Veikko Mäkelä:
Comet Observation Database COBS on maailman suurin harrastajahavaintojen tietokanta komeetoista liki 250 000 havainnollaan. Sivusto on hyödyllinen osoite komeettahavaitsijan kirjanmerkkeihin. Huhtikuussa saatiin tietokantaan siirrettyä yli 500 suomalaista havaintoa.
Vuonna 2010 näki päivänvalon Comet Observation Database -sivusto eli lyhyesti COBS. Se on palvelu, joka kerää harrastajien havaitsemista komeetoista numeerista havaintotietoa, kuten kirkkauksia, koman läpimittoja ja tiivistymisastetta sekä pyrstön pituuksia ja suuntia.
Tietokantaa ylläpitää slovenialainen Črni Vrh Observatory. Toiminta on kuitenkin kansainvälistä. Pääylläpitäjän Jure Zakrajšekin lisäksi palvelusta vastaavat Johan Warell Ruotsista, Jakub Černý Tsekistä, Jonathan Shanklin Iso-Britanniasta sekä Herman Mikuž Sloveniasta.
Vuosien kuluessa COBS on kivunnut eittämättä maailman suurimmaksi harrastajahavaintojen tietokannaksi komeetoista. Tähän on päästy paitsi harrastajien jättämien havaintoraporttien, myös eri organisaatioilta kerättyjen vanhojen arkistojen avulla. Vuosien mittaan arkistoista on kerääntynyt dataa mm. Tsekistä, Saksasta, Hollannista, Brasiliasta, Iso-Britanniasta, Yhdysvalloista ja kansainväliseltä ICQ-organisaatiolta. Kaikkiaan aktiivisia organisaatioita on tällä hetkellä 17, näistä Ursa uusimpana.
COBS:in tilastoluvut ovat vaikuttavia, toukokuun 2019 alussa kannassa oli:
- 239 991 havaintoa
- 2347 havaitsijaa
- 68 maata, 17 organisaatiota
- 1227 havaittua komeettaa
Sivuston ominaisuuksia
Päätoiminto COBS-sivustolla on tietenkin havaintojen raportointi (Observations). Havaitsijoilla on mahdollisuus syöttää yksittäisiä visuaali- tai CCD-havaintoja selkeällä havaintolomakkeella. Havaitsijan profiilin mukaiset oletusarvot nopeuttavat raportointia. Lisäksi on monihavaintotila, jossa voidaan raportoida isompi määrä havaintoja ns. ICQ-tiedostoformaatissa. Havaintojen raportointi on käytettävissä rekisteröityneille havaitsijoille.
COBS-tietokannan etusivu
Aktiivisesti komeettoja seuraaville kiinnostavin ominaisuus on analyysitoiminto (Analysis). Valitusta komeetasta on mahdollisuus tulostaa käyrät komeetan magnitudille sekä koman ja pyrstön ominaisuuksille. Samalla myös listataan kohteesta annetut havainnot. Tarkastelujaksoa on mahdollisuus rajoittaa, mikä on näppärää etenkin jaksollisille komeetoille, joista voi olla havaintoja useilta vuosilta.
Uusimpien komeettojen kohdalla magnitudikäyrät ovat hyödyllisiä havaitsijoille. Niistä saa varmimman ja tuoreimman käsityksen komeetan todellisesta kirkkaudesta sen sijaan, että luottaisi vain virallisten ennusteiden tarjoamiin arvoihin. COBS on tähän varteenotettava tietolähde Seiichi Yoshidan komeettasivun rinnalla. COBS:n etusivulla on myös listattuna tuoreimmat havainnot eri komeetoista.
COBS:n analyysisivu komeetalle C/2018 Y1 (Iwamoto).
Analyysisivu tarjoaa myös pari muutakin käyttökelpoista työkalua. Magnitudihavainnoista on laskettavissa komeetan periheliaika sekä sovitettavissa kirkkausparametrit, joita voi myös käyttää kirkkauden ennustamiseen. Sovitetun käyrän avulla voidaan arvioida lähikuukausien kehitystä. On myös mahdollista sovittaa jaksollisen komeetan edellisen perihelin havainnoista käyrä ja siirtää lasketut kirkkausparametrit uuden perihelin ennusteisiin. Tämä on hyvä arvaus tulevalle kirkkauskehitykselle.
Sivusto tarjoaa myös komeetta- ja asteroidiuutisia sekä havaintotilastot tietokannan sisällöstä.
Havaintojen suunnitteluun
Havaintosuunnitelman tueksi COBS:n etusivulta löytyy listaus näkyvistä komeetoista kirkkausarvioineen. Kustakin annetaan myös leveysasteet, joilla kohde on havaittavissa sekä paras vuorokaudenaika 45. pohjoiselle ja eteläiselle leveyspiirille.
Comet Observing Planner on vielä monikäyttöisempi työkalu. Sillä voi valitsemalleen havaintopaikalle ja ‑jaksolle tulostaa listauksen näkyvistä komeetoista, niiden sijainneista, näkyvyysajoista ja korkeuksista. Listausta voidaan rajoittaa myös asettamalla saavutettavissa oleva rajamagnitudi, hyväksyttävä pienin korkeus horisontista sekä kulmaetäisyydet Aurinkoon ja Kuuhun. Rekisteröitynyt käyttäjä saa havaintopaikan koordinaatit automaattisesti henkilökohtaisesta profiilistaan.
COBS:n Comet Observation Planner. Esimerkki Tähtikallion havaintokeskukselle.
Suomalaiset havainnot COBS:iin
Suomalaista komeettahavaintokoordinointia on haitannut pitkään, ettei oikein ole ollut hyvää kansainvälistä paikkaa raportoida kotimaisia tuloksia. Joitain havaintoja on aikanaan laitettu Yahoon CometObs-listalle sekä International Comet Quarterlylle (ICQ), mutta näistä ei ole saatu vastinetta ja havaintokriteerit ovat olleet aika tiukat.
Kuulin COBS-kannasta Timo Karhulalta Ruotsista noin reilu vuosi sitten. Sen jälkeen tapasin Johan Warellin ja Jure Zakrajšekin syyskuussa 2018 EPSC-kokouksessa Berliinissä, jossa heillä oli pari posteria aiheesta. Tuli ajatus suomalaisten havaintojen siirtämisestä osaksi tietokantaa.
Työ osoittautui melko suureksi. Yllätyksekseni totesin, että meillä oli kertynyt raportointikelpoisia havaintoja muutamia satoja muutamien kymmenien sijaan. Alkuun kokosin kaikki havainnot, joissa oli tehty kirkkaushavainnot jollakin suositelluista arviointimenetelmistä. Loppuvaiheessa selvisi, että voisimme raportoida myös sellaiset, joista kirkkausarvio puuttui, mutta esimerkiksi koman ja pyrstön ominaisuuksia oli havaittu.
Havaintomassaa läpikäydessäni piti tehdä jonkun verran salapoliisityötä selvittäessään havaintokertomuksista muutamia olennaisia tietoja havaintovälineistä, havaintomenetelmistä ja olosuhteista. Pieniä arvauksiakin täytyi tehdä magnitudiarvioiden pohjana käytetystä tietolähteestä. Vuoden 2011 jälkeiset piti penkoa Taivaanvahdista, jossa ne eivät olleet aivan samanlaisessa järjestyksessä kuin vanhoilla jaosto- ja ryhmäsivuilla.
Kysyin kaikilta tavoitettavissa olevilta havaitsijoilta erikseen luvat havaintojen raportointiin ulkomaille. Muutamia takavuosien aktiiveja en saanut kiinni, vaikka muuten yllättävän moni mm. jo 2000-luvun alussa havainneista vastasi kyselyihin. COBS-ylläpitäjiltä piti pyytää havaitsijatunnukset kantaan ja joitakin puuttuvia CCD-kameroita piti myös pyytää lisättäväksi.
Lopussa kuitenkin kiitos seisoo. Ursasta tuli 17. organisaatio COBS:n käyttäjiin. Toukokuun alussa meiltä oli kannassa:
- 568 havaintoa (495 visuaalista, 73 CCD-havaintoa)
- 29 havaitsijaa
- 75 havaittua komeettaa
Siirrettyjen havaintojen ohella Ursan havaitsijoilla on lukematon määrä valokuvahavaintoja, joista ei ollut helposti saatavissa luotettavia datoja COBS:iin siirrettäväksi.
Jatkosuunnitelmia
Suomalaisten havaintojen siirtämistä COBS:iin on tarkoitus jatkaa. Nyt keskityttiin pääosin 2000- ja 2010-luvun havaintoihin. Tähtäimessä on seuraavaksi etsiä 1990-luvun tuloksia ja niitä vanhempiakin. Arkistot ovat valitettavasti vähän hakusessa. Meillä on koko joukko Hyakutake- ja Hale-Bopp-havaintoja tehtynä. Lisäksi yritän metsästää joitakin vanhempia havaitsijoita lupien pyytämiseksi.
Toinen iso operaatio olisi yrittää saada opeteltua komeettojen CCD-fotometriaan kelvollinen menetelmä. Asiaan liittyvä tutkinta on allekirjoittaneella ja Jorma Ryskeellä työn alla. Lupaavimmalta vaikuttaa tsekkiläisen Jakub Černýn laatima KOPR-paketti, jolla on ’plate-solve’-esikäsitellyistä TIFF-kuvista mahdollista suorittaa mittaukset. Kun menetelmä alkaa olla hallussa, laitamme tästä tietoa havaitsijoille. Silloin olisi mahdollista käsitellä uusien lisäksi myös vanhempia CCD-kuvia.
Jatkossa tietenkin haluamme rohkaista havaitsijoita itse raportoimaan Taivaanvahdin ohella myös COBS:iin. CCD-havaintojen ohella pitänee myös täydentää visuaalihavaintojen ohjeita. Erityisesti oikeanlaiset kirkkauden arviointimenetelmät olisivat tärkeitä saada haltuun.
Linkkejä
COBS-sivusto
Ursan tilastot COBS:ssa
Seiichi Yoshidan komeettasivu
Kirjoittajan pitämä pidetty esitelmä COBS-tietokannasta Aurinkokuntatapaamisessa 2019:
