Paula-Christiina Wirtanen:
Lokakuussa lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 28./29.10.2023 on selkeän sään sattuessa nähtävillä osittainen kuunpimennys. Kuusta peittyy tuolloin kuusi prosenttia.
Edellisen kerran Suomen taivaalla näimme kunnolla osittaisen kuunpimennyksen 16./17.7.2019 tunnelmallisessa kesäyössä. Tuolloin havaittavissa olikin varsin näyttävä osittainen kuunpimennys. Siitä on aikaa jo neljä vuotta, joiden kuluessa olemme voineet seurata lähinnä puolivarjon aiheuttamia kuunpimennyksiä marraskuun 2021 pimennyksen näkyessä osittaisena vain pohjoisimmassa osassa maatamme.
Puolivarjopimennystä on melko vaikea edes huomata, ellei tiedä jotain kummallista olevan tekeillä. Vaikka osittainen kuunpimennyskään ei ole yhtä näyttävä kuin täydellinen, sen voi sentään helposti huomata: kokonaisesta kuukiekosta pimennyksen aikana leikkautuu selkeä pala pois ja varjon kulkua voi seurata helposti.
Maan varjossa
Kerrataan vielä lyhyesti, mahdollisten uusienkin lukijoiden vuoksi, mistä kuunpimennyksessä on kyse.
Maa liikkuu Auringon ympäri ja avaruudesta nähtynä planeetastamme on aina puolet valaistuna. Harvoin tulee ajatelleeksi, että Maa heittää Auringon vastapuolelle varjon koska emme näe sitä ellei se peitä mitään alleen.
Useimmiten Maan varjon näkee auringonlaskun jälkeen vastakkaisella puolella vastaruskon alapuolella olevana siniharmaana, nousevana segmenttinä (kuva 1). Maata kiertävä kohde, kuten satelliitti tai avaruusasema, saattaa myös kadota taivaalla yllättäen näkyvistä sen joutuessa Maan varjoon.
Kuva 1. Maan varjo ilmakehässä (3.4.2023, Brändö). Maan varjo on horisontissa oleva siniharmaa alue, yläpuolella oleva punaruskea alue on vastarusko. Lähes täysi Kuukin on mukavasti nousemassa taivaalle. Kuva: Jouni Hovi. Klikkaamalla saat artikkelin kuvat ja kaaviot suuremmiksi.
Avaruuden mittakaavassa myös oma Kuumme on sen verran lähellä, että sekin voi joutua planeettamme varjoon ja tällöin näemme kuunpimennyksen. Tämä on mahdollinen ainoastaan täysikuun aikana, koska muulloin Kuu ei ole täsmälleen Auringon vastapuolella eikä maapallon heittämä varjo voi siihen osua.
Koska Kuun ratataso on kuitenkin hieman kallellaan Maan ratatasoon nähden, ei kuunpimennystä tapahdu jokaisen täysikuun aikaan, vaan pimentyäkseen Kuun tulee olla lähellä solmupistettä eli paikkaa, jossa Kuun ja Maan ratatasot leikkaavat toisiaan.
Puolivarjosta täysvarjoon
Ensiksi ulompana oleva, himmeämpi puolivarjo, varjostaa Kuuta. Tätä kutsutaan puolivarjopimennykseksi. Puolivarjopimennystä on melko vaikea edes huomata, ellei tiedä mitä on tapahtumassa.
Kuun lipuessa Maan täysvarjoon alkavan pimennyksen huomaakin jo helposti: Kuun kiekosta peittyy selkeä pala ja varjon kulkua voi seurata helposti. Mikäli täysvarjo peittää Kuun vain osittain, näemme osittaisen kuunpimennyksen. Kuun sukeltaessa kokonaan täysvarjoon, tapahtuu täydellinen kuunpimennys, joka on luonnollisesti edellisiä näyttävämpi (kuva 2). Kuu ei katoa näkyvistä täydellisenkään pimennyksen aikana, sillä Maan ilmakehä sirottaa valoa Kuun pinnalle. Tästä syystä myös osittaisen pimennyksen aikana pimentynyt alue ei katoa kokonaan näkyvistä.
Kuusta nähtynä täysvarjon alueella on nähtävissä täydellinen auringonpimennys ja puolivarjon peittämällä alueella osittainen auringonpimennys. Kuusta katsottuna näkisimme siis tämänkertaisen pimennyksen aikana Kuun eteläosissa täydellisen auringonpimennyksen, mutta pohjoisempana osittaisen.
Kuva 2. Maapallo heittää avaruuteen varjokartion, jonka keskiosassa on täysvarjo, jonka sisällä Aurinko peittyy kokonaan Maan taakse. Reunoilla on puolivarjo, jossa Aurinko näkyy osittain peittyneenä. Maan ja Kuun koot sekä niiden välinen etäisyys eivät ole keskenään mittakaavassa. Kuva: Veikko Mäkelä.
Tämänkertainen kuunpimennys on osittainen ja sen voi havaita parhaiten Euroopasta, Afrikasta, Aasiasta ja läntisestä Australiasta. Seuraavaa Suomen taivaalla kunnolla näkyvää täydellistä kuunpimennystä joudumme odottamaan syyskuuhun 2025 (taulukko 2).
Lokakuisen pimennyksen kulku
Kuva 3. Pimennyksen 28./29.10.2023 kulku. Huomaa, etteivät kaavion täys- ja puolivarjot näy taivaalla. Kuva: Ursa / Tähdet 2023 / Veikko Mäkelä.
Suomen taivaalla pimennys tapahtuu lauantain ja sunnuntain välisenä yönä 28./29.10.2023 Kuun ollessa mukavan korkealla kaakkoisella taivaalla Oinaan tähdistössä. Pimennyksen ollessa syvimmillään Kuun korkeus Helsingin horisontista on 39°.
Puolivarjo alkaa peittää Kuuta kello 21.02 ja pimennyksen alkuvaiheita on hankala havaita. Puolivarjon edetessä alareuna alkaa kuitenkin tummentua jo ennen täysvarjoa, kuin ennakoiden tulevaa.
Täysvarjossa Kuun tummenemisen huomaa selvästi ja alareuna alkaa pimentyä kello 22.35 alkaen. Kuu alkaa pimetä Bailly-kraatterin suunnasta, josta varjon liike jatkuu Kuun alaosaa pitkin oikealle peittäen vähitellen Kuun eteläreunaa (kuva 5).
Syvimmillään pimennys on kello 23.14 (kuva 4), jolloin ainakin kannattaa kurkata taivaalle. Enimmillään täysvarjo pimentää Kuuta kuusi prosenttia.
Syvimmässä vaiheessa täysvarjo kulkee kirkkaista säteistään tunnetun Tychon eteläpuolelta sivuten kraatteri Schickardia. Kannattaa myös tarkkailla, kuinka paljon puolivarjo vaikuttaa Kuun vaalean eteläosan kokonaiskirkkauteen.
Pimennyksen loppuvaiheessa Kuu jatkaa kulkuaan varjon lävitse ja pimentynyt alue vetäytyy oikealle. Osittainen vaihe päättyy kello 23.53 (kuva 6). Puolivarjovaihe ja sitä myötä koko pimennys on ohitse kello 1.26.
Kuva 4. Havainnekuva pimennyksen syvimmästä vaiheesta. Kuvaan on merkitty kraatterit Tycho (T) sekä Schickard (S). Kuva: Stellarium / P.C. Wirtanen.
-
- Kuva 5. Havainnekuva osittaisen pimennyksen alkuvaiheista kello 22.40. Kuva: Stellarium.
-
- Kuva 6. Havainnekuva osittaisen pimennyksen loppuvaiheista kello 23.45. Kuva: Stellarium.
Taulukko 1. Pimennyksen kulku tapahtuma kello Kuun korkeus (Helsinki) Puolivarjopimennys alkaa 21.02 23° Osittainen pimennys alkaa 22.35 34° Pimennys syvimmillään 23.14 39° Osittainen pimennys päättyy 23.53 41° Puolivarjopimennys päättyy 1.26 43°
Havaitseminen
Kuunpimennyksen havaitseminen on periaatteessa helppoa: mikäli on selkeää, mene ulos pimennyksen aikana ja ihaile Kuuta. Pimennyksen näkee paremmin, mikäli otat mukaan kiikarit tai kaukoputken.
Tarkempi havaitseminen kannattaa aloittaa jo puolivarjovaiheen aikana tarkkaillen puolivarjoa pimennyksen edetessä. Koska havaitset Kuun hieman tummenevan? Näetkö puolivarjoa ollenkaan? Sen pitäisi olla selvästi nähtävillä ennen Kuun lipumista täysvarjoon.
Täysikuu on kirkas, joten kuusuodin kaukoputkessa helpottaa puolivarjon havaitsemista. Paljain silmin havaitseva voi käyttää aurinkolaseja. Ne himmentävät Kuuta sopivasti ja näyttäähän aurinkolasit päässä keskellä yötä myös yksinkertaisesti tyylikkäältä.
Täysvarjon aiheuttaman tummumisen huomaakin sitten varmasti, vaikka tämänkertainen pimennys jääkin melko pieneksi.
Kameran ja teleobjektiivin avulla kannattaa ottaa kuvia säännöllisin väliajoin. Varsinkin puolivarjo saattaa erottua valokuvassa paremmin kuin visuaalisesti.
Valokuvaajien kannattaa kokeilla myös kuvasarjaa Kuusta kiinteällä aukko-, valotusaika- ja ISO-asetuksilla. Arvot kannattaa valita täysikuun mukaan siten, ettei Kuun kiekko ylivalotu. Samoilla arvoilla otetuissa kuvissa voi kirkkauden muutosta ja puolivarjon esilletuloa metsästää helpoiten.
Ja luonnollisesti ainakin pimennyksen syvimmästä vaiheesta kannattaa ottaa kuvia.
Havainnot kannattaa raportoida Taivaanvahtiin muidenkin iloksi. Myös Kuu- ja planeettaryhmän vastuuaktiivit käsittelevät sinne raportoituja havaintoja.
Kun Kuu on jälleen ennallaan
Pimennyksen jälkeen on hyvä tilaisuus ihailla jälleen vaikka komeaa ja kirkasta täysikuuta. Kuusuotimesta kaukoputkessa on tässä jälleen merkittävästi apua. Nyt on hyvä tilaisuus opetella vaikka paljain silminkin näkyviä Kuun mare-alueiden nimiä, mikäli ei ole aiemmin tullut sitä tehneeksi (kuva 7).
Kuva 7. Kuun selkeimmät mare-alueet sekä niiden käytössä olevat vakiintuneet suomenkieliset nimet. Rasti Rauhallisuuden meressä (Mare Tranquillitatis) on Apollo 11:n laskeutumispaikka. Kannattaa huomata, että kaukoputkessa Kuu näkyy todennäköisesti eri asennossa. Kuva: Paula Wirtanen.
Varmasti huomio on kiinnittynyt myös kirkkaaseen tähteen, joka on illan aikana ollut kymmenisen astetta Kuusta vasemmalle? Se on planeetta Jupiter. Ja mikäli on jo kaukoputken kanssa valmiiksi ulkona, kannattaa ehdottomasti vilkaista tätäkin kohdetta. Jupiterin näkyvyydestä on artikkeli toisaalla tässä numerossa.
Toivokaamme kirkasta ja kuulasta syysiltaa pimennyksen ihailemiselle!
Taulukko 2. Tulevia kuunpimennyksiä pvm syvimmillään tyyppi näkyvyys Suomessa 28.10.2023 23.14 osittainen näkyy kokonaan 18.9.2024 5.44 osittainen näkyy lähes kokonaan 14.3.2025 8.59 täydellinen puolivarjovaihe saattaa näkyä 7.9.2025 21.12 täydellinen Kuu nousee osittain pimentyneenä
Linkit
Taivaanvahdin pimennyslomake
Espenak, Fred. 2020. Lunar Eclipses for Beginners. MrEclipse.com
Pimennys Time and Date -sivustolla
Lisätietoa
Mäkelä, Veikko et al. (toim). 2022. Tähdet 2023, s. 89. Ursa.
Nasa Eclipse Web site, Lunar Eclipses: 2021-2030. Goddard Space Flight Center, Nasa.
Mäkelä, Veikko ja Wirtanen, Paula-Christiina. 2019. Kuu puolivarjossa. Zeniitti 5/2019.
