Veikko Mäkelä ja Toni Veikkolainen:
Maaliskuussa kaksi komeettaa ohitti maapallon poikkeuksellisen läheltä. Molemmat havaittiin Suomessa, joskin vain P/2016 BA14 (PANSTARRS) lähimmän ohituksen aikaan. Edellä mainitun arvellaan irronneen toisesta ohittajasta 252P/LINEARista. Viimeksi mainittu puolestaan kirkastui jopa paljain silmin nähtäväksi.
Ennätyksellisen läheltä
Maaliskuun 21. ja 22. päivinä maapallon ohitti kaksi komeettaa, kumpikin poikkeuksellisen läheltä. Näistä jälkimmäinen P/2016 BA14 (PANSTARRS) ohitti Maan vain 3,54 miljoonan kilometrin eli 0,024 au:n etäisyydeltä. Tämä vastaa yhdeksänkertaista Kuun etäisyyttä. Toinen ohittaja 252P/LINEAR kulki sekin varsin läheltä, 5,33 miljoonan kilometrin eli 0,036 au:n päästä. Tämä on 14 Kuun etäisyyttä.
P/2016 BA14:n ohitus lukeutuu muutaman sadan vuoden historiassa lähimpiin. Joidenkin lähteiden mukaan se oli kolmanneksi lähin. Gary Kronkin Cometography kertoo lähemmiksi ohituksiksi kuitenkin komeetat: C/1491 B1 (0,0094 au), D/1770 L1 eli Lexellin komeetta (0,0151 au) sekä 55P/Tempel-Tuttle vuonna 1366 (0,0229 au). Komeetan 252P/LINEAR ohitus lukeutuu sekin mainitussa listassa sijalle 6.
Löytöhistoriaa ja perustietoa
Komeetta 252P/LINEAR löytyi 7.4.2000 lähiasteroidien LINEAR-etsintäohjelmassa noin 18 magnitudin kohteena. P/2016BA14 (PANSTARRS) puolestaan löytyi tammikuun 22. päivänä tänä vuonna Pan-STARRS-ohjelman ykkösteleskoopilla Haleakalassa Havaijilla. Löytyessään se oli 19–20 magnitudin kohde. Se luokiteltiin aluksi asteroidiksi ja tästä juontuu sen numerotunnuskin. Kun selvisi, että kohde on tulossa suhteellisen lähelle Maata, tutkijat ottivat kappaleen tarkempaan syyniin ja siltä löytyikin pyrstö.
252P kuuluu Maa-Jupiter-komeettaperheeseen eli se käy lähellä kumpaakin planeettaa. Vuonna 1785 tapahtuneen Jupiter-ohituksen seurauksena pyrstötähdestä tuli Maata lähelle tuleva kappale. Tätä aiemmin perihelin on laskettu sijainneen asteroidivyöhykkeellä ja edelleen vielä varhaisemmalla ajalla kohde oli mahdollinen Jupiterin troijalainen.
Samaa alkuperää?
Kahden komeetan lähiohitus lähes samaan aikaan ei liene täysin sattumaa. Melko pian P/2016BA14:n löydön jälkeen venäläinen tähtitieteilijä Denis Denisenko kiinnitti huomiota, että komeetan rata muistuttaa hyvin paljon toisen kohteen, 252P/LINEARin rataa. Pyrstötähtien kiertoajat eroavat vain pari prosenttia. Ratojen eksentrisyys on myös samaa kaliiberia, mutta ratojen kaltevuudessa on suurin ero. Tämän arvellaan johtuvan komeettojen aiemmasta maapallon ohituksesta.
Taulukko 1: Rataelementtien vertailua
252P/LINEAR P/2016 BA12 (PANSTARRS) Kiertoaika (P) 5,32 a 5,25 a Perihelietäisyys (q) 0,996 au 1,009 au Nousevan solmun pituus (Ω) 190,9° 180,5° Perihelin argumentti (ω) 343,3° 351,9° Eksentrisyys (e) 0,673 0,666 Inklinaatio (i) 10,4° 18,9°
Samantyyppiset radat (taulukko 1) saivat tutkijat arvelemaan, että P/2016 BA14 saattaisi olla 252P:stä irronnut osa. Irtoaminen lienee tapahtunut vähintään yhtä kierrosta aiemmin.
Samankaltaisuus ei helposti ollut nähtävissä tämän kertaisissa lähiohituksissa. 252P kulki eteläisellä taivaalla mm. Jäniksen, Kyyhkysen, Pöytävuoren, Oktantin ja Alttarin kautta ja nousi Skorpionin läpi Käärmeenkantajaan näkyviin Suomen taivaalla. P/2016 BA14 taas kulki aivan toista reittiä Ison koiran, Yksisarvisen ja Kravun kautta Pieneen leijonaan ja Isoon karhuun ja edelleen Karhunvartijan kautta Herkulekseen.
Kuva 1. Kaavio kuva Maan ja lähiohittajakomeettojen radoista 21.–22.3.2016 tienoilla.
Selitys ratojen eroon taivaalla löytyy siitä, että itse asiassa komeetat ohittivat Maan vastakkaisilta puolilta eli maapallo ikään kuin jäi komeettojen väliin. Erityisesti PANSTARRS-komeetan näennäinen liike taivaalla oli hyvin nopeaa.
Nopealiikkeinen P/2016 BA14
Kuva 2. Rauno Päivisen havainto PANSTARRS-komeetasta 22.4.2016. Kuvaan on yhdistetty kymmenen puolen minuutin valotusta. Havaintovälineenä Celestron 14 + Optek 0,5×. Kamerana Atik 460EX.
Komeetta P/2016 BA14:sta saapui Ursan Taivaanvahti-järjestelmään kaksi havaintoa; toinen Harri Kiiskiseltä Jyväskylän Siriuksen Hankasalmen observatoriosta ja toinen Rauno Päiviseltä Imatralta hänen omasta kotiobservatoriostaan. Näistä Kiiskisen havainto oli tehty muutamaa päivää ennen lähiohitusta, 19.3.2016 illalla. Lähiohittajana kohde näytti liikkuvan taivaalla hyvin nopeasti, kuten Rauno Päivisen 22.3.2016 ottamasta kuvasta (kuva 2) voi päätellä. Raunon havainto on tehty vain 3,5 tuntia lähimmän pisteen jälkeen, jossa komeetta oli noin klo 18.30 Suomen aikaa. Pyrstöä lähes pistemäisenä näkyneellä kohteella ei erottunut.
Kirkkaudeltaan komeetta oli havaintojen aikaan 14 ja 15 magnitudin välillä ja ulkomaiset tulokset osoittavat, että se himmeni voimakkaasti lähiohituksensa jälkeen. Kuu häiritsi havaintoja huomattavasti, sillä täysikuu oli 23.3.2016 iltapäivällä.
252P/LINEAR paljain silminkin
Toinen lähiohittaja, 252P/LINEAR, oli ohituksensa aikaan lähellä taivaan etelänapaa. Taivaanvahtiin saapuneista 22 havainnosta ensimmäisen teki Tapio Lahtinen australialaisella Siding Springin etäkäyttöisellä kaukoputkella 27.3.2016. Havaintoaikaan kohde oli Linnunradan keskusalueen suunnan runsaassa tähtikentässä. Ensimmäinen kohteesta Suomen maaperältä otettu kuva on niin ikään Lahtisen. Samana yönä (1./2.4.2016) myös Harri Kiiskinen onnistui kuvaamaan kohteen Jyväskylästä. Kuvissa komeetta erottuu diffuusina vihreänä utupallona vailla pyrstöä.
Kuva 3. Ville Miettisen piirroshavainto LINEAR-komeetasta 4.4.2016. TS Imaging Star 70 mm, okulaari 32 mm, suurennus 15×.
Toistaiseksi ainoan LINEAR-komeetasta Taivaanvahtiin raportoidun piirroshavainnon teki Ville Miettinen Nilsiän Lastukoskella 3./4.4.2016 (kuva 3). Okulaarissa kohde erottui tasakirkkauksisena, joskaan ei täysin värittömänä, kuten hänen hieman aiemmin mustavalkokameralla ottamassa kuvassaan. Lisäksi Samuli Ikäheimo kuvasi komeettaa samana yönä Kotterossa Lahden itäpuolella. Kohteen tuolloinen sijainti samalla suunnalla Käärmeenkantajan pallomaisten joukkojen kanssa (kuva 4) auttaa ymmärtämään, miksi Charles Messier aikanaan keräsi luetteloa komeetannäköisistä kohteista.
LINEAR-komeetasta saatiin toinenkin etähavainto, kun Suomessa vieraillut thaimaalaisen NARIT-instituutin Saran Poshyachinda käytti Ursan Laitepäivillä kohteen kuvaamiseen Thaimaan Chiang Maissa sijaitsevan ammattiobservatorion kaukoputkea. Ursan Tähtikallion havaintokeskuksen 41,5 cm:n Alluna-teleskoopilla kohdetta havaittiin havaintoryhmän Kari Laihia, Hannu Määttänen, Janne Voutilainen ja Ville Miettinen toimesta, tosin Laitepäivien jälkeisenä yönä 10./11.4.2016 (kuva 5). Myös kaasupyrstö erottui tuolloin heikosti.
Kuva 4. Samuli Ikäheimon havainto LINEAR-komeetasta 4.4.2016. Kuva-alueella ovat myös pallomaiset tähtijoukot M10, M12, M14 ja NGC 6366. Kuvauskalustona Sony a7S + Samyang 135 mm, f/2.0, 7 × 30 s, ISO 2000.
Kuva 4b. Osasuurennos ja mustavalkoinen negatiiviversio Samuli Ikäheimon kuvasta. Kuvassa erottuu selvästi koman sisempi ja ulompi hiukan epäsymmetrinen osa. Kuvankäsittely Veikko Mäkelä.
Kuva 5. Havaintoryhmän Kari Laihia, Hannu Määttänen, Janne Voutilainen ja Ville Miettinen ottama kuva LINEAR-komeetasta 10./11.4.2016. Laitteistona oli Ursan Tähtikallion Alluna RC, C415/3320, SBIG 1001E. Valotus 5 × 120 s.
Magnitudiltaan LINEAR oli noussut jo kuuden paremmalle puolelle, ja Timo Karhula onnistuikin havaitsemaan sen paljain silmin Ruotsin Virsbossa 9./10.4.2016. Heti seuraavana yönä Jorma Mäntylä näki kohteen ilman optisia apuvälineitä Kangasalan Sahalahdella. Pohjoisempana kohdetta havaitsivat Voitto Pitkänen Kuusamossa ja suomalaisen komeettakuvaamisen pioneeri Veijo Kallio Lumijoella. Vaaleneva taivas ja jopa revontulet hieman haittasivat havaintoja.
Kuva 6. Jorma Mäntylän havainto LINEAR-komeetasta 6.5.2016. Kuvauskalustona Pentax K-5 135 mm, f/2,8, 35 s, ISO 800 + oGps1 Astrotracer.
Sulkukorkeapaine toi kesäisen lämmön ja selkeän taivaan suureen osaan Suomea toukokuun alkupuolella, ja sinnikkäimmät havaitsijat vielä jatkoivat komeetankin kuvaamista. Jorma Mäntylän 5./6.5.2016 ottamassa kuvassa kohde on vihertävä utuläikkä sinertävällä taivaalla (kuva 6). Tähtikalliolla kohdetta kuvattiin 7./8.5.2016 ja jopa pyrstöntynkää erottui vielä, joskaan kuva ei ole taivaan taustakirkkaudesta johtuen visuaalisesti kovin edustava.
Eteläisemmillä leveysasteilla LINEAR on edelleen havaittavissa, joskin on jo himmentynyt 9 magnitudin tasolle. Öiden jälleen pimentyessä elokuussa kohde on kirkkaudeltaan luultavasti 16–18 magnitudia. Voihan sitä vielä silloinkin yrittää havainta isolla kaukoputkella.
Laaja koma
252P/LINEARin komahavainnoissa on suurta hajontaa (kuva 7). Mittausarvot vaihtelevat 7–70 kaarisekunnin välillä. Suuri määrä on 20’ ympärillä. Osittain tällainen haulikkokuvio selittyy havainto-olosuhteilla: Huhtikuun alussa komeetta oli alkuun varsin matalalla, jopa aamuhämärässä. Sen noustua ylemmäs huhtikuun 20. päivän tienoilla kuutamo vaikeutti koman näkymistä. Toki havaintoinstrumenteilla, havaintopaikalla sekä valotusajoilla on vaikutusta.
Komahavaintoja tarkemmin tutkiessa niistä löytyy selvästi kolme populaatiota:
- suurikokoiset koman halkaisijat, mm. Samuli Ikäheimo 4.4. (70’, kuva 4b) sekä Jorma Mäntylä 1.4. (50’) ja 6.5. (34’, kuva 6)
- iso joukko havaintoja, joissa läpimitta vaihtelee rajoissa 15–25’
- muutama alle 10 kaariminuutin jäävää havaintoa, jotka selittyvät havaintoteknisillä syillä
Suurimmat läpimitat, jotka pyörivät jopa asteen molemmin puolin, on havaittu hyvissä olosuhteissa laajakulmaisilla objektiiveilla kohtuullisin valotusajoin. Näissä on selvästi huomattavissa, että 252P:n koma on kaksiosainen. Keskialueella on 20–30 kaariminuutin kirkkaampi osa. Sen ulkopuolella on hyvin himmeä, mutta laaja alue, joka helposti hukkuu taustataivaan kohinaan. Suurimmassa osassa havainnoista erottuu vain tuo kirkkaampi keskialue. Siinä on myös selvästi näkyvä keskuskirkastuma.
Kuva 7. 252P/LINEARin koman läpimitan havainnot. Violetti katkoviiva ilmaisee koman ulomman reunan arveltua kehitystä ja punainen katkoviiva kirkkaan keskiosan läpimitan kehitystä.
Vähäinen pyrstö
Pyrstöä ei havainnoissa juurikaan näy. Pisin pyrstö löytyy havaintoryhmän Laihia–Määttänen–Voutilainen–Miettinen Ursan Alluna-teleskoopilla ottamassa kuvassa (kuva 5). Siinä heikko pyrstö ulottuu jopa 12,5 kaariminuutin päähän kuva-alan reunalle. Muissa neljässä havainnossa (Jorma Ryske 12.4., Timo Kantola 15.4., Harri Kiiskinen 17.4. sekä havaintoryhmä Mäkelä–Laihia–Määttänen 6.5.) pyrstö on muutama kaariminuutin nysä koman keskuskirkastuman vieressä.
Pyrstön lyhyt pituus tai sen puute havainnoissa (kuva 8) selittyy melko hyvin sillä, että pääosin pyrstö lienee ollut komeetan takana. Huhtikuun alusta toukokuun alkuun komeetan elongaatio kasvaa välillä 110–140° eli on meiltä katsoen melko lailla Auringosta poispäin.
Kuva 8. 252P/LINEAR-komeetan pyrstön pituuden havainnot.
Linkkejä
Havainnot Taivaanvahdissa
252P/LINEAR (Seiichi Yoshida)
P/2016 BA14 (Seiichi Yoshida)
Lähimmät komeettaohitukset (Gary Kronk)
Avaruus.fi 16.2.
Avaruus.fi 12.3.
Zeniitti 14.3.
