Veikko Mäkelä:
Komeettakevät on ollut yllätyksiä täynnä. C/2019 Y4 (ATLAS) ei kehkeytynyt vuosikymmenen komeetaksi, mutta pääsimme todistamaan kiinnostavaa hajoamista. Luottokomeetta C/2017 T2 (PANSTARSS) on perihelissään ja C/2019 Y1 (ATLAS) ei himmentynytkään vielä. Uusi komeetta C/2020 F8 (SWAN) yllättää käyttäytymisellään. Loppukesän taivaalle nousevat C/2019 U6 (Lemmon) ja C/2020 F3 (NEOWISE).
Komeettojen suhteen kevät 2020 on ollut yllätyksellinen, mikä ei sinänsä hämmästytä komeettojen maailmassa. C/2019 Y4 (ATLAS) oli kohun keskellä ja yhtäkkiä se olikin kirkkausvertailussa enää viidentenä. Ehkä suurelle yleisölle ei ole tarjolla isoa näytöstä, mutta harrastajien kannalta ajat ovat olleet kiintoisia. Aikoihin ei ole ollut näkyvissä näin montaa 10 magnitudia kirkkaampaa kohdetta, vaikkeivät kaikki meillä Suomessa näykään. Ja lisää pukkaa kesän jälkeen.
Havaintokausi alkaa olla jo ohi suurimmassa osassa maata, mutta etelärannikon harrastajat voivat vielä yrittää joitakin kohteita ja etäputkien käyttäjille kuvattavaa löytyy edelleen.
ATLAS hajosi, mutta sinnittelee
Komeetasta C/2019 Y4 (ATLAS) odotettiin vuosikymmenen kirkasta pyrstötähteä, olihan 2010-luku ollut kirkkaiden paljain silmin näkyvien komeettojen suhteen köyhä. Alkuvuoden nopea kirkastuminen hämmästytti ja päästi spekulaatiot vallalle. Komeetta kuitenkin yllätti varovaisemmatkin ennustajat, allekirjoittanut mukaan lukien. Maaliskuun 10. päivän tienoilla kirkkauden nousu taittui, mutta jatkui edelleen nousuvoittoisena. Reilu pari viikkoa myöhemmin, noin 27.3., komeetassa tapahtui jotain. Kohde oli juuri saavuttanut noin 8 magnitudia, kun sen kirkkaus lähti putoamaan. Puolessatoista viikossa oltiin 9 magnitudin tasolla.
Jälkiviisaasti voisi sanoa, että merkit olivat näkyvissä: Aluksi tavallista nopeampi kirkastuminen, sitten kirkkauden taittuminen ja romahdus. Pääsiäisen tienoilla komeetan päästä alkoi paljastua useampia ns. pseudoytimiä (ytimien ympäröimiä koman kirkastumia). ATLAS oli hajonnut useampiin kappaleisiin. Neljälle julkaistiin rataelementitkin. Hubble-avaruusteleskoopin kuvat 20.4. paljastivat yli parikymmentä osasta, joista pienimmät hiipuivat aika nopeasti pois.
Koman ilmiasun muuttuminen ja vähintään kaksi kappaletta oli nähtävissä useamman suomalaishavaitsijan kuvissa. Aluksi koma muuttui pitkulaisemmaksi ja diffuusimmaksi. Muutamia päiviä myöhemmin alkoivat palaset erottua ainakin isommilla putkilla. Huhtikuun lopun kuvissa ei pääkappaleen ohella enää näkynyt viitteitä muista osasista.
Maalis-huhtikuun magnitudin romahduksen jälkeen komeetan kirkkaus on pysytellä yllättävän pitkään tasaisena. Välillä näytti, että se himmenee hitaasti, mutta sitten taas tuli kirkkaampia arvoja. Keskikirkkaus on pysytellyt 9 magnitudin pinnassa jo nelisen viikkoa.
Toinen ATLAS ei himmennyt, PANSTARRS ennusteessa
Kevättaivaan toinen ATLAS-komeetta C/2019 Y1 oli perihelissään maaliskuun 15. päivänä, jonka jälkeen sen kirkkauden olisi pitänyt lähteä pienenemään tasaisesti, mutta havainnot näyttävät, että kohde pysytellyt lähellä 8 magnitudia (COBS:n havainnot 7,5–8,5), ja on ehkä jopa hiukan kirkastunut.
Kohde on vielä aika korkealla, joten sitä pystyy havaitsemaan Etelä-Suomen viimeisinä melko pimeinä öinä.
Komeetta C/2017 T2 (PANSTARRS) on koko kevään hitaasti kirkastunut liki ennusteessaan. Muihin yllättäjiin nähden sitä voidaan pitää siis luottokomeettana. Viime vuoden kirkkausennusteet vaihtelivat 8–9 magnitudin välillä (Zeniitti 5/2019). Nämä ovat pitäneet aika hyvin kutinsa. Toukokuun puolessavälissä PANSTARRS lienee noin 8,5 magnitudia.
SWAN yllättää
Maaliskuun 25. päivänä löysi australialainen tähtiharrastaja Michael Mattiazzo uuden komeetan SOHO-aurinkoteleskoopin SWAN-kameran (Solar Wind Anisotropies) kuvista. Kohde sai tunnuksen C/2020 F8 (SWAN).
Pyrstötähti kirkastui nopeaa vauhtia ja oli huhtikuun 10. päivän tienoilla jo 8 magnitudia. Kirkkaudessa tapahtui 25.4. tienoilla jyrkempi muutos. Komeetta saavutti jo 5 magnitudia. Aivan tuoreimmissa havainnoissa kirkkaus pudonnut tuosta puolisen magnitudia. Komeetassa lienee tapahtunut joku purkaus.
Vaikka kohde näkynee jo paljain silminkin, se ei ole vielä havaittavissa Suomessa. Löytyessään kohde oli Kurjen tähdistössä ja liikkuu sieltä Etelän kalan, Valaskalan ja Kalojen kautta Kolmioon, Perseukseen ja Ajomieheen. Elongaatio eli kulmaetäisyys Aurinkoon oli toukokuun alussa noin 50 astetta ja käy pienimmillään 21 asteessa toukokuun 18. päivän tienoilla, jonka jälkeen se kasvaa hiukan ennen kesäkuuta pienentyäkseen sitten taas hetkeksi.
Voisiko kohde näkyä ainakin Etelä-Suomessa? Se riippuu paljon komeetan kirkkaudesta. Tämän hetken varovaiset ennusteet povaavat SWAN:ille 3 magnitudin kirkkaushuippua. Nopean kirkastumisvaiheen havainnoista sovittamalla kohde voisi saavuttaa jopa –2 magnitudin kirkkauden 20.5. tienoilla. Nyt tämä vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä skenaariolta.
Nopea kirkastuminen ja kirkastumisen taittuminen näyttää huolestuttavasti samanlaiselta kuin C/2019 Y4:llä, joten ennusteissa pitää olla varovainen. Jos nyt kyseessä oli vain yksittäinen purkaus, eikä komeetassa tapahdu mitään fataalia, voi tuo 3 magnitudin ennuste olla hyvinkin mahdollinen. Seuraamme jännityksellä, mitä tapahtuu.
Mitä sanoo kirkkaus–elongaatio-kaavio näkymisestä? Noin 20° elongaatiolla 3 magnitudin komeetta on mahdollinen, vaikka haastava. Jos kohde on kirkkaampi, näkyminen helpottuu. On kuitenkin muistettava, että pohjoistaivas, jossa kohde näkyy, on vaalea, ja kohde on melko matalalla Etelä-Suomessakin. Lukujen valossa SWAN näyttää silti mahdolliselta kuvaus- ja kiikarointihaasteelta.
Ohessa Auringon ja komeetan korkeuksia toukokuun lopulla Helsingissä:
aika Aurinko C/2020 F8 21.5.2020 klo 1.15 –9,6° +12,0° 25.5.2020 klo 1.15 –8,8 +15,9 1.6.2020 klo 1.15 –7,8 +16,2
Komeetta on lähellä Perseuksen Algol-tähteä 20.–21.5. ja Ajomiehen Capellaa 1.–3.6.
Kesän lopulla lisää
Valoisan kesäajan päättyessä Etelä-Suomessa on länsitaivaalle tulossa pari kiinnostavaa kohdetta lisää. Kumpikin näistä kulkee elokuun alussa melko läheltä Karhunvartijan Arcturusta ja niiden ennustetaan olevan kirkkaudeltaan 6–8 magnitudia.
C/2019 U6 (Lemmon) löydettiin viime vuoden lokakuun 31. päivä Arizonassa sijaitsevan Mt. Lemmonin etsintäohjelmassa 20,5 magnitudin kohteena. Löytäjäksi on kirjattu R. A. Kowalski.
Meistä katsoen komeetta liikkuu tällä hetkellä ikävästi Auringon alapuolella Jäniksen ja Ison koiran tähdistöissä. Kesällä se pyyhältää Vesikäärmeen, Sekstantin sekä Leijonan alaosien kautta Neitsyeen. Heinäkuun lopulla se on lähellä Bereniken hiuksien Alfa-tähteä Diademia. Elokuun 14. päivä komeetta ohittaa Arcturuksen luoteen puolelta.
Toukokuun alkuun mennessä komeetta oli kirkastunut jo 8 magnitudiin ja juhannuksen tienoilla lähellä periheliään sen ennustetaan saavuttavan 4–5 magnitudin kirkkauden. Heinäkuun lopulla, kun se voisi alkaa näkymään tummuvalla kesätaivaalla, kirkkauden arvellaan olevan vielä 7,5–8 magnitudia. Arcturuksen ohituksen aikaan se on himmentynyt jo 10 magnitudiin.
C/2020 F3 (NEOWISE) löytyi 27.3.2020 Nasan NEOWISE-satelliitilla (Near-Earth Object Wide-field Infrared Survey Explorer) 17 magnitudin kohteena.
Sattumoisin se on toukokuun alussa Jäniksen ja Ison koiran välissä aivan lähellä edellä mainittua Lemmon-komeettaa. C/2020 F3:n reitti kulkee kuitenkin kohtisuoraan edellisen rataa vastaan. Komeetta liikkuu Orionin sivuitse Kaksosiin, Ajomieheen ja Ilvekseen. Heinäkuussa se jatkaa Iso karhun alaosien kautta Bereniken hiuksiin ja edelleen Neitsyeen. Komeetta ohittaa Bereniken hiusten Mel 111 -tähtijoukon 31.7.–2.8. ja edellä mainitun Diadem-tähden 7.8.
NEOWISEn kirkkaus oli toukokuun alussa 10 magnitudia. Havaintoja on vielä hiukan liian vähän, että luotettavaa ennustetta sen kirkkauskehitykselle voitaisiin antaa. COBS-tietokannasta tehdyt sovitukset antavat melko epärealistisia tuloksia. Seiichi Yoshida veikkaa perihelin tienoille heinäkuun alkuun 2,5 magnitudia. Elokuun alussa kirkkaus olisi noin 6 mag ja syyskuun alussa 10,5 mag.
Kumpikin edellä olevista komeetoista näkyy melko matalalla länsitaivaalla, mutta voisivat olla silti saalistettavissa ainakin Etelä-Suomen taivaalta ennen yön pimeintä hetkeä. Sattumalta myös nyt keväällä näkyvä C/2017 T2 (PANSTARRS) liikkuu samoilla seuduilla noin 10 magnitudiin himmentyneenä.
Linkkejä
Zeniitti 31.3.2020: C/2019 Y4 (ATLAS) ja muita komeettoja
Zeniitti 5/2019: Kevään komeetta C/2017 T2 (PANSTARRS)
Seiichi Yoshida:
– C/2019 Y4 (ATLAS)
– C/2019 Y1 (ATLAS)
– C/2017 T2 (PANSTARRS)
– C/2020 F8 (SWAN)
– C/2019 U6 (Lemmon)
– C/2020 F3 (NEOWISE)
COBS.si, valokäyrät
COBS.si, news
– New Comet C/2020 F3 (NEOWISE)
– New Comet C/2020 F8 (SWAN)
ABC News Australia: Coronavirus restrictions give Victorian man time to discover Comet SWAN
astro.vanbuitenen.nl: Bright comets
– C/2020 F8 (SWAN)
– C/2020 F3 (NEOWISE)
Taivaanvahti:
– C/2020 Y4 (ATLAS)
– C/2020 Y1 (ATLAS)
– C/2017 T2 (PANSTARRS)
– C/2020 F8 (SWAN)
Avaruus.fi-foorumi:
– C/2019 Y4 (ATLAS)
– C/2019 Y1 (ATLAS)
– C/2017 T2 (PANSTARSS)
– C/2020 F8 (SWAN)
Komeetta C/20202 F8 (SWAN) näyttää kokeneen saman kohtalon kuin C/2019 Y4 (ATLAS). Kirkkaus on noin 5,5 .. 6,0 mag ja näyttäisi olevan hiipumassa. http://www.cobs.si