Ville Miettinen:
Jo viikonloppuna seurailin melko tiiviisti säämalleja, jotka ennustelivat maanantaille melko
hyvää ukkospäivää. Luottamus ennusteisiin kasvoi ennestään kun myrskyvaroitus.com
päivittyi sunnuntaina, ennustaen ns. low CAPE hing shear tyyppistä nauhamaista
ukkosrintamaa joka kulkisi melkolailla pohjois-etelä suunnassa.
Havaintopaikaksi valikoitui Kotaharjun näköalatorni Sonkajärvellä, kolmisen tuntia
odoteltuani konvektio starttasi ennusteen mukaisessa aikataulussa. Ensimmäinen solu oli
totaalisen mössähtänyt, se ei edes satanut kun se lipui ylitseni. Tässä vaiheessa alkoi
hiipimään jo mielessä onko paikka sittenkin huono. Etenkin kun puolisen tuntia
myöhemmin Iisalmessa alkoi näyttää lupaavalle ja evästauon yhteydessä toisen bongarin
kanssa harkittiin jo vakavasti epätoivoista ryntäystä sen solun perään. Ei lähdetty
kuitenkaan sillä oli hieman kyseenalaista kerkeämmekö sinne asti ennen kuin jo melko
nopeasti liikkuva ukkospilvi jatkaa matkaansa liikaa koilliseen. Hyvä ettemme lähteneet,
sillä Siilinjärven pohjoispuolella alkoi tapahtumaan ja näiden solujen liikesuunta oli juuri
passeli havaintopaikallemme.
Ukkospilvi ja sadeseinä, Ville Miettinen
Kun nousin torniin uudemman kerran katsomaan mitä horisontissa tapahtuu, sadeseinän
sisältä alkoi paljastua struktuuria. Ensin epäiltiin vyörypilveä sillä siitä ei kaukaa oikein
ottanut selvää mikä riekale on tulossa kohti. Vyöry se ei kuitenkaan ollut vaan juuri
parhaalla paikalla pilven nousuvirtaus kehitti komean seinäpilven! En ole ennen nähnyt
vastaavaa lyhyen myrskybongaushistoriani aikana ja kokeneempienkin bongarien mukaan
kyseessä on melko harvinainen ilmiö kotimaassa, oikeissa olosuhteissa tuosta olisi voinut
tulla vielä trombikin – kai.
Seinäpilvi, Ville Miettinen
Kuten kaikissa huonoissa mainoksissa sanotaan, eikä siinä vielä kaikki! Tämän ukkosen
perässä oli tulossa melkein heti perään toinen mörkö. Rakeista valkea sadeseinä lähestyi
ja (onneksi) tämäkin pilvi meni samaa reittiä kaartaen tornista ohitse.
Ukkossolu, Ville Miettinen
Katselupaikalta olikin
aika hauska seurata kun lähimaasto saa oikein kunnon pesun ja linkouksen samalla kun
itse pääsee ihailemaan solujen parhaita struktuureja ilman pisaraakaan vettä tai rakeita.
