Kesä ja syksyn alku ovat olleet antoisaa aikaa taivaanilmiöiden kuvaajille. Lukijamme ovat päässeet kuvaamaan myrskyilmiöitä, syvää taivasta, aurinkoa ja montaa muuta mielenkiintoista ja kaunista kohdetta.
Antti Taskinen kuvasi Auringon pyörimistä ja sattuipa kuviin myös flare-purkaus!
Yritin havaita Auringon pyörimisliikkeen. Tätä varten otin kuvia H-alfavalossa 10 min välein vajaan seitsemän tunnin ajan ja koostin niistä animaation. Session puolivälin tienoilla sattui ihan näyttävä flare-purkaus vasemman reunan pilkkuryhmässä 3338. Kuvausrupeaman varsinainen tavoitteeni tuli myös saavutettua, eli päivätähti pyöri kuvaussession aikana sen verran, että sen pystyy havaitsemaan animaatiosta.
Marko Haapala päätti lähteä kuvaamaan siitepölykehää. Ja hieno sellainen Oulussa näkyikin:
Merivesi oli 17.6. matalalla joten oli hyvä työntyä pitkälle pitkälle…
Siitepölykehä nyt ihan selkeä ja löytyy kyllä tuolta rastitettavaksi mutta samaan aikaan näytti näkyvän paljon muutakin mutta toisaalta siitepölykehän vuoksi oltiin liikkeellä kuvaamassa.
Outo pilari siellä kyllä näkyi myös kun aurinkoa varjosti kämmenellä. Tosin näillä jo väsyneillä silmillä sai silti arvuutella mutta kun näytti olevan jopa alapilarikin ehkä ja siellä sivullakin kävi toki molemmin puolin jotain haloa.
Noh, se ötököiden määrä oli sitten sitä tasoa että kuvien puhdistamisessa menee tovi jos toinenkin. Harmaita läiskiä hiukan siis riittää ja riitti näissäkin kuvissa.
Aamu neljää jo kello ja onneksi olin vähän vauhdikkaammalla pyörällä liikkeellä.
Ulla Ahokas pääsi näkemään sellaisen ukkospilven, josta moni voi vain haaveilla. Vielä kun puikoissa oli osaava kuvaaja, saatiin pilvestä upeat tallenteet:
Kaakosta lähestyi ukkosrintama, jonka alareunassa näkyi vaakatasossa vyörypilviä. Ne rullasivat ja erkanivat välillä hieman toisistaan. Näiden pilvien alla koko rintamsn pituudelta oli tupsuina roikkuvia pilviä.
7.8. Turun seudulle oli ennustettu ukkostelua. Eero Karvinen päätti ajella seudulle ja ennuste osui oikeaan.
Kesän kuumin päivä saa väistyä kylmän rintaman edeltä ukkoskuuron saattelemana. Hetkeä myöhemmin syöksyvirtaus pyyhki komeat värit taivaalta.
17.8. merellä välkkyi ja kumisi. Yöukkonen saapui ja Terhi Törmälä oli sitä vastaanottamassa:
En ollut alunperin ajatellut lähteä mihinkään keskiviikkoiltana, mutta toisin kävi kun huomasin, että Viron suunnalta oli tulossa ukkossoluja kohti Kaakkois-Suomea.Vaikutti vahvasti öiseltä meriukkoselta ja pakkohan se oli liikahtaa. Ajelin Lappeenrannasta Virolahdelle, erääseen pieneen rantaan, josta on melko hyvät näkymät lounaasta etelän kautta itään.
Enkä pettynyt. Kolme valtavaa ukkostavaa solua räiski menemään, yksi kaakossa, toinen etelässä ja kolmas oli tulossa lounaasta päälle. Oli kuin olisi ollut taivas täynnä strobovaloja, joita vilkuteltiin hyvin ahkerasti. Kuvaaminen oli haasteellista vesisateen vuoksi, mutta muutaman kuvan sentään sain.
Kokemuksena tämä oli kyllä aivan ainutlaatuinen. Olen toki ennenkin nähnyt ukkosia merellä, mutta tämä oli kyllä potenssiin kymmenen.
Myrskyilmiöitä saatiin lehdelle runsaasti. Kaikki eivät olleet suoraan ukkosiin liittyviä. Sanna Kinnunen kuvasi monen myrskybongarin unelmakohteen, vesipatsaan.
Olimme aamuretkellä Isokrunnin saarella Rauman edustalla. Sää oli epävakainen ja etelässä oli myrskypilviä ja lännessä sadepilviä. Lännessä olevista sadepilvistä muodostui useita trombin alkuja.
Sakari Ekko kuvasi myös vesipatsaan, tosin maan itäosissa:
Sade- ja ukkosrintama toi tullessaan Haukiveden länsirannan tuntumaan tämän muodostuman, jonka tulkitsin trombiksi. Katselin jo, onko pihalla irrallista tavaraa tuulen paiskottavaksi, mutta pilvi hävisi muutaman minuutin kuluessa pääsemättä Haukiveden ylitse itärannalle.
Maritta Kinnunen nappasi heinot kuvat loppukesän revontulista. Huomionarvoista on myös käytetty väline eli kännykkä, Samsungin S21:
Alkuillasta arvelin,ettei revontulet edes näkyisi kun oli paljon alapilviä. Nehän ilmestyikin korkeammalle 🙂 Ensimmäinen kuva ja näkymä minkä näin oli luoteessa. Ihan ehdin nähdä,että wau,nyt on liikettäkin mukana. Katsoin kuvia ja ihmettelin niiden huonoutta. Sää oli erikoinen. Silmin nähtävää sumua ei ollut. Tähdetkin näkyi,mutta oli hyvin pimeää ja todella kosteaa. Pisaroita tipahteli. Ei ollut vesisade kumminkaan. Täytyi olla joku kostea ilmiö järven läheisyydessä. Kyllä harmitti. Olisi ollut kuvattavaakin.
Idästä länteen liikkui vihreitä läiskiä. Pitkään viipyili sellainen harva viiruinen kaari tai vyö. Jäivät vielä näkymään kun lähdin pois rannasta.
Syksyisin linnunradan kuvaajan kuviin saattaa jäädä ylimääräistä vihreää. Aina kyseessä ei ole revontulet. Petri Martikainen kuvasi hienon ilmahehkun Juvalla 27.8.:
Kuvasin yöllä huvikseni linnunrataa, kun olosuhteet olivat kerrankin erinomaiset. Kuviin tarttui bonuksena myös vihreitä “ilmahehkuraitoja”. Kiinnitin kuitenkin huomiota siihen, että olin kuvannut aiemmin illalla hyvin samanoloisia pilviä samasta kohtaa taivasta sekä pinoon että dronen panoraamoihin. Epäilykset heräsivät ja painelin takaisin pellolle kuvaamaan taivasta eri suuntiin kasimillisellä objektiivilla
Kiitos jälleen kaikille kuvia lähettäneille!