Matti Helin:
Kaksoset, keskitalvisen yötaivaan kaunistus
Kaksosten tähdistö on monelle tuttu. Sen kirkkaimmat tähdet, Castor ja Pollux , kuuluvat taivaan kirkkaimpien tähtien joukkoon.
Tähdistö sijaitsee lähellä linnunradan tasoa, joten sen alueelta löytyy paljon tähtijoukkoja, kaksoistähtiä ja muita mielenkiintoisia kohteita. Kuu ja planeetat vierailevat myös usein tähdistössä. Tässä artikkelissa katsastamme muutamia kaksosten tähdistön merkittäviä ja mielenkiintoisia havaintokohteita.
Klikkaamassa karttaa saat esiin suurempana. https://freestarcharts.com / Matti Helin
Kaksois- ja moninkertaiset tähdet
Castor (alpha Geminorum – α Gem) 1
Tähdistön toiseksi kirkkain tähti, Castor, on myös moninkertainen tähti. Castor A on magnitudiltaan +1,9 ja B +3. Tällä hetkellä niiden näennäinen etäisyys toisistaan on noin viisi kaarisekuntia. Tähdet voi nähdä erillään toisistaan noin 80mm kaukoputkella jossa suurennus on noin 100x.
Castor C on himmeämpi, magnitudiltaan +9,8 oleva punainen kääpiötähti. Sen etäisyys kirkkaasta keskustähtiparista on noin 73 kaarisekuntia.
Castor on itse asiassa kuusinkertainen tähtijärjestelmä, jokainen (A, B ja C) tähti on myös kaksoistähti. Castorin etäisyys Maasta on 51 valovuotta.
Wasat (delta Geminorum – δ Gem) 2
Tämä tähtiparin komponentit ovat kirkkaudeltaan +3,6 ja +8,2 magnitudia. Näennäinen etäisyys on noin 5,8 kaarisekuntia. Spektriluokiltaan tähdet ovat F0 (A) ja K (B), joten isommalla kaukoputkella ne näyttäytyvät mukavan värillisenä parina (valkosinertävä ja oranssi). Parin erottamiseen toisistaan tarvitaan noin 80-100mm kaukoputki ja 100-150x suurennus. Pari on hankalahko pienemmillä kaukoputkilla, kiitos tähtien suuren kirkkauseron. Komponentti A on myös spektroskooppinen kaksoistähti.
Tähti sijaitsee lähellä ekliptikaa, joten se peittyy aika ajoin Kuun tai jopa planeettojen taa. Kääpiöplaneetta Pluto löytyi noin 30 kaariminuutin etäisyydeltä tähdestä vuonna 1930.
Mebsuta (epsilon Geminorum – ε Gem) 3
Helppo kaksoistähti, jonka komponentit voi erottaa jo isoilla kiikareilla. Mesbuta A:n kirkkaus on +3,1 ja B:n +9,7 magnitudia. Tähti peittyi vuonna 1976 Marsin taa.
Muuttuvat tähdet
Mekbuda (zeta Geminorum – ζ Gem) 4
on kefeid-tyyppinen muuttuva tähti. Sen kirkkaus vaihtelee +3,6 – +4,2 magnitudien välillä, jakson ollessa noin kymmenen päivää.
U Geminorum / HD 64511 5
On novatähti. Tähtipari koostuu valkoisesta ja punaisesta kääpiöstä. Valkoinen kääpiö repii punaisesta kääpiöstä materiaa, joka muodostaa kertymäkiekon valkoisen kääpiön ympärille. Aika ajoin kiekossa syttyy fuusioreaktiot, jolloin tähden kirkkaus kasvaa huomattavasti. Kirkkaimmillaan sen näennäinen magnitudi on +9, joten sen voi nähdä jopa kiikareilla. Purkausten jakso vaihtelee noin 62-250 päivän välillä.
Planetaariset sumut
Eskimosumu / NGC2392 6
Eskimosumu on melko helppo kohde. Sen kirkkaus on noin +9,2 magnitudia, joten 70-100mm kaukoputkella kohde näkyy melko hyvin, suuremmilla luonnollisesti paremmin. Sumun keskustähti on myös kirkas, +10,5 magnitudia. Yli 150mm kaukoputkella kohteesta voi erottaa kaksi sisäkkäistä rengasta. Sumun näennäinen koko on melko pieni, noin 45 kaarisekuntia.
Valokuvissa sumu muistuttaa hiukan turkishuppuista päätä, josta lempinimi. Tämä planetaarinen sumu on yksi nuorimmista tunnetuista , ikää sillä on arviolta noin 1700 vuota.
Eskimosumu, Kuva: Lasse Ekblom
Tähtijoukot
M35 / NGC 2168 7
Upea avonainen tähtijoukko. Sen näennäinen koko taivaalla on lähes puoli astetta ja pintakirkkaus noin5,1 magnitudia. Tähtijoukon näkee melko helposti paljaalla silmllä pimeänä, kuuttomana yönä.
Joukkoon kuuluu suunnilleen 200 tähteä ja etäisyys siihen on noin 2800 valovuotta.
Kohde sopii tarkkailtavaksi kaikenlaisilla välineillä. Parhaimmillaan se on havaittuna noin 100-200mm kaukoputkella ja noin 30x suurennoksella. Tähtijoukon keskialueilla erottuu kauniin oranssi tähti.
M35 ja NGC 2158, Kuva: Jaakko Asikainen
NGC 2158 8
Tämä tähtijoukko löytyy hyvin läheltä M35:ttä, vain 15 kaariminuutin päässä siitä kaakkoon. Tämä avoin tähtijoukko on selvästi naapuriaan himmeämpi, vain magnitudin +8,6 kohde. 7x50mm kiikareilla kohteen voi hyvissä olosuhteissa nähdä himmeänä hehkuna. Suositeltu laite kohteen visuaalihavainnointiin on noin 200-250mm kaukoputki ja kohtuullinen suurennos, 50-150x.
Tähdenlentoparvet
Geminidit 9
Tähdenlentoparvi Geminidit on yksi vuoden parhaista tähdenlentoparvista. Sen maksimi on suunnilleen 12-14.12. Hyvissä olosuhteissa voi nähdä jopa 70 parveen kuuluvaa meteoria tunnissa. Tarkkailu kannattaa keskittää maksimia edeltäville öille, sekä maksimiyölle, sillä maksimin jälkeen aktiivisuus laskee melko jyrkästi. Verrattuna esimerkiksi Perseideihin, Geminidit jäävät selvästi vähemmälle tarkkailulle Suomessa. Syinä ovat joko kylmä sää tai vastaavasti runsas pilvisyys.
Radiantti, eli meteorien näennäinen säteilypiste sijaitsee pari astetta Kaksosten alfa-tähden (Castor) yläpuolella. Kirkkaita meteoreja näkyy melko runsaasti.
Geminidejä Orionin edessä. Kuva: Samuli Ikäheimo
Geminidit on vanha meteoriparvi. Tämä tulee esille arkistoista, sillä eräiden tietojen mukaan tulipalloja (jotka ovat luultavammin geminidejä) on havaittu 2400 vuoden ajan.
Syvä taivas, Risto Heikkilä 1996
www.freestarcharts.com
https://www.universeguide.com/star/mekbuda
https://www.aavso.org/vsots_ugem
https://en.wikipedia.org/wiki/Zeta_Geminorum
https://www.sikaheimo.com
https://www.ursa.fi/meteorit/havaitseminen/havaintokohteet/geminidit.html
