Odotettu komeetta Leonard

Matti Helin ja Veikko Mäkelä:

Tammikuussa 2021 löydetty Leonard oli vuoden odotetuin komeetta. Ennusteiden mukaan sen arveltiin kirkastuvan jopa 4 magnitudin tuntumaan, eli paljain silmin nähtäväksi. Komeetta ylittikin ennusteet, mutta vasta kun se oli kadonnut Suomen taivaalta. Kotimaassa talviset havainto-olosuhteet tekivät visuaalihavainnot yllättävän vaikeiksi ainakin kaupunkiolosuhteissa, mutta kuvaajat onnistuivat paremmin tallentamaan Leonardin.

Odotuksien komeetta

Komeetta C/2021 A1 (Leonard) löytyi 3.1.2021 vuoden ensimmäisenä komeettana, kuten komeettatunnus 2021 A1 kertoo (A = tammikuun alkupuoliskolla, 1 = ensimmäinen).  Löytäjänä oli Gregory J. Leonard Arizonan yliopiston Mount Lemmonin observatoriosta. Kohde löytyi observatorion lähinnä lähiasteroideihin keskittyvässä havainto-ohjelmassa. Tyypillisestä tällaisten ohjelmien havainnot ja löydöt ovat monen henkilön tiimityötä, ja komeetat saavat usein nimensä löytöohjelman mukaan. Komeetalle voidaan kuitenkin antaa yhden henkilön nimi, josta hän tekee kaiken olennaisen itse havainnoista, mittaamiseen ja löydön tarkastamiseen.  Tässä Greg Leonard oli kunnostautunut jo 12 kertaa aiemmin.

Komeetan rata havaittiin olevan viitisenkymmentä astetta kallellaan aurinkokunnan tasoon nähden, mutta siten, että kohde kiertää vastakkaiseen suuntaan planeetat. Tästä inklinaation arvoksi saatiin i = 132,7°.  Perihelissään se oli tasan vuoden löytönsä jälkeen eli tammikuun 3. päivä 2022.  Perietäisyys q = 0,62 au eli komeetta käväisi hiukan Venuksen radan sisäpuolella.  Maata lähinnä kohde oli jo 12.12.2021, jolloin välimatkaa oli 0,23 au:n verran. Rata on lievästi hyperbolinen (e = 1,0000255) eli Leonard on kertakävijä aurinkokunnan sisäosissa.

Pienehkö perihelietäisyys ja suhteellisen mukava Maan ohitusetäisyys antoivat uumoilla, että komeetta tulisi olemaan vuoden paras pyrstötähtirintamalla. Ennusteet liikkuivat 4 magnitudissa, olisi siis paljain silmin komeetta, vaikkei mikään huippukirkas kuitenkaan. Alkuvuonna havaintoja kertyi verkalleen ja kesällä näytti, ettei kirkkaus yltäisikään aivan odotuksiinsa. COBS:in (Comet Observation Database) ja MPC:n (Minor Planet Center) havainnoista sovittaen kirkkaus jäisi vain hiukan 8 magnitudia kirkkaammaksi. Tällöin nähtiin pienenä jokerikorttia eteenpäin sironnan aiheuttama kirkastuminen, jolloin komeetta voisi yltää jopa 5 magnitudiin.  Tällä tarkoitetaan sitä, että komeetan ollessa suunnilleen Auringon ja Maan välimaastossa, sironta komasta vaikuttaisi komeetan kokonaiskirkkautta parantavasti. Tälläista oli havaittu ainakin vuoden 2007 McNaught-komeetan yhteydessä.

Syksyn mittaan näkymät kuitenkin paranivat komeetan alkaessa kirkastua. Palattiin alkuperäiseen ennusteeseen 4 magnitudia, eteenpäin sironnalla jopa magnitudin paria kirkkaammaksi. Suomessa jäätäisiin kuitenkin Itsenäisyyspäivän jälkeisellä viikolla 5–6 magnitudiin, eli hyvissä olosuhteissa kuitenkin jopa jollain lailla paljain silmin näkyväksi.  Valitettavasti lähestestyttäessä lähintä pistettä maapallosta ja kirkkainta hetkeä, komeetta painuisi Suomen havaintohorisontin alle.

Aamutaivaalla – säiden armoilla

Joulukuussa komeetta oli näkyvissä joten kuten iltataivaalla, pohjoisempana Suomessa aavistuksen paremmin. Sen sijaan aamutaivaalla kohde oli aluksi korkealla. Kohde liikkui Isosta karhusta Bereniken hiusten pohjoisosien kautta Karhunvartijaan, ohitti Arcturuksen pohjoispuolelta ja jatkoi Käärmeen pään kautta Käärmeenkantajaan kadotakseen Suomen horisontista.

Kirkkaus kohosi melko nopeaa tahtia. Vielä joulukuun alussa se oli 7,5–8 magnitudin luokkaa.  Visuaaliseen havaitsemiseen on kunnollista havaintoikkunaa pienillä laitteilla oli siis alle kaksi viikkoa. Joulukuun säät olivat etukäteen ajatellen melko haastavia.  Kuun alkupuolelle sattui kuitenkin pakkasjakso ja useampia selkeitä aamuja.  Tämä oli kuitenkin myös pieni kirous havaitsijoille. Pakkasutu huononsi läpinäkyvyttä varsinkin kaupunki- tai taajamaolosuhteissa, ja kiikarointi osoittautua poikkeuksellisen hankalaksi.  Itsenäisyyspäivän jälkeen komeetta liikkui noin 6 magnitudin tienoilla ja 7×50-kiikarilla sen olisi pitänyt olla melko helppo, mutta kohteen näkeminen vähän valosaasteisella taivaalla osoittautui varsin tuskalliseksi.  Maaseutuoloissa ja/tai vähän isommalla havaintolaitteella sentään kohde erottui paremmin.  Koman tiivistymisaste, DC on suunnilleen keskimääräinen noin 4–6.  Joten erityisesti tämä ei ollut selitystekijä kohteen huonohkoon visuaaliseen näkymiseen.

Yllätys seurasi liian myöhään

Komeetan jo kadottua Suomen taivaalta ja pyrstötähden ohitettua Maata lähin piste sillä nähtiin yllättävä kirkastuminen, joka nosti sen hetkellisesti joissakin havainnoissa jopa 3 magnitudia kirkkaamaksi. Viikon verran noin jouluun asti komeetta pysytteli 4 magntudin tuntumassa. Tässä lienee paremminkin ollut kyse jonkinlaisesta purkauksesta kuin edellä mainitusta eteenpäin sironnan efektistä.

Komeetan C/2021 A1 (Leonard) valokäyrästä näkyy, että se saavutti parhaimmillaan 2,5–3,0 mag kirkkauden heti oltuaan lähinnä Maata (sovitetun valokäyrän huippu). Kuva: COBS (Comet Observation Database).

Taas meitä sorsitaan voisi todeta pessimistinen suomalaishavaitsija.  Tällä kertaa kävi näin, mutta on välillä ollut niitä iloisempiakin yllätyksiä.

Kotimaisia havaintoja

Taivaanvahtiin saapui kolmekymmentä havaintoa. Ensimmäiset havainnot Leonardista saapuivat Taivaanvahtiin lokakuussa 2021. Petri Tikkanen kuvasi komeetan eVscopella. Komeetan kirkkaus oli tuolloin noin 10 magnitudia.

Seti pyysi havaintoja komeetasta C/2021 A1.
Ei kuvanottoaikaan ollut vielä kovinkaan kummoinen tuhnu eVscopella.

Kuva: Petri Tikkanen

Marraskuu 2021. Voitto Pitkänen kuvasi komeetan 22.11.2021. Tuolloin kirkkaus oli noussut jo 8,5 magnitudin tuntumaan. Komeetta oli kameraoptiikallakin jo selvästi pyrstötähtimäinen.

Komeetta löytyi kuin löytyikin luoteen suunnalta, naapurin valaistun pihan yltä kuun loistaessa pohjoisen taivaalla. Aika pian tämän jälkeen näkymä hävisikin puiden taakse.

Kuva: Voitto Pitkänen

Petri Kuossari kuvasi Leonardin kirkkaassa kuutamossa ja muutaman asteen pakkasessa:
Leonard näkyi aamulla mainiosti kuutamosta huolimatta. Toivottavasti joulukuuhun tulee vielä selkeitä ilmoja. Tästä voi tulla näyttävä kohde, jos ennustukset pitävät paikkaansa.

Kuva: Petri Kuossari 26.11.2021

 

26.11. komeetta kulki muutaman galaksin lähettyviltä ja Tapio Lahtinen kuvasi tämän kohtaamisen.

Aamulla oli tiedossa mielenkiintoinen kohtaaminen kun tämän hetken kirkkain komeetta vieraili Valas ja Jääkiekkomaila-lempinimellä kulkevien galaksien editse.

Espanjan taivas näytti hieman epävarmalta mutta onneksi oli sen verran selkeää joten sain otettua jopa puolitoista tuntia edelleen kirkastuvaa komeettaa.
Tällä kertaa laitoin jalustan seuraamaan komeettaa.
Jonkin verran oli käsittelyn kanssa tekemistä että sai komeetan ja tähdet ja muut ‘ruotuun’.

Katsoin tarkemmin komeettakuvaa ja päätin kokeilla Larson-Sekanina-filtteriä kuvankäsittelyssä. Sainkin esiin pari suihkuntapaista jotka minusta näyttää hieman jopa kiertyvän.

Laitteistona etäohjattava Sky-Watcher Esprit 100ED, 10 Micron GM 1000 HPS, Atik 460EX, joka toimii Espanjassa.

Taivaanvahdin viimeinen havainto tuli allekirjoittaneen (Matti Helin) toimesta, 9.12. aamulla. Taivas alkoi menemään pilveen ja pysyikin tämän jälkeen reilun viikon ajan pilvimaton takana. Tämän jälkeen komeetta oli laskenut niin alas, että sitä ei enää Suomesta käsin voinut havaita.

Havaintoja Suomen ulkopuolelta

Ulkomailta havaintoja tehtiin paljon, etenkin pallon eteläpuoliskolta. Komeetta kirkastui mukavasti perihelissä ja sen pyrstöstä muodostui erittäin kaunis. Erityishuomiona oli auringon koronan massapurkauksen osuminen komeetan pyrstöön, jonka ansiosta pyrstö taipuili mielikuvituksellisiin muotoihin.

Unkarilainen Lionel Majzik kuvasi komeettaa Namibiassa sijaitsevalla etäohjatulla kaukoputkella:

 

Kuva: Lionel Majzik

Valotusaika 3 mninuuttia,  Skygems etäobservatorio – Hakos, Khomas, Namibia

Kamera: QHY 600M

Kaukoputki:Officina Stellare Veloce 200/600 mm RH AT

Greg Hogan kuvasi Leonardia myös etäkaukoputkella, joka sijaitsi Etelä-Afrikassa

3.1 komeetta oli perihelissä. Pyrstö oli todella taianomainen.

Kuva: Greg Hogan

6.1. komeetan ionipyrstö oli pienentynyt, mutta pölypyrstö oli näyttävä, etenkin negatiivikuvassa:

Kuvat: Greg Hogan. Komeetan pölypyrstö alhaalla.