Maa ei ole pallo, vaan litteä maa, jonka yllä on lasikupu. Kuvun takana on vettä. Tähdet, aurinko ja planeetat kiertävät maata. Painovoimaa ei ole. Avaruutta ei ole. Kuu ei heijasta auringon valoa, vaan se loistaa itsenäisesti.
Nämä uskomukset ovat varmasti jostakin satojen tai tuhansien vuosien takaa? Väärin. Vuodelta 2020. Olen katsellut useita SciManDan -kanavan videoita. Niissä osoitetaan tieteen avulla vääriksi joka viikko kymmenittäin uskomattomia väitteitä. Huomionarvoista on näiden litteään maahan uskovien ihmisten typerryttävä tietämättömyys luonnontieteistä ja uskomaton jääräpäisyys. Vaikka miten monta kertaa heidän väitteet osoitetaan vääriksi tai esitetään, miten asiat tieteellisesti on helposti selitettävissä, eivät he muuta mielipidettään.
En ole koskaan ollut hyvä koulussa. Sellainen keskinkertainen. Luonnontieteet ovat kuitenkin olleet itselle aina helposti ymmärrettäviä aiheita. Ehkä juuri siksi, että ne ovat loogisia, toistettavia ja ennustettavia. Tähtitieteen harrastamisen avulla ymmärrys maailmankaikkeudesta on luonnollisesti vahvistunut. Maa kiertää aurinkoa, Kuu heijastaa auringonvaloa. Venuksella on vaiheet ja Jupiteria katsomalla näkee sitä kiertävät kuut. Välimerellä taivasta kirjovat osittain eri tähdistöt kuin koti-Suomessa. Maan varjo Kuun pinnalla on pyöreän muotoinen ja niin edelleen. Esimerkkejä on lukemattomia.
Kuitenkin toista ei oikein voi olla ilman toista. Lukeminen auttaa ymmärtämään näkemäänsä. Pelkkä katselu ja arvailu ei vie pitkälle. Korkeintaan Maan lasikattoon asti, jos huonosti käy.
