Matti Helin
Ursa ry jakoi Stella Arcti -palkintoja joulukuussa 2020. Kyseessä oli Ursan historian ensimmäinen etäyhteydellä suoritettu palkintojenjakotilaisuus. Yksi palkinnon saajista oli Timo Loikala, joka sai palkinnon merkittävästä harrastustoiminnasta ja tähtitieteen yleistajuistamisesta.
Onneksi olkoon palkinnosta! Mitkä olivat ensimmäiset ajatukset kun kuulit, että sinut oli valittu palkinnon saajaksi?
Puhelun saatuani olin todella yllättynyt – tuli vähän puskista. Varovasti tutkin aikaisempia huomionosoituksen saajia ja huomasin, että nyt olen päässyt todella kovaan joukkoon. Paljon arvostamiani ja kunnioittamiani henkilöitä löytyi listalta. Vaikka en ole todellakaan mikään palkintohakuinen henkilö, mutta kyllä tuo huomionosoitus oli kovin mieluinen.
Mikä sai sinut innostumaan tähtitieteen harrastamisesta? Oliko kyseessä jokin yksittäinen tapaus? Vai aikaa myöten tapahtunut asia?
Kustannusosakeyhtiö Tammeahan siitä voi syyttää. Katselin lapsena paljon tähtitaivasta, tietysti paljain silmin ja yritin Otavan Isosta tietosanakirjasta onkia tietoa. Oli vähän junnulle haastavaa. 60-luvun lopussa oli vielä runsaasti kiertäviä tietosanakirjakauppiaita ja meille eksyi uuden tyylisen Combi-tietosanakirjan kauppias. Tietosanakirja, jossa oli kuvia. Sain taivuteltua tarkan markan isäni ostamaan Combi-sarjan – ja mikä tähtitaivas-osio sieltä löytyikään. Kuvia sisältävää tietoa tähtitaivaasta – olin myyty !
Miten harrastuksesi on kehittynyt vuosien varrella? Entä miten harrastat tähtitiedettä nykyään mieluiten?
Olin pitkään tähtitaivaan nautiskelija paljain silmin (onneksi toki vieläkin). Kaukoputket tulivat kuvaan vasta 1990-luvulla. Iso harppaus yhteisölliseen toimintaan tapahtui 2005, kun Kouvolan seudulle tuli toimiva tähtiharrastusyhdistys Konut Tählet ry. Havaitsin heti, miten mukavaa on yhdessä harrastaminen ja tiedon jakaminen.
Tähtitaivaan havainnoinnissa olen visualisti eli haluan nähdä kohteet omilla silmilläni kaukoputken läpi. Kun kirkas tähtikeli ilmaantuu Kouvolan seudulle, siirryn kyllä hyvin herkästi omalle tähtitornilleni nautiskelemaan taivaan antimista. Kohteiksi valikoituu kaksoistähtiä, syvän taivaan kohteita ja pyrin myös seuraamaan komeettojen kehittymistä. Enkä unohda meitä lähinnä olevaa taivaankappalettakaan – Kuun pinnanmuodot hämmästyttävät minua yhä kerta toisensa jälkeen.
Ihailen suuresti etenkin suomalaisia tähtitaivaan huippuvalokuvaajia, mutta oma kuvausintoni on hyvinkin rajallista. Mielestäni hienoimmat luontokuvat kyllä löytyvät avaruuden tarjonnasta ja katselen ja ihailen niitä runsaasti.
Minulle on hyvin mieluisaa on kertoa tähtitaivaan ihmeistä kanssaihmisille. Ja on aina yhtä liikuttavaa huomata miten ihmisten olemuksesta heijastuu se meihin asennettu peruskiinnostus avaruuteen – on sitten kyse päiväkodin kasvateista tai eläkkeelle siirtyneistä henkilöistä. Siellä se jossain meidän sisällä on, kunhan sen saa houkuteltua esiin.
Mikä tai mitkä ovat olleet ikimuistoisempia havaintojasi?
Kovin vaikea määritellä ikimuistoisempia havaintoja:
- Halleyn komeetta 1986 (pääsin kurkkaamaan sitä kaukoputken kautta ja ”päätin” silloin, että katselen sitä 101-vuotiaana myös sen seuraavalla käyntikerralla kesällä 2061 – pitkän ajan tavoitteita pitää olla 😊)
- Hale-Bop-komeetta 1997 kyllä lumosi kirkkaalla olemuksellaan.
- Messier 68. Se oli Messierin luettelosta minulle viimeinen havaitsematta jäänyt kohde.
Käyn aika ajoin vierailemassa Madridin tähtiyhdistyksen havaintokeskuksella Espanjassa ja siellä kymmenisen vuotta sitten tuli Messierin luettelo täyteen. M68 oli sielläkin haastava, sillä se oli siihen vuodenaikaan nähtävissä vain heti Auringon laskiessa. En alkuun saanut sitä millään sarveiskalvolleni, mutta isäntäni Alex Mendiolagoytia heitti pyyhkeen pääni päälle ja sanoi, että odottele sen sisässä vähän aikaa. Sitten vartin päästä kaukoputken kimppuun pyyhe edelleen tiukasti päässä – ja siellähän se pallomainen tähtijoukko oli. Alex tarjosi kuoharit !
Ei hienoin kohde, mutta ikimuistoinen havaintokerta.
Ikimuistoinen havainto löytyy kyllä aina kun pääsee kirkkaan tähtitaivaan alle!
Olet Konut Tählet ry:n puheenjohtaja. Kertoisitko, millainen on yhdistyksen historia?
Kouvolan seudulla ei ollut tämän vuosituhannen alussa toimivaa tähtiyhdistystä. Mainio kunniapuheenjohtajamme Kari Tuomi kokosi Jaalan Hartolan kylässä luonnosta kiinnostuneita ihmisiä palaveriin ja esitteli heille tavoitteen tähtiyhdistyksen perustamisesta. Vuonna 2005 tarina oli valmis – ei tullut Kouvolan eikä Jaalan Ursaa vaan yhdistys nimettiin Konut Tählet ry:ksi – murteesta suomennettuna Mielenkiintoiset Tähdet.
Hauska erilainen nimi.
Yhdistys tarvitsi tietysti tähtitornin ja sille paikka löytyi aukealla pellolla Hartolan kylässä olevasta ladosta. Ladon katto aukaistiin ja sen tilalle rakennettiin kiskoilla siirrettävä katto. Torni oli valmis ja olosuhteet tähtiharrastukselle ovat erinomaiset. Pimeyttä ja tunnelmaa Jaalan perukoilta nimittäin löytyy.
Entä miten yhdistyksen toiminta on muuttunut viimeisen vuoden aikana?
Järjestämme kerran kuukaudessa yhdistyksen Tähti-illan kesä- heinäkuuta lukuunottamatta. Tilaisuudet ovat avoimia kaikille.
Jäsenillemme pyrimme järjestää tutustumismatkoja tähtiharrastukseen liittyviin kohteisiin sekä keväällä että syksyllä. Kohteina ovat olleet mm. Ilmatieteen laitos, Tuorlan observatorio, Helsingin tähtitieteenlaitos, Pulkovon observatorio Pietarissa ja useita vierailuja suomalaisten tähtiyhdistysten paikkoihin. Nämä luovat perustan jäsenistömme tähtinälän tyydyttämiseen. Korona-epidemia on keskeyttänyt yhdistyksemme julkiset kokoontumiset ja matkat. Tähti-illat toteutamme verkon kautta ja niitä onkin seurattu ihan kiitettävästi. Tähtitornimme on ollut jäsenten käytössä ja pienimuotoisia tähtinäytöksiä on vedetty suositeltujen rajojen puitteissa.
Kaipaamme kovasti normaalia aikaa !
Olet toiminut aktiivisena luennoitsijana ja järjestänyt kursseja. Miten nykyinen tilanne on vaikuttanut näihin? Ovatko kurssit tauolla, vai järjestättekö niitä verkon kautta?
Luentotilaisuudet julkisissa tiloissa ovat tällä hetkellä luonnollisesti tauolla. Loviisan kansalaisopistossa vedän juuri nyt Tähtitaivas tutuksi-kurssia verkon kautta ja vaikka eihän se verkko-opetus lähiopetukselle vedä vertoja, niin innokkaita tähtiharrastajia on mukana ollut.
Syksyksi on tarkoitus aloittaa kurssit ainakin Kouvolan ja Iitin kansalaisopistoissa. Toivottavasti lähiopetuksena …
Onko olemassa jokin ilmiö, jota et vielä ole havainnoinut tai minkä haluaisit nähdä?
No niitä ilmiöitä kyllä riittää, mutta liikasyömisellähän tulee ähky. Taidan jatkaa omalla havaintotyylilläni ja kuunnella viisaimmilta hyvä vihjeitä tajunnanräjäyttämiseen.
Haluja olisi monenlaisia, mutta valitaanpa tämä jokaisen tähtiharrastajan unelma: Nähdä SUPERNOVA-rajähdys omassa galaksissamme. Olisi jo aika !
Minkälaisia mietteitä sinulle on syntynyt tähtitieteen harrastustoiminnasta Suomessa vuosien varrella? Onko jotakin, mitä haluaisit nähdä sen saralla tai ehkä muuttaa?
Suomessa on hurjan ammattitaitoisia ja tietäviä harrastajia. Suomalainen harrastustoiminta pystyy tukemaan tieteen toteuttajia omilla havainnoillaan, kunhan oikeat yhteystiedot löytyvät. On antoisaa kuunnella mitä osaavat harrastajat ovat eri osa-alueilta havainneet ja tutkineet.
Ehkäpä pieni ongelma muodostuu siitä, kun uusi henkilö saapuu harrastustoiminnan piiriin. Melko herkästi uusi tulokas kuulee melkoista mambo-jamboa – Rektaskensiot, kataklysmiset muuttujat, aberraatiot … saavat kyllä uuden tulokkaan harkitsemaan harrastuksen aloitusta.
Onneksi Ursan uusi tiedotustyyli kansantajuisine artikkeleineen ja tempauksineen on täsmälleen oikea suunta hankkia uusia tähtitaivaan harrastajia. Etenkin nuorisoa. Hienoa!
Minkälaisia terveisiä lähettäisit henkilölle, joka on kiinnostunut aloittamaan tähtitieteen harrastuksen?
Ota yhteyttä henkilöön, joka tuntee tähtitaivaan toimintamallin. Pyydä
häntä viemään sinut katsomaan tähtitaivasta. Hän opastaa sinut alkuun ja hänelle voi heittää niitä tyhmiä kysymyksiä (niitähän ei ole) ja saada
niihin ymmärrettäviä vastauksia.
Näitä henkilöitä löytyy suomalaisista tähtiyhdistyksistä !
Rohkeasti puhelin käteen ja yhteydenotto lähimpään tähtiyhdistykseen.
Mikä on viimeisen kuvan rakennelma (kuvatekstit)?
Arvaus, että sisällä olisi jokin kaukoputki tai sellaiselle ylhäällä tehty kerros rappusineen. Edessä ainakin avattava luukku näkyy. Näyttää rakennelma vanhanaikaisen 20 KV sähkömuuntajan kokoiselta, jonka poiston jälkeen muokattuna näköisekseen. Sijaintia en tiedä – lienee Kouvolan läheisyydessä?