotsalaisten kanssa.
SAAF:n harrastuspalkinto Margaretha Weslundpriset myönnettiin tänä vuonna Uppsala AmatörAstronomer -yhdistykselle.
Tapaamisen yhteydessä oli myös SAAF:n vuosikokous ja siellä jaettiin Margaretha Westlund -harrastuspalkinto, joka meni tällä kertaa paikalliselle UAA-seuralle. Sunnuntaina keskusteltiin myös SAAF:n Telescopium-lehdestä, joka keskittyy harrastajille suunnattuihin juttuihin.
Lauantaina vierailimme Uppsalan yhdistyksen Sandvretenin maaseutuobservatoriolla noin puolen tunnin ajomatkan päässä Uppsalan keskustasta. Observatorio toi mieleeni kovasti Kirkkonummen komeetan Komakallion observatorion. Sandvretenissäkin oli useita avattavalla tai siirrettävällä suojarakennuksella varustettuja kaukoputkia.
Uppsalan keikka oli siitä hyvä, että yhteydenpito Ruotsiin on ollut vähän rempallaan viime vuosina. Toki Johan Warellin ja Timo Karhulan kanssa on tullut pidettyä jonkun verran yhteyksiä.
Uppsalan tähtiyhdistyksen Sandvretenin observatorioon tutustuttiin hiukan sateisessa säässä.
Uppsalan yhdistyksen Sandvretenin observatoriossa on useita avattavalla suojakatoksella varustettuja teleskooppeja.
BOX: Poimintoja kokouksista
EVS 2019: HOYS-CAPS-kansalaistiedeprojekti
EVS 2019: Neptune class exoplanets with gravitation microlencing method (Tonny Vanmunster)
EPSC-DPS 2019: The Great Red Spot in 2019 and its unusual interaction with retrograding vortices (Clyde Foster)
EPSC-DPS 2019: Solar Windsocks: Estimating Solar Wind Speeds from Comet Ion Tail Images (Geraint H. Jones)
EPSC-DPS 2019: Photometric Observations of Fast Move and Fast Rotate Asteroids (Tomasz Kluwak)
SAAF: Peter Rosénin Jupiter-animaatio
Linkkejä
EVS 2019 Grimbergen
EPSC-DPS 2019 Geneve
SAAF sektionsträff Uppsala 2019
Uppsala AmatörAstronomer UAA
