
Kuunpimennys 5.6.2020 Helsinki, kuvasarja 30 minuutin ajalta. Oikean alakyljen tummentuminen saattaa olla näkyvissä. Kuva: Georg Kieninger.
Veikko Mäkelä:
Kesäkuun 5. päivän kuunpimennys oli hiukan haastava. Puolivarjon näkyminen jäi hiukan epävarmaksi havainnoksi.
Vuosi 2020 on oikea puolivarjopimennysten vuosi. Kaikki vuoden neljä kuunpimennystä ovat puolivarjopimennyksiä, kolme niistä Suomessa näkyviä. Tammikuun 10. päivän pimennys näkyi komeasti koko maassa ja puolivarjo onnistuttiin hyvin havaitsemaan. Tästä oli tarinaa Zeniitin numerossa 1/2020.
Haasteellisempi puolivarjopimennys
Kesäkuun 5. päivän iltana näkyi Etelä-Suomessa matalalla puolivarjopimennys. Kuun noustessa se oli juuri lähestymässä syvintä vaihettaan, ja pimennyksen päättyessä Kuu oli etelärannikolla vasta viiden asteen korkeudessa. Pimennystä piti siis havaita heti Kuun ilmestyttyä horisontin takaa.
Yleensä matalien pimennysten riesana on pilvisyys tai utu, joka estää Kuun näkymisen matalalla. Näin kävi monelle havaitsijalle heinäkuun 2018 täydellisen kuunpimennyksen aikaan. Kuu tuli näkyviin vasta, kun oli kohonnut ylemmäs. Ainakin etelärannikolla ja Tampereen seutuvilla sää oli kuitenkin tällä kertaa kelvollinen. Taivaanvahtiin tuli kymmenkunta raporttia ja kaksi ”pimennyksen maksimi pilvien takana” -havaintoa.
Ehkä suuremman haasteen asetti kuitenkin puolivarjopimennyksen suuruus. Niin sanottu puolivarjomagnitudi (penumbral magnitude) oli 0,57 eli vajaa 60 % Kuun kiekosta oli puolivarjoalueella. Ja täysvarjomagnitudi oli –0,40 eli täysvarjo reuna oli Kuun kiekon reunan ulkopuolella Kuun kiekon halkaisijasta 40 %:n verran. Näillä arvoilla aletaan olla lähellä sitä, ettei koko puolivarjoa voisi nähdä.
Näkyikö puolivarjo?
Puolivarjon näkeminen tässä pimennyksessä jäi hiukan epävarmaksi. Havaintoihin liittyy joitain epävarmuustekijöitä ja niihin vasta- ja puoltoargumentteja:
(1) Ilmakehä tummentaa matalalla olevan Kuun alareunaa
Puolesta: Ilmakehän vaikutus kohdistuu nimenomaan Kuun alareunaan.
Vastaan: Ilmakehän tummentumisen pitäisi olla horisontin suuntaista, mutta Kuun alaoikea sektori näytti selvästi tummentuneen verrattuna alavasempaan osaan. Puolivarjo oli syvimmässä vaiheessa juuri alaoikealla.
(2) Ohuet pilvet saattoivat tummentaa Kuun kiekkoa sopivasti
Puolesta: Kuun edessä tosiaan liikkui ajoittain ohuita pilviä. Sopivaan kohtaan osuessaan pilvi saattoi tummentaa Kuun oikeaa alasektoria.
Vastaan: Pilvet liikkuivat, joskin hitaasti. Pilven aiheuttama tummentuminen olisi ollut vain väliaikainen ilmiö. Oikean alakulman tummentuminen oli näkyvissä vähintään parikymmentä minuuttia. Toisaalta osa pilvistä oli selvemmin terävärajaisia, että ne olivat erotettavissa kyllä tasaisesta tummumisesta.
(3) Kuun pinnanmuodot aiheuttivat vaikutelman oikean alasektorin tummentumisesta
Puolesta: Kuun eteläisellä kirkkaalla ylänköalueella on tosiaan joitain haaleita tummempia alueita, joista saattoi syntyä vaikutelma oikean alasektorin tummentumisesta.
Vastaan: Tummentuminen näyttäisi jatkuneen aivan Kuun kaakkoisreunalle asti, kun ylänköalueen tummentumat ovat rajatulla alueella.
Lisäksi havaitsijat kertoivat joitain epävarmoja lisähuomioitaan. Allekirjoittaneen mielestä alaoikean nurkan tummentuminen liikkui pimennyksen edetessä oikealle, kuten pimennyksen edetessä olisikin pitänyt tapahtua. Matias Takala totesi, että ”Tycho ei ole yhtä kirkas kuin normaalisti ja kiekon ylälaita on alalaitaa kirkkaampi”. Tosin hän totesi, että ilmakehälläkin voi olla tuohon vaikutusta. Myös Toni Veikkolainen totesi havainneensa lievää tummumista Kuun alapuoliskolla.
Osa havaitsijoista raportoi, ettei nähnyt mitään merkkiä pimennyksestä. On toki todettava, että mahdolliset merkit puolivarjosta olivat niin hentoja, ettei niitä olisi huomannut kuin huolellisella tarkkailulla.
Edellä mainituista kolmesta häiriötekijästä kolmas, Kuun pinnanmuotojen vaikutus, on vahvimmin puolivarjoa vastaan. Silti pienellä epävarmuudella pitäisin puolivarjohavaintoja todennäköisesti oikeina.
- Kuunpimennys 5.6.2020 Helsinki. Kuun oikea alakylki vaikuttaisi tummentuneen. Nikon D500, Nikkor AF-S 200-500 @ 500 mm, f/8, 1/200 s, ISO 800. Kuva: Matias Takala.
- Kuunpimennys 5.6.2020 klo 22.38 Helsinki. Kuun oikea alakylki saattaisi olla hiukan tummunut. Alareunassa näkyy myös tasainen utupilvien tummentuma. Nikon D7000, Nikkor AF-S 18-70 @ 70 mm, f/5, 1/120 s, ISO 160, rajattu. Kuva: Veikko Mäkelä.
- Kuupimennys 5.6.2020 klo 22.47 Järvenpää. Kuun oikean alakyljen tummentuma erottuu selvästi terävärajaisista pilvistä. Nikon D3200, Nikkor 500 mm, f/8, 1/250 s. Kuva: Toni Veikkolainen.
- Kuunpimennys 5.6.2020 klo 22.50 Porvoo. Kuun alareunan tummuminen saattaa tässä johtua ainakin osittain utupilvistä. Nikon Coolpix P900, 2000 mm, f/6,5, 1/125 s, ISO 560. Kuva: Jorma Koski.
Seuraava pimennys
Seuraava kuunpimennys 30.11., mutta se on havaittavissa vain Lapissa. Siinä kuitenkin puolivarjomagnitudi on 0,83 ja täysvarjomagnitudi –0,26, joten niiden puolesta puolivarjo näkeminen on helpompaa.
Linkkejä
Nasa Eclipse Web Site: Lunar Eclipses 2011–2020
Zeniitin uutiset: Kuun puolivarjopimennys 5.-6.6.2020
Zeniitti 1/2020: Kuun puolivarjopimennys oli menestys
Kuunpimennys 5.6. Taivaanvahdissa