Matti Helin
Toimitus sai tälläkin kerralla upean sarjan kuvia ja havaintokertomuksia. Tähtitieteen ja taivaanilmiöiden harrastajat olivat havainneet syksyn aikana niin planeettoja, revontulia kuin myös haloja. Ja kaikkea siltä väliltä. Pidemmittä puheitta, lähdetään kuvien pariin!
Ari Haaviston 6.8. ottamissa kuvissa loistavat planeetta Jupiter ja sen kiertolaiset.
Io varjoineen kulkee Jupiterin editse. Myös suuri punainen pilkku on esillä. Jupiter RGB-kuvassa klo 2.40. Toinen kuva samasta, mutta infrapunakanavan kuvalla terästettynä.
- Kuvat: Ari Haavisto
Kolmannessa kuvatut värikanavat erikseen, joista värikuva on koottu. Neljännessä tilanne klo. 1.58.
- Kuvat: Ari Haavisto
Kuvauskalustona Newton 600/2400, ADC-korjain, komakorjaava 2,7x barlow, baader suotimet, ASI290MM. Kuvattu yhteensä n. 25000 ruutua, n. 6000 per kanava, joista pinottu kuvat ja koottu värikuvaksi.
Antti Taskinen suuntasi kaukoputken kohti Aurinkoa iltapäivällä 6.9.2021.
No niin, nyt päivätähdessä oli jo neljä pilkkuryhmää yhtä aikaa näkyvillä. Okulaarin läpi näytti hienolta, ohut pilviverho ei paljoa haitannut.
Kuva: Antti Taskinen
Kaukoputkena oli Sky-Watcher Explorer 200 PDS jonka edessä Baader AstroSolar-aurinkosuodin. Kamerana Canon EOS 7D Mark II kaukoputken polttotasossa, yksittäiskuva (1/2500 s, ISO 200). Värjätty kellertäväksi Lightroomilla.
Vesa Vauhkonen kuvasi jättiläisplaneetta Jupiterin 8.9.2021
Koitti taas Punaisen Pilkun havaintoikkuna. Seeing oli kehno, eikä pinotavarastakaan oikein mitään tullut. Kuvaamisesta oli kuitenkin niin paljon työtä, että päätin laittaa lopputuloksen näytille. Planeetan kiertyminen näkyy selvästi kuvissa vajaan kolmen vartin aikana.
Kuva: Vesa Vauhkonen
Kaukoputkena oli Celestronin SC 9,25 XLT, kameroina ASI 294 MC Pro + ASI 224 MC. 2,5 x Barlow (Ts-Optics), Filttereinä UV / IR- cut filter (Baader).
Kuva: Jarno Nikara
Ari Haaviston kuvissa näkyy huipputerävästi Kuun yksityiskohtia.
Tässä pieni potpuri Kuun pinnan yksityiskohdista 27.9. ja samalla ensimmäinen yritys Kuusta uudella putkella. Tulokset ovat keliin nähden lupaavia. Ensimmäisenä Sateenkaarten lahti parissa eri orientaatiossa, reunajyrkänteet näyttävät aika jyhkeiltä! Sinus Iridumin reunoista olen aiemmin saanut monenlaista tarkkaakin kuvaa, mutta aina reunavalli on näyttäny lähinnä vain valon ja varjon sekasotkulta. Tämä on ensimmäinen kerta, kun näkymässä on omien aivojeni mielestä jotain tolkkuakin.
Sateenkaarten lahti. Kuva: Ari Haavisto
Sitten Tyko sekä viimeisenä isompi kuva-ala Ptolemaeos-kolmikosta.
- Tyko-kraateri
- Ptolemaios-kolmikko
Vesa Vauhkonen suuntasi Rautalammella kaukoputken kohti Joutsenen tähdistössä majailevaa supernovajäännöstä.
Kuvassa Harsosumun itäinen haara hyvän seeingin vallitessa. Valotusta kertyi vain 63 minuuttia, ilman kalibrointikuvia. Värejä oli vähän hankala virittää kohdalleen.
Kuva: Vesa Vauhkonen
Laitteistona SW 200/1000 mm PDS Newton kaukoputki, modattu Nikon D5600 järjestelmäkamera, Baader- komakorjain, Baader UHC-S/L Booster Filter.
Jarkko Laukkanen kuvasi lähes täysikuun 18.10 Raumalla.
Vein uuden kaukoputkeni, Skywatcher MN190, pihalle jäähtymään ja jonkin tovin päästä asettelin kameraa siihen kiinni. Kuu möllötti kivasti idässä, joten ensimmäistä havaintokohdetta ei tarvinnut varsinaisesti etsiä. Seeing oli rauhallisesti aaltoileva ja yllättävänkin hyvä. Mutta kun ollaan jo aika lähellä täysikuuta, oli editointi pientä tuskallista painia kontrastin kanssa.
Kuva: Jarkko Laukkanen
Kamerana oli Canon 77D. Arvot: 1/400 s @ ISO 100. Kuvaan pinottu 12 ruutua ja editoitu GIMP+ Astra Image. Sinertävänä näkyvät alueet Kuun pinnalla ovat paljon titaania sisältävää ainesta.
Eero Karvinen kuvasi upean kaksikon, kun Kuun ympärille syttyi halo ja sen seuraksi revontulet.
Revontulet ja kuun halo pääsivät ilahduttamaan mukavasti alkuillasta. Kuun siirryttyä korkeammalle, loppuivat myös revontulet.
Kuva: Eero Karvinen
Kuvat otettu järven rannalta ja käytetty iso 100. Revontulet olivat tässä vaiheessa kirkkaat ja vihreän värin näki kilpaa kuun halon kanssa.
Kuva: Eero Karvinen
Jari Kuula kunnostautui piirtämällä upeasti Kuun yksityiskohtia 28.10.2021
Yritys piirtää Delandres ja pari yksityiskohtaa lähiseudulta. Lexell on syntynyt D:n eteläreunan päälle, 64 km halkaisijaltaan. Tässä valaistuksessa erottuu L:n reunavallin katkoskohdasta (koillisessa) alkava matala kanava, joka ulottuu Cassinin kirkkaaseen täplään saakka.
Kuva: Jari Kuula
Tämä luoteeseen suuntautuva muoto on matala, 10 km leveä ja 110 km pitkä. Ylänköalueella sijaitseva kanava muodostaa mielenkiintoisen ongelman syntytapansa suhteen. S. J. O´Meara antoi nimen Charon´s Canal, koska D:a kutsuttiin joskus Hell Plain -nimellä.
Regiomontanuksen keskusvuori oli toinen detalji yön havainnossa. Tähän massiiviin on keskisesti syntynyt 5,6 km kraatteri. Aikoinaan kraattereiden vulkanismisyntyyn uskoneet pitivät tätä muotoa todistuskappaleenaan.
Minna Glad kuvasi 8.11. kauniin revontulinäytöksen Siilinjärvellä
Ensimmäinen alimyrsky oli jo ennen iltayhdeksää, mutta en ehtinyt vielä kuvauspaikalle. Klo 21.08 otin kuvan Jännevirran sillan päältä. Silta on kauniisti valaistu, mutta mielestäni tällä kertaa vielä hienompia valoja löytyi taivaanrannasta! Puoli kymmenen maissa pääsin kuvauspaikkaan, ja huomasin himmeän kaaren siellä kiusoittelevan aina välillä vähän voimistuen . Puoli kahdeltatoista alkoikin sitten erikoisen pitkäkestoinen alimyrsky. Revontulimuodot liikkuivat tällä kertaa lännestä itään . Ihailin ja kuvasin n. 20 minuuttia, kunnes revontulet hiipuivat himmeiksi.
- Kuvat: Minna Glad
Samana yönä Eero Karvinen oli myös kuvaamassa revontulia. Kuviin tarttui myös hieno ilmahehku.
Hyvin kaunis alimyrsky ilmahehkuineen koristi taivasta iltapuolella. Puolenyön jälkeen alimyrskyn palautumisvaiheessa taivaalle ilmaantuivat laikukkaat revontulimuodot. Laikut sijaitsivat huomattavan etelässä varsinaisesta ovaalista.
- Kuvat: Eero Karvinen
Itse Sar kaaresta kertoivat vain laikut ja toisen laikun yläpuolella hetken esiintynyt punaisen emission alue.
- Kuvat: Eero Karvinen
Ilmahehku on alkuosan kuvissa esiintyvää oranssinpunaista aaltomaista emissiota. Sen aiheuttaa pääasiassa auringon valon virittämät atomit ja molekyylit, jotka palaavat perustiltaan yön aikana. Väritys voi olla myös vihreätä ja ilmahehku näkyy toisinaan voimakkaasti, toisinaan vain erittäin heikosti, mutta sitä esiintyy aina.
Jani Päiväniemi kuvasi Maan varjon kauniin, talvisen maiseman yllä.
Pitkästä aikaa oli kirkas keli ja kuvausreissu suuntasi Juhannuskalliolle jossa näkyi maan varjo.
Kuva: Jani Päiväniemi
Toimitus kiittää kaikkia havaintoja lähettäneitä! Toivotaan selkeitä taivaita loppuvuodeksi.
