Paula-Christiina Wirtanen:
Marsin viime syksyn oppositio innosti kokeneimmat harrastajat kokeilemaan myös Marsin kuiden havaitsemista kaukoputkellaan. Niistä saatiinkin kaksi onnistunutta havaintoa.
Marsin kuut ovat haastavia kohteita harrastajalle. Kuut ovat himmeitä ja pieniä, siis aivan oikeasti pieniä. Kuista suurempi, Phobos, on kooltaan 26,8 × 22,4 × 18,4 km, pienemmän Deimoksen ollessa 15 × 12,2 × 10,4 km. Tiheydeltään ne ovat löyhiä eikä kuiden massa ole riittänyt pyöristämään niitä.
Kuut kiertävät varsin lähellä itse planeettaa, mikä ei ainakaan helpota havaitsemista. Ne ovat myös hyvin himmeitä, kirkkaudeltaan vain 11–12 magnitudia. Kuita havaittaessa on tärkeää saada eliminoitua Marsin kirkkaus pois. Se tapahtuu joko käyttämällä okulaarissa jonkinlaista hilaa tai yksinkertaisesti kääntämällä Mars kokonaan pois kuvakentästä. Valokuvaamalla kuut saa esille helpommin itse Marsin kiekon kuitenkin ylivalottuessa helposti.
Käytännössä kuiden etsintää voi yrittää ainoastaan periheliopposition aikoihin. Ei mikään ihme, että oppikirjoissa Marsin kuuttomuutta pidettiin pitkään aivan selviönä eikä niiden löytäminenkään ollut sattumaa, vaan kovan työn takana. Marsin kuiden löytämisestä voit lukea lisää toisesta tässä numerossa olevasta artikkelista.
Kuiden havaitsemisen vaikeutta kuvaa myös Petri Tikkasen havaintokertomus Taivaanvahdissa 21.8.2020. Hän kertoo:
Koska Jupiterin, Saturnuksen, Neptunuksen ja Uranuksen kuu näkyvät Unistellarin eVscopella kokeilin tietysti Marsin kuiden Phoboksen ja Deimoksen havainnointia. Vaikka kaikki kuut ovat suurin piirtein yhtä kirkkaita, on Mars niin kirkas, että ainakin näissä ensimmäisissä kokeiluissa se peitti kuut alleen. Marsin siirto kuva-alueen ulkopuolelle ei auttanut.
Kiitos kuitenkin hyvästä yrityksestä! Helppoa pikkukuiden metsästys ei ole. Kuitenkin kaksi onnistunutta havaintoa kuista saatiin talteen.
Lasse Ekblom onnistui Celestron-11 -kaukoputkellaan vangitsemaan kuut kameraansa. Hän sai ensimmäisen kerran kuut talteen 15.9.2020 1.08–2.35. Hän kertoo:
Marsin kuiden liikkeet 1.08–2.25, Deimos näkyy selvästi kuvassa klo 9 suunnalla. Phobos ilmestyy kuvaan vasta viimeisessä klo 2.25 ruudussa. Kuiden paikat tarkistettu täsmäävän WinJuposin avulla. Piti ottaa pidempi sarja, mutta pilvet vyöryivät lopullisesti päälle klo 3:n jälkeen.
Kuvasarjassa on viimeiseen merkitty kuut helpottamaan niiden erottamista. Itse Mars oli ylivalottunut ja kuvaan on lisätty Mars erikseen valotettuna.
Phobos ja Deimos 15.9.2020 klo 1.08–2.35. CPC1100, kamera ASI224MC, IR-Pass 685 nm, kulmaprisma. Kuva: Lasse Ekblom.
Kuvista koostettu animaatio. (Lasse Ekblom)
Seuraavan kerran Ekblom onnistui poimimaan kohteet kuvaan kuukautta myöhemmin, 14.10.2020 – juuri opposition aikaan. Tällä kerralla hän näki kuut myös visuaalisesti. Kuiden paikat on merkattu kuvaan helpottamaan niiden erottamista.
Phobos ja Deimos 14.10.2020 klo 23.07. CPC1100, kamera ASI224MC, IR/UV-cut, kulmaprisma. Kuva: Lasse Ekblom.
Mars-kauden 2020–2021 havaintoja itse planeetan osalta on käsitelty kahdessa edellisessä Zeniitin numerossa.
Hyvää ja toivottavasti selkenevää syksyä.
