Pakkaspäivien jääsumuhalot kuuluvat talveen. Alla oleva kuva on jo muutaman vuoden takaa, mutta on kuitenkin hyvä esimerkki tästä pakkaspäivien valoilmiöstä. Kuvan on ottanut Jenni Andersin Jyväskylässä 16.1.2009.
Geminidien meteoriparvi tuotti mukavasti tähdenlentoja ja tulipalloja joulukuussa 2014. Alla Hannu Määttäsen havaitsema geminidi-meteori joulukuulta 2014. Hannu kertoo kuvasta näin:
“Sunnuntaina 14. joulukuuta oli alkuyöstä hetken aikaa osittain kelvollinen kuvaussää. Yritin kuvata varsin runsaslukuisasti lentäneitä geminidejä suuntaamalla kameran kulloinkin parhaiten vapaana olevaan taivaan osaan. Hieman ennen taivaan lopullista tukkeutumista onnistuin vangitsemaan pohjoisella taivaalla singahtaneen komean geminidin klo 23.02. Kuvattu Ursan havaintokeskuksessa. Joulun punaisena tähtenä loistaa ison tornin takaa paikallisen maston valo.”
Vuodenvaihteen tienoilla Samuli Vuorinen valotti useampana yönä Kassiopeian tähdistössä sijaitsevaa kaasusumua, joka tunnetaan nimellä IC 1848 eli Sielusumu. Kuvaa on valotettu 26.12.2014–5.1.2015 Kirkkonummen Komakalliolla, joka on Kirkkonummen Komeetan havaintokeskus. Lisätietoja Samulin kuvasta voitte lukea Samulin Astrobin-sivuilta.
Komeetta C/2014 Q2 (Lovejoytä) päästiin havaitsemaan ensimmäisen kerran jo joulukuunssa 2014. Alla Kari Kalervon kuva komeetasta.
Kari kertoo komeettahavainnostaan seuraavasti:
Lovejoy Vihdin taivaanrannassa
Eteläisellä tähtitaivaalla majaillut komeetta Lovejoy kipusi Suomen horisonttiin joulukuun lopulla. Vihdissä ensimmäinen kuvaustilaisuus koitti 28.12. Virittelin kameroitani kohmeisin käsin parinkymmenen asteen pakkasessa. Kamerat ja jalustan virtalähde varoittelivat akkujen hyytymisestä.
Sain kuitenkin otettua muutaman valotuksen. Pyrstötähti oli vain reilun neljän asteen korkeudella Kuun valaisemalla taivaalla, mutta tallentui kuvaan yllättävän hyvin.
Kuvassa Lovejoy on merkitty nuolella. Komeetan yläpuolella erottuu heikosti Jäniksen tähdistön 8,4 magnitudin pallomainen tähtijoukko M79, jonka sijainti on myös merkitty nuolella.
Komeetta C/2014 Q2 (Lovejoy) on ollut hyvin havaittavissa tammikuun taivaalla. Komeetta on parhaimmillaan ollut jopa niin kirkas, että se on tallentunut myös Varkauden Kassiopeian taivaskameraan. Kuva on tammikuun puolivälin paikkeilta 12.1.2015.
Toni Veikkolainen havaitsi Lovejoy-komeettaa Järvenpäässä niin ikään 12.1.2015. Toni kertoo havainnostaan seuraavasti:
Alkuvuoden hienoin komeetta oli kirkastunut lupaavasti jo Andromedan tasolle, ja pitihän se käydä kirpeää pakkassäätä uhmaten kuvaamassa. Seurantajalustan pystyttäminen lumiselle pellolle ei ollut erityisen vaivatonta suuntaamisesta puhumattakaan, mutta tälläkin kertaa lopussa kiitos seisoi.
Valotin komeettaa lyhyissä osavalotuksissa, jotta se ei ehtisi liikkua merkittävästi minkään yksittäisvalotuksen aikana. Koostin kuitenkin kuvan pinoamalla komeetan mukaan, joten tähdet ovat komeetan kulkusuunnan mukaisina viiruina. Lopullisessa pinossa kohteen koma on lähes pyöreä ja itään päin sojottaa viuhkamainen pyrstö.
Kameran raksuttaessa valotuksia tarkkailin Hyadien tähtijoukon länsipuolista taivaanseutua paljain silmin ja kykenin erottamaan komeetan siellä himmeänä ututäplänä, hyvin samannäköisenä kuin Andromedan galaksi taajamaolosuhteissa.