Leo Wikholm
Huhtikuun alussa nähtiin yötaivaalla hyvin erikoinen valoilmiö. Huhtikuun 5.-6. päivien välisenä yönä pohjoistaivaalle ilmestyi yhtäkkiä sinisiä ja vihreitä hohtavia palloja. Niitä ilmestyi lisää ja lopulta ne heikkenivät yön mittaan. Valoilmiö liittyi Pohjois-Norjassa tehtyyn luotausrakettikokeeseen.
Havaintoja tehtiin eri puolilla, sillä sää oli laajoilla alueilla selkeä. Parhaiten ilmiö näkyi pohjoisessa
Kittilässä, Kolarissa, Enontekiöllä ja Inarissa. Mutta havaintoja tehtiin myös Pöytyällä, Nivalassa,
Rautavaaralla ja Tampereella, jossa valoilmiö löytyi Kaupin tulipallokameran tallenteelta.
Revontulien värittämälle pohjoistaivaalle ilmestyi noin kello 1.10 toistakymmentä hohtavaa valopalloa.
Timo Koivisto tarkkaili ilmiötä Kittilässä, jossa pallot näkyivät ensin revontulien värisinä ja muuttuivat
sitten sinivioleteiksi. Pallot olivat ensin yhdessä rivissä ja pian niiden alle muodostui toinen rivi. Valoilmiö
jäi taivaalle heikkenemään ainakin puolen tunnin ajaksi.
Luotausraketin aiheuttama valoilmiö Kittilässä 6.4.2019 kello 1.10. Kuva: Timo Koivisto
Rautavaaralla Petri Sallinen huomasi saman ilmiön kello 1.21. Taivaalle ilmestyi säännöllisen muotoinen valopallokuvio, jossa oli sinistä ja vihreää. Ilmiö toistui viereen hetken päästä ja jäi taivaalle hohtamaan joksikin aikaa.
Taivaanvahtiin kirjattiin ilmiöstä ainakin kymmenen kuvallista havaintoa. Myöhäisin havainto ulottuu aina kello 2.10 saakka, joten varsin pitkäkestoisesta ja hienosta ilmiöstä on ollut kyse.
Hienoimmat hetket koettiin Pohjois-Norjassa. Sieltä Tytti Mørkved välitti kuvasarjan Rambergista, jossa kaksi ryhmää sinisiä ja vihreitä palloja vuorottelevat ja jättävät taivaalle sinertävän violetin pilven lopulta hohtamaan revontulien sekaan.
Pohjois-Norjassa tapahtuma myös videoitiin. Ainakin Ole C. Salomonsen kuvasi ilmiön Tromssassa. Youtube-videossa näkyy erittäin hienosti ilmiön syntymisen erilaiset vaiheet.
Luotausraketit tutkivat revontulia
Kuten monet osasivatkin epäillä, valoilmiön taustalla oli revontulitutkimukseen liittynyt luotauskoe. Kaksi luotausrakettia laukaistiin noin 320 km korkeuteen Pohjois-Norjan Andöyan avaruuskeskuksesta. Kahdessa Azure-latauksessa oli mukana ilotulitteista tuttuja materiaaleja, kuten bariumia ja litiumia sekä trimetyyli alumiinia. Hohtavia latauksia tarkkailtiin maanpäälllisin kameroin ja tiettävästi myös lentokoneesta, jolloin voitiin tutkia revontulien syntyä ja ilmakehän yläosien sähkökenttien ominaisuuksia. Huhtikuun luotausrakettikoe tehtiin yhteistyössä Nasan kanssa. Laukaisussa käytettiin Black Brant 6A – raketteja.
Hohtavia pilviä aikaisemminkin
Suomen läheinen sijainti useisiin pohjoisiin rakettikoealueisiin on mahdollistanut raketti-ilmiöiden
näkemisen monta muutakin kertaa. Avaruuskeskukset Norjan Andöyassa, Ruotsin Kiirunassa ja Venäjän
Plesetskissä ovat värittäneet Suomen taivasta monella eri tavoin.
Ensimmäiset revontulia tutkivat bariumkokeet tehtiin jo 1960-luvulla. Näitä tehtiin aluksi ainakin Kiirunassa.
Ensimmäinen havaintoarkistojen merkintä on maaliskuun 18. päivältä vuodelta 1967. Tuolloin taivaalla
nähtiin kello 21 vihreä, hohtava, elliptinen pilvi.
Ilmeisesti Plesetskin kokeeseen liittyy maaliskuun 15. päivän iltana vuonna 1975 tehty havainto
Suomenniemeltä. Tässä iltayhdeksän jälkeen nähtiin kaakkoistaivaalla ensin kirkas nouseva valopiste, johon
liittyi kiilamainen vihertävä säde. Leimahduksen jälkeen ilmiö muuttui hohtavaksi vihreäksi pilveksi.
Eniten revontulia tutkittiin kemiallisilla latauksilla Suomen lähialueella 1980-luvulla. Tältä jaksolta
löytyykin monia havaintomerkintöjä. Eräs laajalla alueella nähty ilmiö tapahtui syyskuun 17. päivän iltana
vuonna 1986. Pian iltayhdeksän jälkeen koillisesta horisontista nousi kirkas valo, jonka perään muodostui
valokeila. Jonkin matkaa noustuaan kohde hieman kaarsi ja sukelsi vanan sisään. Yhtäkkiä paikalle alkoi
muodostumaan turkoosinvärinen hohtava pilvi.
Bariumkokeet olivat tyypillisesti vihreitä tai turkooseja. Joissakin havainnoissa on saattanut näkyä punaisia
värisävyjä tai violettia, jotka ovat saattaneet liittyä muihin kemikaaleihin, kuten litiumiin ja strontiumiin.,
joita tiettävästi käytettiin vanhoissa kokeissa. Vapautetut ainemäärät ovat olleet pieniä, mutta ovat
aiheuttaneet taivaalle parhaimmillaan usean tunnin mittaisen hohtavan ilmiön.
Ilmakehäkokeita myös satelliiteista
Luotausrakettien lisäksi kemiallisia kokeita on tehty myös satelliiteista. Näistä tunnetuin lienee Nasan
CRRES (Combined Release and Radiation Effects Satellite), joka laukaistiin avaruuteen heinäkuussa vuonna
1990. Satelliitin mukana oli 24 kemiallista latausta, joiden avulla tutkittiin ilmakehän yläosien sähkökenttien
ominaisuuksia.
Latauksia vapautettiin vuorokauden eri aikoihin noin 350 km korkeudessa ja niiden aiheuttamien pilvien
liikkeitä tarkkailtiin maanpäällisen havaintoverkoston avulla.
Linkkejä aiheeseen
Havainnot Taivaanvahdissa
https://www.taivaanvahti.fi/observations/browse/pics/2992056/comments/desc/0/20
Ole C. Salomonsenin video tapahtumasta (YouTube)
https://www.youtube.com/watch?v=c3q7SLCatIw
Raketti-ilmiöhavainnot Suomessa (Avaruustekniikkaryhmä)
https://www.ursa.fi/avaruustekniikka/raketti-ilmiot/arkisto.html
Kuva:
Luotausraketin aiheuttama valoilmiö Kittilässä 6.4.2019 kello 1.10. Kuva: Timo Koivisto, Taivaanvahti
