Kerhoseminaarin osallistujia sunnuntaina 18.10. Kuvakooste: Veikko Mäkelä.
Veikko Mäkelä:
Koronapandemia pakotti kerho- ja yhdistysryhmän seminaarin kokonaan verkkoon. Nykytilanteesta huolimatta katseita luodattiin tuleviin tapahtumiin. Samalla kuitenkin tunnusteltiin kuluvan vuoden tunnelmia ja toimintaratkaisuja.
Kokoontuminen verkoitse
COVID-19-pandemia pani syksyn kerho- ja yhdistysseminaarinkin uusiksi. Ryhmän vastuuaktiivit päättivät syyskuussa, että seminaari menee kokonaan verkkoon. Alunperinkin etäosallistumista on pyritty lisäämään paremman osallistumiskattavuuden saamiseksi. Nyt homma meni kerta heitolla kokonaan internetiin. Tähtikalliolla oli kyllä pieni iskujoukko, mutta toiminta tapahtui kokonaisuudessaan videoneuvotteluyhteyksien avulla.
Kolmen päivän aikana 16.–18.10.2020 seminaariin osallistui 14 ryhmäläistä. Varovainen toive oli, että etäkokoontuminen olisi tuonut mukaan enemmänkin väkeä, mutta jostain syystä näin ei tapahtunut. Pienin askelin kuitenkin edistytään.
Kokousohjelmana oli GoogleMeet, joka kuuluu Ursan G Suite -lisenssiin. Tämä tuo enemmän vuorovaikutteisuutta kuin aiempien vuosien Youtube-striimaus. Interaktiivisuus olikin ehdoton edellytys, kun koko ohjelma tapahtui verkossa. Tekniikan kanssa oli toki hiukan säätöä ja opettelua. Seminaarin perjantai-illaksi olikin varattu testisessio yhteyksien kokeilua varten. Tämänvuotisesta tapahtumasta tuli hyvää oppia, kun joskus palataan ”uuteen normaaliin” ja seminaarit mahdollisesti ovat yhdistelmä läsnä- ja etäosallistumista.
Vuoden 2021 odotuksia
Ensi vuonna Ursa täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden suunnitelmista meille alusti Anne Liljeström. Moni asia on vielä melko avoinna, koska emme pysty ennakoimaan pandemiatilannetta eteenpäin. Monenlaista aktiviteettia on kuitenkin pohdinnassa, niin livenä kuin verkossakin. Perusajatus on, että katsomme ennen kaikkea nykyhetkeen ja eteenpäin, mitä Ursa ja tähtitieteen harrastus ovat nyt ja mihin ne ovat kehittymässä.
Päätapahtumaksi on suunniteltu avaruusnäyttelyä ja Tähtipäiviä Helsingin Finlandia-talossa 18.–19.9.2021. Tämä olisi sekä yleisölle että harrastajille suunnattu.
Yleisölle, kouluille ja harrastajille kaavaillaan havaintohaastetta, joka mielenkiintoisen puuhan varjolla antaisi myös tietoa taivaan ilmiöistä. Tässä olisi myös paikallisyhdistyksillä mahdollisuus aktivoitua ja aktivoida. Haasteesta tiedotetaan tarkemmin myöhemmin.
Toki 100-vuotista historiaakaan ei unohdeta. Menneiden vuosien saavutuksia ja käännekohtia tuodaan esille historiajulkaisussa, verkkomateriaalina ja näyttelyissäkin.
Yhdistysaktiiville voi tulla ajatus, että kyseessä on Ursan juhla, jossa paikallisyhdistyksillä ei ole merkittävää osaa. Kannattaa kuitenkin huomata, että Ursan juhlavuotta voidaan hyvällä syyllä pitää myös suomalaisen järjestäytyneen tähtiharrastuksen 100-vuotisjuhlana. Monen paikallisosastona aloittaneen yhdistyksen alkuajat ovat myös olennainen osa Ursan historiaa. Lisäksi paikallisyhdistyksissä toimii paljon ”ison Ursan” jäseniä, jotka voivat kokea paikallisyhdistysidentiteetin ohella myös ursalaisuuden tärkeäksi osaksi harrastustaan.
EPSC Helsinkiin 2021
Harri Haukka kertoi jälleen Europlanet Science Congress (EPSC) -kokouksesta, joka on tulossa ensi vuonna Helsinkiin. Se ajoittuisi heti Ursan 100-vuotisjuhlan perään 19.–24.9.2021 ja järjestettäisiin niin ikään Finlandia-talolla, joten molemmilla tilaisuuksilla on toisilleen vahva synergiaetu. Tätä, kuten Ursan tilaisuuttakin, suunnitellaan tällä hetkellä sillä oletuksella, että pandemiatilanne sen sallii. Loppukevät 2021 on kohta, jossa päätöksiä lopulta tehdään.
Vaikka EPSC:ssä on kyse tieteellisestä konferenssista, on harrastajilla, tiedeviestinnällä ja kouluopetuksella oma merkittävä osansa tapahtumassa. Ensi vuonna tapahtuman näyttelyyn halutaan suomalainen tähtiharrastusosaaminen näkyviin. Tehdäänhän meillä hienoa työtä tähtitieteen tunnetuksi tekemisen eteen ja monet suomalaiset harrastajat ovat myös mukana tiedeprojekteissa.
Yhdistyksiltä toivotaan panosta näyttelyyn ja tässä olisi hyvä paikka yhteistyölle, niin sisällön kuin näyttelyn työjaonkin muodossa.
Pandemia-ajan ratkaisuja
COVID19-pandemia toki puhutti yhdistysihmisiä ja vertailimme eri paikkakunnilla tehtyjä ratkaisuja. Kevään tilanne pysäytti aika lailla toiminnan tai siirsi sitä verkkoon. Kesän hiukan rauhallisemman vaiheen jälkeen syksyn toinen aalto alkaa jälleen eskaloida rajoittavia ratkaisuja tähtiyhdistyksissä.
Anne Liljeström ja Jonna Rintamäki kertoilivat, kuinka Ursassa on toimittu. Yleisenä periaatteena on ollut olla mieluummin enemmän varovaisia kuin höllentää otetta. Keväällä koko toiminta meni käytännössä verkkoon ja kasvokkain toiminta (mm. kerhot, toimisto, esitelmät) keskeytettiin. Uusia verkkopuolen avauksia, kuten Ursa-Studio käynnistettiin.
Nyt syksyllä toimisto on ollut rajoitetusti auki, hygieniasuosituksia vahvasti noudattaen. Esitelmäsarja on tulossa verkkoon, kun aiemmin live-esitelmiä vain striimattiin Youtubeen. Ensimmäinen etäplanetaariokeikkakin kouluille pidettiin lokakuussa.
Kaikkiaan Ursassa oli kyllä jo suunniteltu verkkotoiminnan laajentamista ilman koronaakin, mutta pandemia on pannut suunnitelmiin kerralla vauhtia.
Monessa yhdistyksessä yleisötoiminta on pantu kokonaan jäihin, esimerkiksi tähtinäytösten pitäminen ahtaissa tähtitorneissa ei mahdollista turvavälien noudattamista. Marko Kämäräinen kertoi, että Lahdessa suunnitellaan näytösten käynnistämistä siirrettävillä kaukoputkilla tornin ulkopuolella. Ursan Helsingin Kaivopuistossa on pidetty vain tilausnäytöksiä maksimissa muutaman ihmisen ryhmille. Jos pienimuotoista näytöstoimintaa paikoin on ollutkin, kasvomaskisuositusta on pyritty toteuttamaan.
Maskisuosituksista puhuttiin lyhyesti. Periaatteessa kai tilaisuuksien järjestäjä voi määrätä, miten tapahtumassa toimitaan. Silloin täytyy tietenkin puntaroida, miten tämä vaikuttaa osallistujien määrään. Turun Ursassa oli yhdistyksen puolesta hankittu maskeja myyntiin niitä tarvitseville, kertoi Mika Aarnio. Tosin tällä hetkellä näytökset ovat kokonaan tauolla.
Uuden ajan kurssitoimintaa
Ursassa on syksyllä kokeiltu etäkurssitoimintaa. Tiettävästi myös Tampereella on kursseja pidetty verkossa. Webinaarit ja verkkokurssit ovat työelämässä jo arkipäivää, mutta vasta korona-aika on tuonut nämä tähtiharrastuspiireihin.
Etäkurssit mahdollistavat osallistumisen kauempaakin. Tämä on ollut ainakin Ursassa eräs keskeinen tavoite ilman pandemiaakin. Toisaalta etäopetus tuo omat haasteensa, joista vasta otetaan oppia. Luennoitsijoille vuorovaikutuksen saaminen kurssilaisiin pelkän äänen ja pienen videokuvan välityksellä voi olla hankalaa. Toisaalta esimerkiksi neuvotteluohjelmien keskustelukanava (chat) saattaa tarjota ujommille mahdollisuuden kysyä, jos ei uskalla olla äänessä. Tämä toki vaatii luennoitsijoilta myös keskustelukanavan seurantaa.
Verkkokursseihin on pitänyt kehittää uusia tapoja kertoa ja demota asioita. Esimerkiksi Helsingissä tähtitaivaskurssien vetäjistä Paula Wirtanen, Jaakko Alakopsa ja Veikko Mäkelä ovat koostaneet etukäteen videomateriaalia näytettäväksi opetuksen ohessa. Huomion arvoista on myös, että verkkolähetys tuo esitettävät asiat suoraan kurssilaisen ruudulle, sen sijaan että niitä pitäisi tihrustaa valkokankaalta.
Etäjäseniltojen mahdollisuuksia
Yleisötoiminnan keskeydyttyä joidenkin yhdistysten toiminta on keskittynyt jäsenistön yhteydenpitoon. Matti Salo kertoi, että Keski-Uudenmaan Altairissa paino laitettu jäsentoiminnan ylläpitämiseen.
Jäsen- ja kerhoiltoja on syksyllä järjestetty livenä joillakin paikkakunnilla, mm. Järvenpäässä. Haasteena on toki se, että pienissä tiloissa turvavälien noudattaminen on vaikeaa. Vaarana on myös, että tilanteen pahentuessa kaupunki/kunta sulkee yhdistyksen käyttämät kerhotilat. Tämä pohdituttaa ainakin Järvenpäässä.
Etäjäseniltoja on järjestetty mm. Jyväskylässä ja keväällä Lappeenrannassa. Ursassa on tarkoitus aloittaa verkkojäsenillat. Etäyhteyksin voidaan tarjota jäsenistölle jotain toimintaa, joka muuten rajoitusten vuoksi jäisi tekemättä.
Esimerkiksi Sirius on pitänyt harrastusiltoja täysin avoimina ja joitain luentoja on mainostettu paikkakunnan ulkopuolellekin. Vierailevat muiden yhdistysten osallistujat lisäävät hyödyllistä vuorovaikutusta ja kuulumisten vaihtoa, joka perinteisissä illoissa on jäänyt vähemmälle. Etäyhteydet mahdollistavat myös luennoitsijoiden saamisen kauempaa, jopa ulkomailta, ilman matka- ja aikatauluongelmia. Siriuksen syksyn jäsenilloissa onkin ollut pari kaukoluennoijaa rapakon takaa. Olisikin hienoa, jos tällä etänä kerhoiltoja järjestävät yhdistykset käyttäisivät edellä mainittuja etuja hyödykseen.
Jäseniltojen ohella yhdistykset ovat lisänneet toimintaa ja keskustelua verkossa, mm. sosiaalisessa mediassa. Turun Ursassa on käytetty Slack-keskustelukanavaa.
Virtuaalitoiminnan suosiosta
Kerhoseminaarissa pohdittiin myös syitä siihen, ettei etätoiminta ole saanut liikkeellä aina yhtä suuria joukkoja kuin kasvokkain kokoontumiset. Teknisiä ongelmia esitettiin erääksi syyksi. Kokemukset virtuaalitapahtumista ja kursseista on osoittaneet, että teknisiä ongelmia toki on, mutta ne ovat olleet yllättävän vähäisiä. Toki on mahdollista, että osalla niistä, joita kanavilla ei näy, tekniset esteet ovat kokonaan estäneet pääsyn verkkotapahtumiin.
Taustalla voi olla myös tekniikkakammoisuutta. Vaikka sosiaalinen media ja digitaaliset palvelut ovat jo arkipäivää, voi kynnys videoyhteyksiin olla edelleen korkea. Toisaalta yleisimmin käytössä olevat kokousohjelmistot ovat hämmästyttävän helppoja ja melko vakaitakin. Pandemia on kiihdyttänyt ohjelmistotalojen tuotekehitystä.
Yhtenä syynä on esitetty, että kun väki muutenkin jo istuu etäkokouksissa työpäivät, ei ole halua enää ilta-aikaan tehdä harrastuksien kanssa samaa. Tämä lienee varsin yksilöllistä, eikä varmaankaan yleistettävissä. Esitetty on voinut olla osasyynä ainakin valoisaan ja lämpimään vuodenaikaan, jolloin verkkotoiminta pois esimerkiksi ulkoilulta. Mutta aika näyttää, kun illat pimenevät ja sateiset säät lisääntyvät.
Tähtiharrastuspäivää jälleen
Tähtiharrastuspäivä puhutti jälleen. Tänä vuonna THP jäi ehkä hiukan koronan jalkoihin. Katseet kohdistuvat kuitenkin ensi vuoteen ja tarkoitus on lähteä valmistelemaan päivää hyvissä ajoin. Kerho- ja yhdistysryhmän on tarkoitus auttaa päivään valmistautumisessa.
Seminaarissa pitkään puhututti, miten päivästä tulisi viestiä oikealla tavalla. THP on ollut yhtä aikaa Suomen luonnon päivän kanssa. Toisaalta tästä on paljon synergiahyötyä ja avautuvia yhteistyömahdollisuuksia. Toisaalta on vaara, että Tähtiharrastuspäivä jää Luonnon päivän jalkoihin valtakunnallisessa ja paikallisessakin mediassa. Yhtälö ei ole helppo, vaakakupit hyötyjen ja haittojen suhteen keikkuvat melko tasassa. Ratkaisuina voisivat joko terävämpi oikeanlainen viestintä tai ajankohdan siirto.
Kaiken aikaa Tähtiharrastuspäivän nykyisen ajankohdan kanssa on kuulunut napinaa, että päivä on liian aikaisin kesän jälkeen tähtien katselua ajatellen. Toisaalta syksymmällä ajankohta alkaa olla jo liian myöhäinen tähtiharrastukseen ”sisäänheitto”tapahtumaksi. Toki on hyvä muistaa, ettei harrastuksen esittely voi täysin rakentua tähtien katselun varaan. Etelärannikolla tähtien näyttäminen jo onnistuu, mutta Suomen maantiede ei ole kovin tasa-arvoinen elokuun lopulla.
Matti Salo heitti ilmoille ajatuksen, joka ei ensi kuulemalta vaikuttanut yhtään hullummalta. Mitäpä jos Tähtiharrastuspäivä olisikin myöhemmin syksyllä, esimerkiksi lokakuun alun Maailman avaruusviikon aikoihin. Samoille tienoille osuvat myös kansainvälinen Astronomy Day sekä International Observe the Moon -tapahtumat. Suomen luonnon päivään elokuun lopussa osallistuttaisiin sitten enemmän selkeänä yhteistyökumppanina. Tämä järjestely saattaisi ratkaista edellä mainitut erilaiset tarpeet. Ideaa pitää luotailla harrastuskentän kanssa.
Vuoden 2021 kohdalla päätettiin mennä vielä vanhalla konseptilla. Ursa 100 saattaa antaa ”buustia” ensi vuonna myös Tähtiharrastuspäivälle.
Jo muutaman vuoden ajan Tähtiharrastuspäivän ei ole haluttu jäävän vain tähtiyhdistysten toiminnan varaan, vaan toivomus on ollut, että myös yksittäiset harrastajat organisoisivat omia pikku tapahtumia lähipiirissään tai toisivat harrastustaan esille sosiaalisessa mediassa. Tämä vaatii kuitenkin viestintää sekä tapahtuma-aihioiden ja materiaalin tuottamista etukäteen. Ja tässä kerhoryhmä aikoo aktivoitua.
Onko yhdistyksillä tarvetta tilata lisää Löydä maailmankaikkeus -esitettä? Nykyään 1000 kappaleen erä kannattaa painattaa yhdistyksen omilla tiedoilla omana tilauksena, tällöin saa valmiit esitteet parissa viikossa kotiin. Tiedustelut Mika Aarniolle (mika.j.aarnio ät gmail.com).
Kerhoryhmä kokoontuu
Jo vuosi sitten suunniteltiin, että kerhoryhmän olisi syytä pitää yhteyttä ja kokoontua muulloinkin kuin syksyn seminaarissa ja Cygnuksella. Vuosi sitten asia hautautui, mutta nyt kun verkkotapaamisten makuun päästy, päätettiin että ryhmä kokoontuu säännöllisesti parin kuukauden välein.
Säännölliset kokoontumiset ovat tarpeen, jos aiomme edistää yhteisiä hankkeita, kuten tähtiharrastuspäivää ja muuta materiaalituotantoa. Kokoontumiset pitävät yllä tilannekuvaa ja toivottavasti motivoivat aktiiviryhmäläisiä tuottamaan jotain näytettäväksi kokoontumisissa.
Ensimmäinen kokoontuminen on jaksolla 7.–15.12. Ryhmän jäsenille on lähetetty Doodle-kysely, jonka avulla yritetään löytää mahdollisimman monelle sopiva aika. Yritämme myös aktivoida enemmän yhdistysväkeä mukaan kokoontumisiin. Seminaarin osallistujista monet lupasivat laittaa viestiä tuntemilleen kerho- ja yhdistysaktiiveille. Henkilökohtainen kutsu toivottavasti tehostaa joukkoviesteinä listoille, foorumille ja Facebookiin lähetettyjä tiedotteita.
Linkit
Kerhoseminaari 2020
Tähtiharrastuspäivä
Löydä maailmankaikkeus -esite
Europlanet Science Congress
Ursan kurssitoiminta
