Pilvet estivät havaintopaikallani revontulien näkymisen alkuyöstä. Silloin ne kai olisivat olleet kirkkaammat ja aktiivisemmat. Myöhemmin pilvisyys joksikin aikaa hälveni, ja matalalla pohjoisessa erottui heikkoa hehkua, jonka kamera varmisti revontuleksi. Mutta ei tästä havainnosta taida olla hyötyä #solarmaxmission-projektille, se avaruusaluskin oli kai jossain muualla tähän aikaan...
Aprillipäivän Kuu kuvattuna Rihlaperän tähtitornin Yrjö Väisälän 1960-luvulla valmistamalla kaukoputkella & vähän uudemmalla ASI178MM kameralla. Ensimmäien kuva on kuuden kuvan mosaiikki ja kolme seuraavaa kroppauksia ensimmäisestä. Kuvat yhdistetty Lightroomin panorama-työkalulla.
Alkuun vain valokuvissa näkyneet revontulet, mutta pian ne kirkastuivat paljain silmin näkyviksi. Kirkkaaksi, korkealla tai muutenkaan erityisemmäksi tämä näytelmä ei missää vaiheessa muodostunut. Ensimmäinen kuva on näytelmän parhaasta hetkestä (klo 22.50), kolme seuraavaa ovat otettu minuutin välein kun Fram2 oli horisontin yläpuolella. Kuvien ottohetket olivat 23.14, 23.15 ja 23.16. Ajat ova suomen aikaa. #solarmaxmission
Toiveissa oli nähdä Fram-2, linnunrata, revontulet ja Seulasten peittyminen. Jälkimmäiseen tuli keskityttyä eniten. Kaunis näky, tosin pilviharso tuli seuraamaan myös peittymistä. Mutta, eipä se haitannut. Päin vastoin.
Olin paluumatkalla kuvaamasta kuuta ja Plejadeja, kun päätin pysähtyä tarkastelemaan revontulitilannetta. Aivan himmeä kaari näkyi pohjoisessa, joten ajattelin jäädä hetkeksi kuvaamaan sitä. Olin jo luovuttamassa, kun se saikin eloa ja annoin kameran raksuttaa nauttiseen hämärään asti klo 5.08 kesäaikaa. Aktiivisin vaihe oli klo 3.25-4.35. Tästä myös erilliset kuvat. Timelapse on koko ajalta klo 3.04 - […]