Veikko Mäkelä:
Kevään kirkkain ja ainoa 10 magnitudin paremmalle puolelle kirkastuva komeetta on C/2017 T2 (PANSTARRS). Se liikkuu Perseuksen, Kassiopeian ja Kirahvin tähdistöissä ja ohittaa läheltä useita tähtijoukkoja.
C/2017 T2 (PANSTARRS) löytyi lokakuun 2. päivänä 2017 Pan-STARRS-etsintäohjelman (Panoramic Survey Telescope and Rapid Response System) ykkösteleskoopilla Haleakalan observatoriossa Mauin saarella Havaijilla. Kohde oli löytyessään 19,9 magnitudia.
Periheliinsä komeetta saapuu vasta noin 2,5 vuotta löytymisensä jälkeen eli tulevana keväänä 4.5.2020. Se jää tuolloin Maan radan ulkopuolelle perihelietäisyyden ollessa 1,62 au. Rata on melko tyypillinen ei-jaksollisille komeetoille. Se on melkein paraboloidinen eli eksentrisyys e = 0.999, ja rata on melko kallellaan aurinkokunnan tasoa vasten, inklinaatio i = 57,2°.
Tähtijoukkoja reitillä
Kuvaajien ja havaitsijoiden kannalta komeetta kulkee kiinnostavaa reittiä. Alkuun pitkin Linnunradan vyöhykettä Perseuksesta Kassiopeiaan, josta se helmikuun puolivälissä kurvaa kohti korkeampia deklinaatioita Kirahviin.
Vuoden alussa komeetta on viitisen astetta pohjoiseen Perseuksen Alfa-tähdestä Mirfakista. Tammikuun 12.–13. päivä pyrstötähti ohittaa Eta-tähden eli Miramin vajaan asteen päästä pohjoispuolelta.
Tammikuun puolenvälin jälkeen komeetta saapuu tähtijoukoista rikkaalle alueelle Perseuksen Kassiopeian rajamailla. Ensin 16.–19.1. se on Trumpler 2 -joukon lähistöllä ja tammikuun viimeisellä viikolla se on vain 0,5–1,0 asteen päässä Kaksoistähtijoukon (h ja c Persei; NGC 869 ja 884) pohjoispuolella. Helmikuun alkupuoliskolla vuorossa on laaja paljain silminkin erotettavissa oleva Stock 2, jonka etelä- ja länsipuolitse komeetta matkaa. Tammi–helmikuun reitillä on myös muutamia muita himmeämpiä avoimia tähtijoukkoja.
Myöhemmin 25.3. tienoilla komeetta porhaltaa Kirahvissa Collider 464 -joukon pohjoispuolelta. Kyseinen joukko on myös erotettavissa jopa paljain silmin.
Komeetan C/2017 T2 (PANSTARRS) reitti tammikuusta toukokuulle. Tähtijoukkoluetteloiden lyhenteet ovat Tr = Trumpler, St = Stock ja Cr = Collinder.
Loppukeväällä C/2017 T2 näkyy Etelä-Suomessa korkealla pohjoistaivaalla noin 50 asteen korkeudella, hiukan Pohjantähden alapuolella. Pohjoisempana Suomessa korkeus on pienempi ja valoisat kevätyöt alkavat haitata pyrstötähden näkemistä.
Kirkkausennusteet vaihtelevat
Toimittaessani Tähdet 2020 -vuosikirjaa alkuvuodesta 2019 Seiichi Yoshida ennusti kohteelle maksimikirkkautta noin 7 mag. Sittemmin havaintojen lisääntyessä ja komeetan lähestyessä aurinkokunnan sisäosia, hänen ennusteensa ovat pudonneet himpun verran alle 8 magnitudin. Minor Planet Centerin ennusteissa on monesti heittoa, mutta tällä kertaa MPC ennustaa melkein samaa kuin Yoshida, ehkä magnitudin kymmenystä vähemmän.
Tutkin myös COBS-komeettahavaintokantaan raportoituja havaintoja ja sovitin verkkosivun analyysityökalulla näistä ennustekäyrän, joka jää noin 8,8 magnitudiin. Nasan HORIZONS-efemeridi palvelu tarjoaa vain 10,0 magnitudia, mutta se on melko puutaheinää, sillä komeetta on jo joulukuun puolivälin havaintojen perusteella saavuttanut 10 magnitudin rajan.
Kuka onkaan sitten oikeassa? Havainnot ovat noudattaneet aika hyvin Yoshidan, MPC:n ja COBS:n ennusteita. Tosin marras-joulukuun havainnoissa alkaa olla havaintopisteitä hajallaan reilusti ennustetta kirkkaampana. Joulukuussa jo runsaampi havaintomassa alkaa ylittää 10 magnitudin rajaa.
COBS-sovitus antaa tällä hetkellä ehkä vähän liian varovaisen arvon, toisaalta Yoshida ja MPC saattavat olla hiukan liian optimistisia. Mutta mene ja tiedä. Karkeasti voisi arvioida komeetan kirkkauden kehityksen seuraavanlaiseksi:
tammikuun alussa 9,4–9,6 mag helmikuun alussa 9,2–9,4 mag maaliskuun alussa 8,8–9,1 mag huhtikuun alussa 8,6–8,9 mag toukokuun alussa 8,4–8,7 mag
Nähtäväksi jää, miten väärässä oma arvaukseni on. Toukokuun puolivälissä oltaneen 8,5 paremmalla puolella, mikä antaa pieniä mahdollisuuksia saalistaa kohdetta Etelä-Suomen vaalentuvalta taivaalta yön pimeimpään aikaan.
Komeetan C/2017 T2 (PANSTARSS) kirkkausennusteita alkuvuodelle Seiichi Yoshidan, Minor Planet Centerin (MPC) ja Nasan Horizons-palvelun mukaan, sekä sovitettuna COBS-havaintokannan tuloksista.
Komeetan C/2017 T2 (PANSTARSS) kirkkausennusteita alkuvuodelle Seiichi Yoshidan, Minor Planet Centerin (MPC) ja Nasan Horizons-palvelun mukaan, sekä sovitettuna COBS-havaintokannan tuloksista.
Pyrstöä ja komaa
Komeetalle on odotettavissa kohtuullista pyrstöäkin. Marras–joulukuun havainnoissa maailmalta ja Suomesta on saatu parhaimmillaan jo 10 kaariminuutin pyrstöjä. Oheisessa Harri Kiiskisen Siriuksen Hankasalmen observatoriossa otetussa kuvassa pyrstö näkyy hienosti. Putki toki oli 16-tuumainen RC-putki.
C/2017 T2:n koman halkaisijakin alkaa yltää jo samoihin mittoihin kuin pyrstöt. Hajontaa toki on, mutta parhaimmillaan koma on jo yli 10 kaariminuutin mittainen. Komeetan etäisyys ei tosin merkittävästi muutu marras–joulukuun vaihteesta keväälle, joten koman koossa ei välttämättä tapahdu suuria muutoksia. Kevään mittaan maapalloetäisyys vaihtelee rajoissa 1,52–1,77 au. Tammikuulla etäisyys on pienimmillään.
C/2017 T2 (PANSTARRS) kuvattuna Hankasalmen Observatoriossa 1.12.2019. Putki: RCOS 16RC, kamera: SBIG STX-16803, 6 × 60 s, ei suodatinta, ACP 8.2. Kuva: Harri Kiiskinen.
C/2017 T2 (PANSTARRS) kuvattuna Valtimossa 1.12.2019. Putki: Meade SN10, kamera: Canon EOS 550D, 8 × 4 min, ISO 800, Kuva: Veli-Pekka Häkkinen.
Alkuvuoden muita komeettoja
Vuoden alkupuoliskolla on näkyvissä myös muutama muu himmeämpi komeetta:
C/2018 N2 (ASASSN) liikkuu Andromedasta Kassiopeiaan ja on kirkkaudeltaan luokkaa 12–13 magnitudia.
29P/Schwassmann-Wachmann 1 tekee silmukkaa Pegasus-neliön kaakkoispuolella Kaloissa. Sen kirkkaus pysyttelee normaalisti 13–14 magnitudin välillä, mutta ajoittaiset purkaukset voivat nostaa kirkkauden jopa 10–11 magnitudiin. Komeetta näkyy parhaiten tammi–helmikuussa.
Linkkejä
Seiichi Yoshida: C/2017 T2 (PANSTARRS)
COBS-havaintotietokanta
Minor Planet Center – efemeridipalvelu
Nasan Horizons – efemeridipalvelu
Pingback: TOUKOKUUN TAIVASTELUT - Kaamoskuutamolla