Matti Helin
Tähtitieteen ja taivaanilmiöiden harrastajalle viime vuodet ovat olleet ehkä hieman haasteellisia. En puhu nyt keleistä, ne kun aina ovat mitä ovat. Ei, vaan siitä, että taivas ei ole antanut vuosiin parastaan.
No, totuuden nimissä, onhan taivaalla aina nähtävää, mutta tulevina vuosina selvästi enemmän. Auringon aktiivisuus on nousussa ja sitä kautta auringon pinnalla näkyykin tulevina vuosina paljon mielenkiintoista. Pilkkuja, auringonpurkauksia ynnä muuta. Tämän seurauksena myös revontulia tulee näkymään selvästi aikaisempia vuosia enemmän ja ne tulevat olemaan voimakkaampia.
Myös planeetat tulevat olemaan hienosti nähtävissä. Vuosi vuodelta jättiläisplaneetat Jupiter ja Saturnus nousevat korkeammalle pohjoistaivaalle. Pääsemme myös näkemään, kuinka Saturnuksen renkaat häviävät hetkeksi! Myös kaukaiset kiertolaiset, Uranus ja Neptunus näkyvät hienosti, tai niin hyvin kuin nämä himmeät planeetat nyt voivat.
Mutta, ei niin hyvää ettei jotain huonoakin. Pimennyksiä ei tulevina vuosina paljoa Suomesta käsin nähdä. No, you win some, you loose some, kuten ison veden tuolla puolen tavataan sanoa.
Eli ei muuta kuin puhalletaan kaukoputkista pölyt pois, ladataan akut ja toivotaan tuleville vuosille paljon kirkkaita taivaita.
PS: Niin, ei toki olisi pahitteeksi, jos taivaalle saataisiin vielä sellainen kirkas vanhan hyvän ajan pyrstötähti. Sitä odotellessa…
