Petri Kuossari
12P/Pons–Brooks on jaksollinen komeetta, jonka kiertoaika on 71 vuotta. Se on myös yksi kirkkaimmista tunnetuista jaksollisista komeetoista, saavuttaen visuaalisen magnitudin 5 perihelin läheisyydessä.
Komeetta on ollut suuren mielenkiinnon kohteena harrastajien keskuudessa, etenkin syystä, että komeetan ytimessä on tapahtunut useita purkauksia.
Kuva: Petri Kuossari
12P-komeetan ominaisuudet
Komeetta 12P saapuu lähimmäkseen Auringosta (periheliin) noin 71 vuoden välein. Se on Halley-tyyppinen lyhytjaksoinen komeetta, joka on peräisin Oortin pilvestä.
Jean-Louis Pons löysi komeetan Pons-Brooksin Marseillen observatoriosta heinäkuussa 1812 ja William Robert Brooks löysi sen myöhemmin vuonna 1883. Seuraava periheli tapahtuu 21. huhtikuuta 2024 ja Maata lähinnä komeetta on 2. kesäkuuta 2024, jolloin sen etäisyys meihin on 232 miljoonaa kilometria. Komeetan odotetaan kirkastuvan magnitudiin 4,5. Komeetta on parhaiten havaittavissa iltayöstä maalis-huhtikuun vaihteessa. Kevään edetessä komeetta siirtyy eteläiselle taivaanpallon puoliskolle ja sen näkyminen Suomesta käsin vaikeutuu.
Noin 70 Unistellar verkoston havainnoijaa on seurannut komeetta 12P/Pons-Brooksia sen aktiivisuuskauden aikana. Komeetta on kokenut neljä suurta ja neljä pienempää purkausta 20. heinäkuuta lähtien.
Kuvista on havaittu merkittäviä yksityiskohtia, kuten komeetan komassa näkyvä varjo ja suihkujen rakenteet.
Komeetan aktiivisuus ja kirkastuminen
Ennen ensimmäistä purkaustaan 20. heinäkuuta 2023, komeetta 12P oli noin 17. magnitudin voimakkuudessa, mutta se kirkastui noin satakertaiseksi tämän jälkeen. Sen jälkeiset purkaukset ovat olleet suunnilleen voimakkuudeltaan samanlaisia ja niitä on tapahtunut tihenevässä määrin. Viimeiset kaksi suurta purkausta tapahtuivat alle kahden viikon välein. Komeetan lähestyessä Aurinkoa sen jäät sublimoituvat kaasuksi, mikä aiheuttaa paineen kasvua ytimessä.
Komeetan koman muoto ja mahdollinen hajoaminen
Komeetan koman muoto on ollut epätavallinen, ja sen “Millennium Falcon” -muotoisen varjon uskotaan johtuvan joko ytimen epäsäännöllisestä muodosta tai komassa olevasta tiivistyneestä pölystä. On myös mahdollista, että komeetta on jo hajonnut, mikä näkyy kirkkauden keskittymisenä komassa.
Kuva: Jorma Ryske 21.11.2023.
0.3mF2400mm RiDK300, SBIG STL-11000M, Baader L, 3×5 min bin 2, 10Micron GM2000. Makroskooppi remote observatory, Fregenal de la Sierra Spain. FoV crop 5’x 5′, N up E left.
