Matti Helin
Komeetta Pons Brooks näkyi kevättaivaalla pitkään. Se pysyi alkutalven kaukoputkikohteena, mutta jo helmikuun alussa se kirkastui kiikarikohteeksi. Pons-Brookesta kehkeytyi lopusta kaunis pyrstötähti, jota kuvattiin ahkerasti. Paljaalla silmällä komeetta näkyi juuri ja juuri Suomesta käsin.
12P/Pons–Brooks on jaksollinen komeetta, jonka kiertoaika on 71 vuotta. Se on yksi kirkkaimmista tunnetuista jaksollisista komeetoista. Perihelikirkkaus voi nousta noin 4-5 magnitudin paikkeille, kuten tälläkin kertaa tapahtui.
Komeetan löysivät Jean-Louis Pons Marseillen observatoriosta heinäkuussa 1812. Komeetan seuraavan perihelin yhteydessä vuonna 1883 komeetan näki William Robert Brooks. Vuoden 2024 perihelissä komeetan etäisyys Maahan on 1,55 astronomista yksikköä. Periheli tapahtuu kesäkuun toinen päivä.
Komeetan ytimen arvioidaan olevan halkaisijaltaan noin 30 kilometriä. 12P/Pons–Brooksin oletetaan olevan heikon joulukuun κ Draconids tähdenlentoparven emokappale. Tämä parvi on aktiivinen 29. marraskuuta – 13. joulukuuta.
Komeetan näkyminen Suomesta käsin vuonna 2024
Komeetta kulki kevättalvella länsitaivaalla Pegasuksen alueelta kohti Oinasta, Valasta ja Härkää. Komeetan näennäinen liike taivaalla oli noin aste vuorokaudessa. Se oli parhaiten näkyvissä suunnilleen 20.2.-20.3. Tämän jälkeen kasvava Kuu alkoi vaalentamaan taustataivasta, samalla kun komeetta painui alemmas kohti läntistä horisonttia.
Lähde: www.star-gazing.co.uk/
Suomesta vuoden ensimmäiset havainnot komeetasta tehtiin tammikuun 4. päivänä. Komeettaa oli Suomesta käsin jo havaittu pidemmän aikaa alkutalven 2023 aikana.
Kuva; Voitto Pitkänen
Kuva: Petri Kuossari 8.2.2024. Komeetan arvioitu magnitudi +8
Komeetta kulki maaliskuussa läheltä Andromedan ja Kolmion galakseja. Tällöin sitä kuvattiinkin ahkerasti. Valitettavasti lähiohitus Kolmion gakaksin kanssa häriintyi kasvavan Kuun takia.
Kuva, Tapio Lahtinen
Komeetan pyrstö alkoi näkymään kuvissa melko helposti heti helmikuun aikana. Helmikuussa komeettaa havaittiinkin ahkerasti, etenkin, kun se pyyhälsi ohi Andromedan ja Kolmion tähdistöjen galaksien. Komeetalla ei näkynyt selvää pölypyrstöä, mutta ionipyrstö oli kaunis ja pituuttakin sillä riitti reilun asteen verran.
Komeetan kirkastuminen kevään aikana
Komeetan kirkastuminen oli melko nopeaa. Maaliskuun aikana kirkkaus nousi jo lähelle viittä magnitudia, eli komeetta oli periaatteessa nähtävillä paljaalla silmällä. Käytännössä komeetan pieni korkeus länsihorisontista teki paljain silmin havainnoinnin Suomesta käsin erittäin vaikeaksi, mutta ei sentään mahdottomaksi.
Kuvaaja: Seiichi Yoshida; Weekly Information About Bright Comets.
3.4. Jarmo Moilanen onnistui näkemään komeetan paljain silmin, kunhan sen paikka oli ensin varmistunut kiikareilla.
Kuva, Jarmo Moilanen
Maaliskuussa komeetta lähestyi aurinkoa ja se kasvatti kauniin ionipyrstön, joka tallettui helposti kuviin. Pölypyrstöä komeetalla ei Suomesta käsin sanottavammin havaittu. Komeetan kirkkaus nousi parhaimmillaan noin magnitudiin neljä huhtikuussa, mutta tuolloin komeetta oli jo hyvin matalalla Suomesta katsottuna.
Auringossa tapahtui useita koronan massapurkauksia, jotka aiheuttuvat komeetan pyrstön taittumista ja katkeilua.
Kuva, Aleksi Ruotsila 5.3.2024
Animaatio, Aleksi Ruotsila 5.3.
Toinen mielenkiintoinen havainto komeetassa tapahtui se nytimessä. Komeetan ytimestä lähteneet materiasuohkut muodostivat spiraalin ytimen pyöriessä. Samanlaisia spiraaleita on havaittu myös muillakin komeetoilla, esimerkiksi kuuluisalla Hale-Boppilla.
Komeetta on nyt kadonnut Suomen taivaalta. Perihelin jälkeen komeetta himmenee ja samalla vaaleat kesäyöt tekevät komeetan havainnoinnin mahdottomaksi. Seuraava periheli tapahtuu vuonna 2095, jolloin komeetta on perihelissään elokuun lopussa. Itsellä taitaa ikä loppua kesken sitä ennen…
The Comet vs. the Eclipse: 12P/Pons-Brooks Heads Towards Perihelion in April
