Paula-Christiina Wirtanen:
Jupiter on erinomaisesti havaittavissa tällä havaintokaudella. Syksyn edetessä se nousee yhä korkeammalle taivaalla saavuttaen oppositionsa marraskuun alussa. Jupiter on Oinaan tähdistössä ja näkyy vielä keväälläkin iltahämärissä.
Jupiter on noussut aamuyön taivaalle loppukesän aikana. Nyt alkanut havaintokausi on parin tulevankin kauden tapaan erinomainen suomalaishavaitsijoiden kannalta.
Kaudella 2023–2024 Jupiter liikkuu varsin korkealla taivaalla Oinaan tähdistössä ja on havaittavissa hyvin aina keväälle saakka.
Alkusyksyn aamuöitä
Syyskuun lopulla planeetta on korkeimmillaan aamuyön tunteina puoli neljän jälkeen, joten havainnot ovat aamuöisiä, mikäli haluaa nähdä planeetan korkealla. Helsingin horisontista nähtynä havaintoja voi kuitenkin tehdä jo puolen yön jälkeen, mikäli aamuvarhaiseen odottelu tuntuu ikävältä. Jupiterin korkeus on silloin 30° Helsingin horisontista nähtynä.
Lokakuun aikana Jupiter nousee yhä aiemmin ja kuun lopussa planeetta loistaa lähes neljänkymmenen asteen korkeudella jo puolenyön aikoihin. Jupiterin kulminointi (aika, jolloin kohde on korkeimmillaan etelässä) muuttuukin syksyn edetessä yhä aikaisemmaksi.
Oppositio ja jättiläisplaneettajuhlat
Opposition lähentymisestä kertova taantuva liike alkaa 5.9.2023, silloin planeetan kulkusuunta vaihtuu ja se alkaakin liikkua idästä länteen suhteessa taustataivaaseen. Planeetta tekee ns. oppositiosilmukan taivaalla liikkeen palatessa jälleen eteneväksi opposition jälkeen (kuva 1).
Lähimmillään Maata Jupiter on juuri oppositionsa kynnyksellä 2.11.2023. Maan ja Jupiterin etäisyys on silloin 3,98 astronomista yksikköä (AU) eli kotoisammin 595 miljoonaa kilometriä. Valon nopeudella mitattuna tämä on 33,11 valominuuttia: näemme Jupiterin siis sellaisena, kuin miltä se näytti oikeasti reilut puoli tuntia aiemmin.
Jupiterin oppositio tänä vuonna 3. marraskuuta. Tällöin planeetta nousee Auringon laskiessa ja nousee Auringon noustessa, ja on luonnollisesti myös parhaiten havaittavissa marraskuisen pimeydenkin ollessa jo varsin pitkä.
Vaikka marraskuun säät tuppaavat olemaan usein huonoja, selkeän sään sattuessa kuitenkin Jupiterin havaitsemiselle on melkein koko yö aikaa. Opposition tuntumassa marraskuun alussa Jupiter on jo iltakymmeneltä erinomaisella korkeudella ja korkeimmillaan puoliltaöin (ks. taulukko artikkelin lopussa).
Joulukuun alussa Jupiter on korkeimmillaan jo iltakymmeneltä ja kuun lopussa korkeimmillaan killuvaa kohdetta pääseekin ihastelemaan iltakahdeksalta. Etenevä liike taustataivaan suhteen alkaa jälleen uudenvuodenaattona, jolloin varsinainen opposition ajankohta on ohitse. Jupiterin havaintokausi jatkuu kuitenkin erinomaisena vielä ensi vuoden puolelle.
Sydäntalven iltataivaalla, kevätillan hämärässä
Tammikuussa Jupiter alkaa olla iltaisin korkeimmillaan yhä aiemmin ja on tammikuun puolivälissä etelässäiltaseitsemältä, vaikka planeetta laskeekin vasta aamuyön puolella.
Helmi- ja maaliskuussa paras aika havaitsemiselle on iltahämärän tuntumassa Jupiterin painuessa horisontin alapuolelle ilta illalta aiemmin.
Huhtikuun alkupuolella Jupiter kimaltelee kirkkaasti vielä iltataivaalla, mutta silloin se alkaa olla iltahämärissäkin jo varsin matalalla kadoten kevään kuluessa vähitellen Auringon loisteeseen vaalenevalla taivaalla. Konjunktiossa, eli Maasta nähtynä Auringon takana, Jupiter on 18. toukokuuta eikä ole millään lailla havaittavissa.
Huhtikuun lopussa ennen iltataivaalta katoamistaan ehtii Jupiter matkata radallaan Härän tähdistöön, jossa se onkin odottamassa meitä taas seuraavana syksynä nousten entistä korkeammalle Suomen taivaalle.
Jupiterin havaitsemisesta
Ehkä tunnetuin Jupiterin yksityiskohta on Suuri punainen pilkku, joka on jo kenties vuosisatojen ajan Jupiterin kaasukehässä riehunut pyörremyrsky. Sen tummuus vaihtelee jonkin verran. Toisinaan se on hyvin tumma ja hieman lohenpunainen erottuen selvästi, mutta vaaleimmillaan olleessaan sitä ei edes erota kunnolla. Kannattaa myös huomata, että pilkku pyörii Jupiterin mukana, joten se ei ole aina Maahan näkyvällä puolella esillä.
Mikäli haluaa ajoittaa havaintonsa juuri pilkun näkemistä ajatellen, kannattaa kohteen näkyminen tarkistaa. Sky and Telescopella on helppokäyttöinen ennustesivu Transit Times of Jupiter’s Great Red Spot [1, kuva 2], joka arvioi pilkun keskimeridiaaniohituksen ajankohdan. Pilkku on erinomaisesti nähtävillä noin tunnin keskimeridiaaniohituksen ajankohdan kummallakin puolella.
Suuren punaisen pilkun pituuspiiri vaihtelee myös ajan kuluessa. Se ajelehtii kaasuvirtausten mukana 1,75° kuukaudessa. Edellä mainittu laskentatytökalu osaa ottaa tämän huomioon.
Enemmän asiaa Jupiterin yksityiskohdista ja niiden havaitsemisesta sekä työkaluista havaintojen avuksi on Zeniitti-lehden numerossa 3/2022 artikkelissa Jupiter – raitoja ja täpliä [2].
Kannattaa tutustua myös viime kauden havaintoraporttiin Jupitersaalis 2022–2023 [3], joka on julkaistu edellisessä Zeniitin numerossa. Tässä kerrotaan myös, mihin asioihin harrastusryhmämme toivoo teidän kiinnittävän huomiota tällä havaintokaudella, ja mitä havaintojen raportoinnissa kannattaa muistaa.
Suuria ja keskikokoisia kaukoputkia käyttävien planeettakuvaajien kannattaa myös huomioida Juno-luotaimen ohilennot. Junon kiertoratahavaintojen lisäksi kaivataan myös maanpäällisiä havaintoja ja on tietysti mukavaa havaita kohdetta samaan aikaan luotaimen kanssa muutenkin. Junon suunnitelluista ohilennoista saa tietoa Mission Juno -sivustolta [4].
Muistakaa myös kuut
Pientenkin kaukoputkien omistajalle Jupiter tarjoaa muutakin ihailtavaa, nimittäin neljä suurinta kuutaan. Itse kuut sekä planeetan litistyneisyys erottuu jo kiikarilla, mutta kaukoputkella kuiden kulkua ja tapahtumia voi seurata mukavasti, vaikka itse Jupiterin yksityiskohdat leveimpiä raitoja ja mahdollista Suurta punaista pilkkua lukuun ottamatta eivät erottuisikaan.
Kun jaksaa odottaa riittävän pitkään, huomaa kuiden liikkuvan. Jo tunnin kuluttua katsottaessa ne ovat selvästi hieman siirtyneet. Sopivaan aikaan on mahdollista nähdä kuun pimentyminen planeettansa varjoon tai kuun heittämän varjon kulku planeetan pinnan editse.
Jupiterin kuiden tunnistamisesta, liikkeistä, peittymisistä ja ylikuluista saa tietoa mm. Tähdet-vuosikirjan kaavioista sekä Sky & Telescopen verkkosivulla olevalla Jupiter’s Moons -työkalulla [5, kuva 3]. Mainittu on saatavissa myös mobiililaitesovelluksena Applen laitteille. Sovellus osaa näyttää myös Suuren punaisen pilkun näkyvyyden toisin kuin verkkotyökalu.
Havaintojen raportoinnista ja julkaisemisesta
Tuloksia kauden havainnoista tullaan julkaisemaan ensi vuoden aikana, kun havainnot on saatu läpikäytyä ja tutkittua. Kannattaa siis raportoida havaintonsa Taivaanvahtiin, siten ne ovat mukana tarkastelussa!
Mitä kaikkea havaitsijamme tulevat Jupiterista ja sen kuista näkemään? Onko punainen pilkku kenties tummempi kuin viime kaudella? Entä koska Eteläinen ekvaattorivyö (SEB) nähdään kaksiosaisena ja erottuuko se silloin valokuvan lisäksi myös visuaalisesti jakautuneena? Näihin ja moneen muuhun kysymykseen saamme silloin vastauksia. Havaintointoa, onnea sekä selkeitä säitä erinomaisille havaitsijoillemme!
Havaintoja kansainväliseen tietokantaan
Veikko Mäkelä:
Mikäli saatte hyvää kuvamateriaalia aikaan, kannattaa Taivaanvahdin ohella havaintoja raportoida myös ulkomaille. PVOL (Planetary Virtual Observatory and Laboratory) on eurooppalainen planeettahavaitsijoiden tietokanta, joka on mukana eurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin VESPA-portaalissa (Virtual European Solar and Planetary Access). PVOL:ään raportoidut havainnot ovat näin tutkijoidenkin saatavilla.
PVOL:ään raportoiminen vaatii rekisteröitymistä. Hyväksynnän jälkeen käyttäjä saa tunnuksen palveluun ja pääsee raportoimaan omia havaintojaan. Ainakin puolenkymmentä suomalaistakin harrastajaa rekisteröitynyt palveluun.
Raportoidut havainnot on syytä varustaa joukolla lisätietoja, kuten keskimeridiaanit ja kuvaustiedot.
Rekisteröityminen:
> Upload Image > Sign up
> syötä tarvittavat pakolliset ja mahdolliset vapaaehtoiset tiedot
> saat käyttäjätunnuksen hyväksynnän yhteydessäKirjautuminen:
> Upload Image > Log inHavaintojen selaaminen (ei vaati rekisteröitymistä tai kirjautumista:
> Search Data
Taulukko
Jupiter vuosina 2023–2024 pvm koko kirkkaus etelässä korkeus huomio (") (mag) (25° it. klo) (Helsinki) 12.4.2023 33,1 (–1,9) 13.21 37,4° konjunktio 5.9.2023 44,4 –2,5 5.18 45,1° taantuva liike alkaa 1.10.2023 47,7 -2,6 3.32 44,7° 15.10.2023 48,8 -2,7 2.31 44,2° 3.11.2023 49,4 –2,8 0.07 43,5° oppositio 15.11.2023 49,1 -2,7 23.09 43,0° 1.12.2023 47,9 -2,7 21.59 42,5° 31.12.2023 44,1 –2,5 19.55 42,1° etenevä liike alkaa 15.1.2024 41,9 -2,3 18.58 42,3° 1.2.2024 39,7 –2,2 17.56 42,8° 15.2.2024 37,9 -2,1 17.08 43,5° 1.3.2024 35,6 –2,0 16.18 44,2° 18.5.2024 32,7 (–1,9) 13.18 48,9° konjunktio 7.12.2024 48,2 -2,7 0.17 51,9° oppositio
Viittaukset
[1] Ashford, A.R. & MacRobert, A. M., 2017. Transit times of Jupiter’s Great Red Spot. Sky and Telescope.
[2] Wirtanen, P.C. & Mäkelä, V. 2022. Jupiter – raitoja ja täpliä. Zeniitti 3/2022.
[3] Wirtanen, P.C. & Mäkelä, V. 2023. Jupitersaalis 2022–2023. Zeniitti 2/2023.
[4] Planned Observations. Mission Juno.
[5] Seronik, G. & Ashford, A.R., 2017. Find Jupiter’s Moons – Interactive Observing Tool. Sky and Telescope.
Linkit
Transit times of Jupiter’s Great Red Spot
Jupiter’s Moons
Jupiterin keskimeridiaanilaskuri
Suuren Punaisen pilkun pituusaste
Taivaanvahti
Avaruus.fi -foorumi > Jupiter