Matti Helin
Vuosi 2023 tuo mukanaan paljon mielenkiintoista havaittavaa taivaanilmiöiden tarkkailijalle. On tähdenlentoparvia, kuunpimennys, planeettojen peittymisiä sekä luonnollisesti monenlaisia ilmakehän ilmiöitä. Mutta miten koska mitäkin ilmiötä kannattaa lähteä havaitsemaan?
Kevät
Tähtitaivas on keväisin mielenkiintoinen. Linnunrata makaa matalalla pohjoisen horisontin yllä.
Etelästä löytyvät Leijona, Neitsyt, Bereniken hiukset ja niiden alueilta runsaasti galakseja.
Loppukevään vaalenevina öinä on myös mahdollista nähdä Suomesta käsin harvinaisempia tähdistöjä, kuten Skorpioni.
Eläinratavalo näkyy sekin parhaiten kevät- ja syyspäiväntasausten aikaan. Eläinratavaloa kannattaa etsiä kuuttomina kevätiltaisin paikoista, joissa valosaaste ei vaivaa . Havaintovinkit löydät tästä artikkelista.
Planeetat
Merkurius näkyy hyvin huhtikuun 1.-3. viikkojen aikana, suurimman elongaation ollen 12.4. Planeettaa kannattaa etsiä kiikareilla noin 30-60 minuuttia auringonlaskun jälkeen.
Venus näkyy hienosti. Sitä voi olla huomaamatta pimenevältä iltataivaalta. Planeetta on melko lähellä seulasia 6.-16.4.
Mars näkyy myös iltataivaalla, mutta on jo himmentynyt vuodenvaihteesta reippaasti, eikä sen kulmaläpimitta ole enää kaksinen.
Tähdenlentoparvet
Lyridit näkyvät 14.-30,4.
Ilmakehän valoilmiöt
Revontulia näkyy tilastollisesti eniten kevät- ja syyspäivän tasausten aikoina. Aurinko on muutenkin aktivoitunut ennustettua enemmän, joten revontulikuvaajalle tuleekin vähäuninen kevät.
Miten ja koska revontulia pitäisi havaita? Siihen löytyy paljon vinkkejä tästä artikkelista.
Haloja näkyy keväisin hyvin. Vinkkejä niiden havaitsemiseen löytää täältä.
Siitepölykehiä näkyy suunnilleen huhtikuusta kesäkuulle. Kauden aloittaa leppä huhtikuun aikana. Toukokuussa on vuorossa koivu ja kesäkuun alussa mänty.
Kangastukset näkyvät keväisin hyvin, varsinkin laajojen vesistöjen äärellä lämpiminä päivinä.
Kesä
Ukkoset kuuluvat kesään erottamattomasti. Ukkoset ovat melko arvaamattomia, joten kannattaakin ensiksi lukea tämä artikkeli, joka auttaa ennustamisessa ja seuraamisessa. Loppukesästä on myös mahdollisuus tallentaa yläilmakehän salamoita. Vinkit niiden bongaamiseen löydät esimerkiksi täältä.
Ilmakehän valoilmiöt
Siitepölykehiä näkyy vieläkin, etenkin männyn aiheuttamia.
Valaisevat yöpilvet ovat ukkosten ohella erottamattomasti kesään kuuluva havaintokohde. Yöpilviä alkaa näkymään usein jo toukokuun puolella, mutta kesäkuussa niitä esiintyy jo monina öinä. Heinäkuussa valaisevia yöpilviä näkyykin parhaimmillaan maan eteläosissa lähes joka yö. Parhaat yöpilvinäytökset sijoittuvat maan eteläosissa usein 10.7.-15.8 väliselle ajalle. Mitä pohjoisemmas mennään, sitä myöhäisemmäksi yöpilvisesongin alku menee. Aikaisemmista yöpilvikesistä löytyy tietoa esimerkiksi täältä sekä täältä.
Sateenkaaria ja sädeilmiöitä näkyy kesäisin hyvin. Jos haluaa haastetta, kannattaa yrittää bongata 3. ja 4. kertaluvun sateenkaaria. Sädeilmiöistä taas löytyy tietoa tästä artikkelista.
Haloja näkyy kesäisin hyvin. Etenkin hellepäivinä kannattaa katsoa, josko taivaalla näkyisi pyramidihaloja.
Revontulet eivät ole kovinkaan kesäinen havaintokohde. Niitä on kuitenkin nähty maan eteläosissa heinäkuussa. Periaatteessa on mahdollista, jos voimakas revontulimyrsky koetaan, nähdä revontulia myös kesäkuun alkupäivinä. Helppoa se ei ole, mutta mahdollista. Varhaisin Suomessa dokumentoitu revontulinäytös on ollut 15.-16.7.2000. Elokuussa revontulia näkyykin jo hyvin. Monesti elokuun aikana onkin mahdollista havaita samanaikaisesti sekä revontulet että valaisevat yöpilvet.
Aurinko
Aurinko on nyt hyvin aktiivinen, joten korkealla taivaalla loistavaa keskustähteämme kannattaakin nyt tarkkailla, asianmukaisin suojavarustein, luonnollisesti.
Planeetat
Venus näkyy kesäkuun alussa vielä jotenkin auringonlaskun jälkeen.
Jupiter alkaa näkymään kesäkuun lopulla aamutaivaalla ja se nousee yhä korkeammalle heinäkuun aikana.
Saturnus alkaa näkymään aamutaivaalla kesäkuun lopulla. Heinäkuun lopulla se on jo helposti löydettävissä. Planeetta on oppositiossa 27.8.
Uranus ja Neptunus näkyvät elokuun taivaalla aamuöinä.
Kuu
Kuu näkyy kesätaivaalla vaihtelevasti. Sirppejä kannattaa bongata korkealta päivätaivaalta. Täysikuut tapahtuvat 4.6., 3.7. ja 1.8. Valoisina kesäöinä matalalla loistava täysikuu on kaunis näky, joka kannattaa ehdottomasti käydä bongaamassa.
Tähdenlentoparvet
Perseidit ovat vuoden odotetuin tähdenlentoparvi. Ne näkyvät suunnilleen 17.7.-24.8., maksimin osuen 12.-13.8. väliselle yölle. Tänä vuonna kuu ei häiritse tähdenlentojen havaitsemista maksimin aikaan.
Syksy
Tähtitaivas on syysöinä komea. Kirkas linnunrata halkoo taivaan. Siitä onkin pimeässä havaintopaikassa helppo nähdä kirkastumia ja etenkin laajoja pimeitä alueita.
Eläinratavalo näkyy parhaiten kevät- ja syyspäiväntasausten aikaan. Syksyisin kohteen löytää aamutaivaalta. Tätä melko himmeää valoilmiötä kannattaa etsiä taivaalta kuuttomina öinä paikoista, joissa valosaaste ei vaivaa. Havaintovinkit löydät tästä artikkelista.
Planeetet
Merkurius näkyy syyskuun lopun aamutaivaalla. Kiikarit kannattaa ottaa mukaan.
Venus näkyy myös aamutaivaalla. Se kohoaa taivaalla ylemmäs syyskuun loppua kohden.
Jupiter näkyy hienosti. Se kohoaa syyskuun aamuöinä jo 45 asteen korkeudelle.
Saturnus näkyy sekin hyvin. Maan eteläosissa se kohoaa iltayöstä lähes 20 asteen korkeuteen.
Uranus ja Neptunus näkyvät mainiosti. Uranus nousee jo lähes 50 asteen korkeuteen. Neptunus on oppositiossa 19.9., jolloin se nousee lähes 30 asteen korkeudelle etelähorisontista.
Osittainen kuunpimennys näkyy 28.-29.10. välisenä yönä. Pimennys ei ole kovin syvä, ainoastaan Kuun eteläiset osat jäävät täysvarjon taa. Pimennys on syvimmillään kello 23.14.
Tähdenlentoparvet
Aurigidit näkyvät 28.8.-5.9.
Ilmakehän valoilmiöt
Sateen- ja sumukaaret ovat yleisiä syksyisin. Sumukaaria kannattaa etsiä aamuisin auringonnousun aikaan. Ne ovat selvästi sateenkaaria himmeämpiä ja värittömämpiä. Syksyöisin sumukaaria näkyy melko usein myös kuunvalossa.
Revontulet näkyvät syksyisin hyvin. Syyspäiväntasaus ja voimistunut auringon aktiivisuus takaavat syksyksi hienoja revontulinäytelmiä.
Kangastuksia näkyy laajojen vesistöalueiden yllä.
Talvi
Tähtitaivas koristautuu kirkkailla tähdillä. Etelässä loistavat muiden muassa Orion, Kaksoset, Iso koira ja Härkä.
Planeetet
Venus näkyy aamutaivaalla.
Venus peittyy Kuun taa 9.11. Peittyminen tapahtuu noin kello 11.40, eli Suomesta katsottuna päivätaivaalla. Kohteet ovat kuitenkin niin kirkkaita, että ne on melko helppo nähdä, etenkin eteläosissa maata.
Jupiter on oppositiossa 3.11. Se nousee maan eteläosissa lähes 45 asteen korkeudelle ja onkin nyt erinomaisesti havaittavissa.
Saturnus näkyy iltataivaalla.
Uranus ja Neptunus näkyvät hyvin. Uranuksen oppositio on 13.11
Tähdenlentoparvet
Leonidien tähdenlentoparven maksimi on 18.11.
Geminidit on yksi vuoden parhaista tähdenlentoparvista. Sen maksimi on 13.-14.12.2023. Kuu ei haittaa havaintoja.
Ilmakehän valoilmiöt
Haloja näkyy talvisin melko hyvin. Etenkin laskettelukeskusten läheisyydessä vuo nähdä upeita jääsumuhaloja.
Helmiäispilviä näkyy joskus jo marraskuussa, mutta joulukuussa niitä näkyy jo melko usein.
Revontulet tanssivat taivaalla usein. Revontulibongarin kannattaa seurata silmät tarkkana myös harvinaisempia revontulimuotoja.
Etenkin alkuillasta kannattaa kuvata joka puolelta taivasta. Joskus niistä löytyy revontuli-ilmiöitä, joita ei paljaalla silmällä huomannut. Lisäksi, jos näet jotain mielenkiintoista, kuvaa useita otoksia, jolloin niistä näkee ilmiön kehityksen.
