Salamalaukaisin, myrskykuvaajan apulainen

Matti Helin:

Ukkosessa on paljon kuvattavaa. Itse ukkospilvi, sen eri muodot kuten alasin, vyörypilvi, sadeseinä, mammatukset… Ja tietenkin salamat. Niiden kuvaaminen voi ajatusen tasolla kuullostaa haastavalta, ovathan ne, no, salamannopeita. Useiden satojen turhien laukausten jälkeen salamalaukaisimen hankinta alkoi houkuttelemaan.

Perinteisisti helpoin tapa on kuvata ukkosta yön aikana. Asettaa valotusajan useisiin sekunteihin, jolloin kaikki salamat, jotka tänä aikana välähtävät, jäävät kiinni. Mutta entäpä sitten päivällä?

Salamalaukaisin ja runsaudenpula

Valoisaan aikaan tapahtuvan salamoinnin valokuvaamiseen on kehitelty laukaisimia, jotka välähdyksen tunnistaessaan laukaisevat kameran. Edullisimmat mallit tunnistavat liikkeen, tai toisin sanoen, valaistuksen muutoksen, joten niitä voi käyttää salamoiden lisäksi vaikkapa pönttöön lentävän talitiaisen kuvaamiseen. Salamoiden kuvaamiseen nämä sopivat kuitenkin vaihtelevasti; Esimerkiksi liikkuvat heinät tai putoilevat sadepisarat saattavat laukaista kameran. Eli hukkaruutujen määrä kasvaa. Myös, kun laukaisin näkee salaman, on se jo lähtökohtaisesti myöhässä tapahtumassa.

Vasinaiset salamoinnin kuvaamiseen tarkoitetut laukaisimet ovatkin infrapunasäteilylle herkkiä. Purkauskanava kuumenee juuri ennen näkyvän valon salaman välähdystä, joten infrapunaan reagoivat laukaisimet ovat tästä syystä parempia. Ne eivät myöskään ole yhtä herkkiä oksien tai muiden kohteiden liikkeelle.

Myrskybongareifen keskuudessa yksi laajasti suositeltu laukaisin on Yhdysvaltalainen Lightning Trigger. Laukaisinta on kehuttu äärimmäisen toimintavarmaksi, mutta yli kolmensadan dollarin hintalappu laittoi mietityttämään. Viitsiikö laittaa noin paljoa rahaa kiinni tuotteeseen, jota tarvitsee normikesänä ehkä kymmenen kertaa?

Aloin etsimään edullisempaa vaihtoehtoa. Ja löytyihän niitä. Halvimmillaan salamalaukaisimen olisi saanut parilla kympillä, mutta käyttäjäkokemukset eivät olleet rohkaisevia.

Lopulta törmäsin Lightning bug -nimiseen laukaisimeen MK Controls -nimiseltä firmalta. Käyttäjäkokemukset olivat alustavasti lupaavia ja hintakin kohtuullinen, 179 dollaria plus lähetys- ja tullauskulut. Päätin tehdä tilauksen.

Ensitunnelmat ja kivinen alku

Tilauksen saapumisessa ei ollut ongelmia. Seurantakoodin avulla näki reaaliajassa paketin kulun edistymisen ja Suomeen saavuttuaan lähetyksen tullaaminen meni vaivatta.

Lähipostiin saapuneesta paketista löytyi englanninkielinen pikaopas, cd-rom, kaapeli ja itse laukaisin, joka tarvitsee virtalähteekseen normaalin yhdeksän voltin pariston.

Itse laukaisin on melko kookas, noin 15 senttiä pitkä. Kokoonsa nähden tuote on ilman paristoa hyvinkin kevyt. Sisältä löytyy piirilevy ja muutama johto. Rakenne on kohtalaisen jämäkkää tekoa, tosin paristokotelon kannen kynsi tuntuu hieman köykäiseltä, varsinkin kun sitä joutuu avaamaan usein… Tästä lisää tuonnempana.

Valmistaja kertoo laukaisimen olevan sateenkestävä. Muutamia kertoja laukaisinta sateessa käytettyäni voin todeta asian olevan väitetynlainen.  Tulevaisuus näyttää, miten suojaus toimii pidemmällä aikavälillä.

Laukaisimen päällä on virtapainikkeet ja herkkyyden säätönappulat.

Laukaisimessa on useita toimintoja:

• Mittaus

Toimii samalla periaatteella kuin jos painetaisiin laukaisin puoleenväliin. Mittaa valotuksen valmiiksi, jolloin salaman iskiessä tunnistimen ei tarvitse odottaa kameran valotuksen mittausta, vaan se laukaisee kameran välittömästi

• Ei mittausta

Salaman iskiessä kamera aloittaa valotuksenmittaamisen ja vasta sitten laukeaa. Ei suositeltava, koska aiheuttaa pienen viiveen. Toimii kuitenkin hyvin, jos kuvataan manuaaliasetuksilla, esimerkiksi yöllä.

• Sarjakuvausnopeuden säätö

Laukaisimen saa määritettyä laukomaan kameraa 1-10 kuvaa sekunnissa, maksiminopeuden kuitenkin ollessa kameran maksiminopeus.

• Ilotulitusmoodi

Lisää laukaisuun viiveen. Salamakuvauksessa toisin sanoen ei käyttöä.

Asensin pariston paikoilleen ja kytkin laukaisimen kameraan. Se kävikin helposti, laukaisin kiinnittyy salamakenkään tukevasti ja kaapeli liitetään kuinka ollakaan kameran kaukolaukaisimen liittimeen. Kätevää ja nopeaa.  Oli aika laittaa virrat päälle, ja… Räpsräpsräps! Kameran suljin lauloi. Ihmettelin aikani, luin käyttöohjeet läpikotaisin ja kokeilin kaikkia mahdollisia säätöjä. Mikään ei auttanut. Tunnistin laukaisi kameraa ilman mitään syytä. Lightning bugissani oli bugi.

Otin yhteyttä valmistajaan. Nopean sähköpostin (ja vuolaiden pahoitteluiden) jälkeen ongelma paikallistettiin. Se oli hyvin todennäköisesti joko laukaisimen sisäisen johdon tai kameraan liitettävän johdon oikosulusta johtuva. Kohta postissa odottikin noutoa uusi laukaisin. Jännittyneenä kiinnitin sen kameraan ja kas, kaikki toimi kuin pitääkin. Mukana tuli bonuksena varaosa ja korjausohjeet. Korjaus oli helppo, mutta loppuijen lopuksi totesin, että itse laukaisin oli ollut koko ajan kunnossa. Vika oli kameran ja laukaisimen välisessä kaapelissa.

No, loppu hyvin, kaikki hyvin. Lopputulemana minulla olikin sitten kaksi toimivaa salamalaukaisinta. Täyden kympin asiakaspalvelua!

Käytännön ensikokeilu, kivinen tie jatkuu

Kesäkuun puolessa välissä pääsin kokeilemaan laukaisinta ensi kertaa käytännössä. Turun yli kulki muutamia mukavan tiheästi salamoivia ukkossoluja. Kiipesin Vanhalinnan kallion päälle ja aloitin kuvaamisen.

Kohta salama välähti ja kamera rapsahti. Tätä seurasi välittömästi uusi välähdys ja rapsahdus. Hihkuin mielessäni, tämähän toimii!

Vaan kuvissa ei ollut salamaa. Tämä toistui useaan otteeseen. Salama, kamera laukesi, ei kuvaa. Harmitti. Oliko tämä sittenkin susi?

Kaunis maisema ja salamat välkkyvät, mutta kuvissa ei mitään

Olin löytänyt hiljan Lightning Bugin käyttäjien oman Facebook -ryhmän. Purin sielä tuntojani ja vastaukset olivat yhteneväisiä: Sinulla on varmaankin vanha patteri. Epäilin hieman, sillä paristo ei ollut kuin runsaan viikon vanha. Ryhmässä kuitenkin oltiin itsepintaisia ja kerrottiin, että laitteessa kiinni oleva paristo purkautuu hiljalleen. Ja kyllähän tästä ominaisuudesta käyttöohjeessakin varoitettiin, kun sen uudelleen luin. Päätin ostaa nipun paristoja ja odotella seuraavaa ukkosta.

Laukaisin tositoimissa

Onnistuminen

Huolimatta kuumasta kesästä, ukkoset olivat kortilla. Kuitenkin eräänä heinäkuun puolenvälin aamuna tapahtui. Heräsin ukkosen kumuun. Nappasin kameran sekä laukaisimen ja juoksin pellon reunaan.

Tällä kertaa laukaisimessa oli uunituore paristo. Toiveet olivat korkealla ja… Onnistuminen. Joka kerta kun välähti, kamera laukesi. Ja kaikkiin ruutuihin jäi salama. Mahtavuutta!

Salama aamupäivän taivaalla

Tämän aamun jälkeen olen päässyt muutamaan otteeseen kokeilemaan laukaisinta ja joka kerralla se on toiminut kuten sen pitääkin.

Yhteenveto

Alun kangerteluiden jälkeen tuote lunasti odotukset. Se on helppokäyttöinen ja toimintavarma. Laukaisin ei myöskään pikku sadekuurosta hätkähdä, ominaisuus, joka myrskykuvaajalle on tärkeä.

Hinta on siedettävä, eikä paketin matka Amerikoista tänne Suomen perukoille ollut ajallisesti pitkä. Yrityksen asiakaspalvelu on myös erinomaista ja nopeaa, joten kaiken kaikkiaan, uskallan suositella tuotetta.

Pilvisalamarykelmä auringonlaskua vasten olevassa pilvessä

Valitettavasti kesä alkaa olla ohi, joten laukaisin jää odottomaan aikaa parempaa. Ilman patteria.

MK Controls Lightning Bug -salamalaukaisin

Hyvää:

-toimintavarma

-helppokäyttöinen

-kohtalainen hinta

-sääsuojattu

-hyvä asiakaspalvelu

Huonoa

-paristoa joutuu irroittelemaan joka kuvauskerran jälkeen

-ei saatavilla suoraan Suomesta

-alun kangertelut, joista toki osa käyttäjän omaa osaamattomuutta

http://mkcontrols.com/lightningbug/

http://store.lightningtrigger.com/

https://www.facebook.com/search/top/?q=mk%20controls%20lightning%20bug%20owners

Kuvat: Matti Helin