Syksy on ollut säiden puolesta vaihteleva. Lumesta ei ole etelässä vielä tietoakaan ja lämpötilat huitelevat kymmenen asteen tuntumassa. Onneksi pilvet ovat olleet ajoittain suostuvaisia ja taivaalla on näkynyt muutakin kuin harmautta. Lukijamme ovatkin ottaneet näistä hetkistä kaiken irti ja saaneet talteen upeita kuvia.
Petrus Kurppa kuvasi upeita yksityiskohtia Auringosta 15.9.2022:
Sääennusteen osalta lupailtiin Turkuun auringonpilkahduksia. Kovin harmaan ja sateisen päivän piristys oli liki pilvetön ja harmiton hetki kuvaukseen aamutuimaan. Puolenpäivän jälkeen pilvien vyöry on ollutkin useampana päivänä miltei sääntö.
Auringon kromosfääri on tänä vuonna ottanut varaslähdön lähivuosien maksimiin. Jos ei ihan joka päivä ole jotain megalomaanisen suurta ja mahtipontista nähtävissä, on jotain pientä ja kaunista aina tarjolla. Myönnän, että omalta kohdaltani näihin protuberansseihin ehkä siedättyy ajan myötä, ja alkaa aina kaivata vähän isompaa, uutta muotokieltä…
- Kuvat: Petrus Kurppa
Tähän on lähitähtemme vastannut mitä ihmeellisimmällä purkauksilla, koronaalisella sateella ja flarepurkauksilla kauden aikana. Toivottavasti auringonpilkahduksia olisi vielä muutama tarjolla talvenkin aikana!
Tuikku Asikainen oli matkalla Pohjois-Suomessa, kun revontulet syttyivät loimuamaan 20.9 päivän iltana:
Olimme kotimatkalla kahden viikon pohjoisen reissulta, jolloin taivas oli tähän asti ollut pilvinen. Ruska toki oli uskomaton, mutta revontulia kaipasin. Viimein toive toteutui Ylitorniossa Iso-Vietonen järven rannalla aivan yli odotusten. Tulet alkoivat heti pimeän tultua ja minä pääsin kymmenen maissa kameroineni ja jalustoineni rannalle. Huomiota herätti aktiivisen revontulivyön länsireunalla melko stabiilina pysyvä punaisen lila kaari tai säde joka kohosi melkein taivaan laelle muun kaaren liehuessa vihreän.
Kuva: Tuikku Asikainen
Katselin Revontulikyttäjien sivulta että moni muukin sitä ihmetteli, että mikä se on. Vasta loppuyöstä ja puolen yön jälkeen sinne muualle ilmaantui korkeita liloja säteitä ja monivärisiä säteitä, vaalenpunaisia revontulien alareunoja ja lopulta zeniittiin asti ulotta monivärinänen korona. Ajattelin, että siellä länsireunalla on nyt sitten se SAR kaari, jota olen yrittänyt aiemmin tuloksetta pyydystää, mutta Emma Bruus ehdotti, että olisiko se sittenkin STEVE ja kehoitti laittamaan tänne kuvia.
Kuva: Tuikku Asikainen
Kuva: Tuikku Asikainen
Kuva: Tuikku Asikainen
Harmitti, kun en yöllä täpinöissäni saanut pisimmillään kaarta yhtenä kappaleena kuvattua, huitaisin vaan nopeasti nämä, kun liehuvat revontulet veivät huomion muualle. Emma pohti väriä, kun kuvani oli niin lila. Se saatttaa olla myös osittain värilämpötila-asia. Kun aina otan raakakuvia ja yleensä värilämpötila asettuu myöhemmin säätäessä jonnekin 4000 tienoille, korkeintaan 4500, silmääni vaan miellyttää hieman sinisempi värilämpötoöa ja silloin myös mahdolinen horisonti kellertävä valosaastekin näyttää huomaamattomammalta.
Marko Haapala päätti lepuuttaa silmiään pitkällisen editointirupeaman jälkeen 24.9.2022:
Kuvatiedostojen 10 tuntisen hallinnointi urakoinnin jälkeen pääsi vähän pyöräilemään kun revontuli arvot näyttivät ihan kohtalaisilta ja lopulta metsän läpi vauhdikkaasti Oulujoen rantaan Turkansaaren edustalle.
Heti lähes välittömästi sai ruveta kuvaamaan ja heti kuvista jotain dyynimäistä raitaa sai havaita kaaren itäpäädyssä ainoastaan ja pitkään ne siellä taivaalla oli vaikka kaikki muu liikkui mutta lopulta pitkän odottelun jälkeen ne katosivat. Länsipuolen taivasta ei kyllä hirveästi kyseiseltä paikalta kuvata.
- Kuvat: Marko Haapala
Usvaa riitti mutta hyvin sen kanssa pärjäsi ja lopulta tarjosi vielä säteittäisen näytöksen ja säteitä tunki maisemiin Otavan yläpuolelta mutta usvan läpi tiiraillessa vaikea todellista kirkkautta määritellä mutta ihan nättiä.
Jukka Kytömäki kuvasi myös samoja revontulia Mäntyharjulla:
Vain muutamat säteet ja himmeä kaari, kunnes pilvet saapuivat. Yksi tähdenlento 23:10 luoteeseen.
Kuva: Jukka Kytömäki
Minna Glad kävi kuvaamassa revontulia 30.10 illalla. Kuviin tallentuikin himmeiden revontulien lisäksi ilmahehkua:
Hieno ilmahehku aurinkoisen päivän käännyttyä illaksi! Näkyypä siellä pieni revontuliraitakin.
Kuva: Minna Glad
Minna Glad pääsi näkemään kauniin revontulinäytöksen Sotkamossa 7.10.2022
Sääennuste lupasi selkenevää klo 2:ksi aamuyöllä, joten laitoin kellon soimaan siiheksi. Kyllähän pohjoisessa vihersikin jo siihen malliin, että ottaen huomioon Bz:n eteläisen miinustavan suunnan kannatti jäädä vähän odottelemaan. Eikä tarvinnutkaan odottaa kuin puoli tuntia, kun alimyrskyn tutut kuviot alkoivat liikahdella pitkin kaarta. Pieni spiraalikin näyttäytyi yhdessä vaiheessa.
Mielestäni parasta antia tällä kertaa oli kuitenkin alimyrskyn jälkeinen sykähtely. Yleensä unetus alkaa vaivata eikä tätä vaihetta jaksa jäädä seuraamaan, mutta nyt oli toisin! Paljain silmin leimahtelua ja välkyntää ei oikeastaan erottanut. Näin vain, että revontulessa on läikkiä, mutta niiden liike tuli esiin kameran kautta.
- Kuvat: Minna Glad
Tämä vaihe alkoi varttia vaille kolme ja olisi varmaan kestänyt ties miten pitkään, mutta unen sijaan voitti järki ja vetäydyin uudestaan nukkumaan puoli neljän maissa. Animaatio on kooste ajalta klo 2.56-03.00.
https://www.taivaanvahti.fi/images/uploads/202210/109841_3a926828c639b96d94778db657322060.mp4
12.10.2022 Tapio Lahtinen suuntasi kaukoputken kohti aurinkokuntamme suurinta planeettaa:
Oli sen verran hyvä havaintokeli että kuvasin 2 tunnin ajan niin että otin 10 minuutin välein 2 minuutin videoita.
Jaksoin koostaa näistä jopa videon.C8, 1.5x barlow, IR pro-suosin, asI224MC
Animaatio: Tapio Lahtinen
13.10 Jerry Jantunen päätti myös kuvata Jupiteria. Sää suosi ja kuviin tallentui valtaisa määrä pilvien yksityiskohtia:
Haaveet hyvästä planeettakelistä olivat syksyn epävakaisissa säissä jo ehtineet karista, mutta tulihan sieltä lopulta jopa harvinaisen hyvä keli (josta selvästikin on saatu nauttia myös ainakin Tampereella).
Pientä väreilyä ilmassa oli, mutta hetken ajan seeing oli niin tasainen, että 75 sekunnin videossa oli pinoamiskelpoista kuvaa 90 % eli noin 6700 ruutua. En muista, että koskaan ennen olisin saanut mistään pätkästä yli 30 prosenttia pinoon.
Näkyvissä oli puoli, jolla päiväntasaajavyöhykkeen vaaleat pilvet näyttävät tunkeutuvan SEB:n pohjoisosan päälle.
Kuva: Jerry Jantunen
Mikko Peussa sai todistaa hyvin myöhäistä ukkosmyrskyä Varsinais-Suomessa 16.10
Ihan mukavan ukkosen kehitti näin syksyn loppuun myöhäiseen ajankohtaan. Ensin näkyi kymmeniä kalevantulia, sitten useita elosalamoita. Lopulta kun ukkonen oli kuvausetäisyydellä ja muutamat salamat löi jo ihan lähellä satoi kaatamalla vettä, joten kuvaaminen oli melko mahdotonta. Tämän yhden dokkarikuvan otin autosta sisältä sivuikkunan läpi.
Kuva: Mikko Peussa
18.10.Eero Karvinen kuvasi revontulia. Näiden ominaispiirteenä oli kauniit, punavihertävät säteet:
Valitsin kuviin kirkkaat revontulet, koska tämä alimyrsky, josta ykköskuva on otettu, oli kyllä kaunis värikäs setti. Aktiivinen vaihe kesti muutaman minuutin. Muutoin ovaali näkyi vain haaleana alueena välillä muodostaen vihreään taittuvia säikeitä.
Kuva: Eero Karvinen
Punainen väri näkyi omin silmin harmaana. Hetkisen seurasin vielä josko SAR-kaari tai muuta mielenkiintoista ilmestyisi, mutta ei tällä kertaa. Itse utuinen keli ja taivaalle ilmestynyt puolikas kuu lisäsivät haastetta nähdä himmeitä revontiliin liittyviä ilmiöitä.
Jukka Kytömäki oli jälleen valvomassa revontulien loimutessa taivaalla 22.10.2022
Pilvisyys aukesi sopivasti ja reposet olikin jo taivaalla yli zeniitin. Nopeasti kamera pihalle ja joka suunnassa oli jotakin.
- Kuvat: Jukka Kytömäki Kuva 1
- Kuva 2
- Kuva 3
- Kuva 4
- Kuva 5
- Kuva 6
- Kuva 7
- Kuva 8
Kuva 1 etelään.
Kuva 2 säteet pohj.
Kuva 3 dyynit länsi.
Kuva 4 läiskät.
Kuva 5 etelään.
Kuva 6 zeniitti
Kuva 7 länsi.
Kuva 8 Miekankoskella itään.
Täysi pilvisyys täytti taivaan nopeasti, mutta hyvän koosteen ehdin saada talteen. Katsoin omaa pientä tilastoa ja totesin, että SAR esiintyy usein syksyisin juuri tähän aikaan vuodesta, muutama poikkeus. Olenkin ruvennut tarkkailemaan etelän suuntaan aina kun zeniitissä on liikettä.
Paula Mattila näki kirkkaita revontulia Turun taivaalla 23.10.
Pohjoistaivaan tarkistus klo 23 jälkeen osoittautui kannattavaksi koska olikin revontulet näkyvissä,23.24 kirkkaimmillaan.
Kuva: Paula Mattila
Paula Mattila oli kävelemässä Turussa aamulla 24.10.2022, kun sumu ja aurinko loivat kaunista katseltavaa:
Sumuilmiöitä etsimässä Ruissalon aamussa, sumu hälveni nopeasti auringon noustua mutta kehä ehti näkyä sekä jonkinmoiset sumusäteet, myös ohi kulkeneesta Viking Glorystä tuli varjoja sumuun. Toisen kehäkuvan reunassa näkyy pintahaloa.
- Kuvat: Paula Mattila
Harri Kiiskinen kuvasi Orionideiden tähdenlentoparvea 24.10:
Täysin tähtikirkas revontulien värittämä yö. Meteorikamera FI0001 nappasi 83 orionidia ja havaintoaika huomioiden aktiivisuus 10.9 kpl/h.
Kuva: Harri Kiiskinen
Mukana oli myös yksi ei-Orionideihin kuulunut tulipallo
Kuva: Harri Kiiskinen
Mikko Peussa seurasi planeetta Marsin nousua taivaalle 30.10.2022:
Mars on mukavasti kirkkaiden tähtien suunnalla tällä hetkellä. Utuinen taivas sai aikaan pienen kehän sen ja kirkkaimpien tähtien ympärille. Plejadit ja Hyadit on myös kivasti näkyvissä Marsin lähellä.
Kuva: Mikko Peussa
Paula Mattila kuvasi jälleen sumuilmiöitä Turussa 31.10.2022
Tänään onnistui paremmin sumuilmiöiden havainnointi, hajanaisista sumulautoista Ruissalon aamussa löytyi glooria, sumusäteitä myös paikoin.
Kuva: Paula Mattila
