Mukana tiedettä edistämässä

Veikko Mäkelä:

Harrastajan mahdollisuudet tukea tähtitieteen tutkimusta ovat parantuneet huimasti tekniikan kehittyessä ja halventuessa. Myös kansalaisten ottaminen mukaan tiedehankkeisiin on kovassa nousussa. Näitä aihepiirejä seuraamaan on perustettu Ursan Tieteellisen yhteistyön harrastusryhmä.

Havaintotorneista tieteelliseen yhteistyöhön

Ursan jaostoista harrastusryhmiksi -uudistuksessa syntyi viime vuonna uusi ryhmä, Tieteellinen yhteistyö. Tarkkaan ottaen tämä ei ole aivan uusi asia, vaikkei ryhmällä olekaan edeltäjäjaostoa.

Vuosituhannen alkuvuosina oli Suomessa kova buumi uusien observatorioiden ja havaintokeskusten perustamiseksi. Näiden rakentamiseen ja varustamiseen tarvittavan tietotaidon välittämiseksi perustettiin Suomen havaintotorniverkko.

Havaintoverkko 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Verkoston yhtenä kantavana teemana oli myös tieteellisissä yhteistyöhankkeissa tarvittavan laitteisto- ja menetelmätietouden lisääminen observatorioille. Olihan Jyväskylän Siriuksen Nyrölän observatoriossa saavutettu ensimmäiset uraa uurtavat havaintotulokset tutkimushankkeiden saralla. Warkauden Kassiopeiassa oli myös kovaa vauhtia kasvamassa vastaava toiminta.

Lopulta tornien rakentelussa ei tarvittu vahvaa verkostoa, vaan kukin yhdistys teki itse ratkaisunsa. Havaintotorniverkko alkoi yhä voimakkaammin suuntautua tieteellisen toiminnan vertaisyhteisöksi. Mukaan otettiin yhdistysten rinnalle myös yksityisiä harrastajia. Myöhemmin 2010-luvulla nimikin muuttui PROAM-verkoksi (PROAM = professional–amateur cooperation, ammattilais–harrastaja-yhteistyö).

Vuonna 2016 Ursan jaostouudistuksen myötä PROAM-verkon seuraajaksi perustettiin Tieteellisen yhteistyön harrastusryhmä. Tässä yhteydessä myös vanha muuttuvien tähtien ryhmä sulautettiin osaksi uuden harrastusryhmän toimintaa.

Tietotaitoa ja yhteyksiä

Tieteellisen yhteistyön ryhmän tarkoituksena on toimia harrastajien ja tutkijoiden välisestä yhteistyöstä kiinnostuneiden vertaisyhteisönä.  Tavoitteina on:

• välittää tietotaitoa tutkimushankkeissa tarvittavista laitteistoista, ohjelmistoista ja menetelmistä
• välittää tietoa sopivista havainto-ohjelmista ja -kohteista
• auttaa yhteydenpidossa tutkijoiden ja harrastajien välillä
• toimia yhteistyössä Ursan muiden harrastusryhmien kanssa

Ryhmä on nimenomaan yhteisö. Vaikka usein kokeneemmat auttavat aloittelevia, jokaisen oppima asia tai solmima tiedeyhteys on muille jäsenille välittämisen arvoinen.

Ryhmä osallistuu moniin Ursan harrastustapahtumiin sekä järjestää omia koulutustilaisuuksia, viestii keskenään sähköpostilistoilla ja foorumilla sekä resurssien puitteissa osallistuu tieteellisiin kokouksiin.

Ryhmän kiinnostusalueet muodostuvat pitkälle jäsentensä mielenkiinnon kohteista. Tällä hetkellä tärkeimpiä havaintokohteita ovat: Muuttuvat tähdet, eksoplaneetat, jättiläisplaneettojen kaasukehät, komeetat ja asteroidit. Havaintojen ohella mukaan on tullut uutena aiheena tieteen joukkoistaminen ja kansalaistiede harrastajan näkökulmasta.

Fotometriaoppia harrastajille

Havaintomenetelmätietouden välittämiseksi ryhmässä on järjestetty koulutusta fotometriassa. Havaintotorniverkon puitteissa työpajoja on järjestetty 2000-luvulla Hankasalmen observatoriolla sekä vuoden 2013 Cygnuksella Vihdissä.

Arto Oksanen luennoi fotometriapajassa. Vasemmalla Petri Kehusmaa. Kuva: Timo Kantola.

Uuden harrastusryhmän puitteissa järjestettiin fotometriatyöpaja 11.–12.3.2017 Tähtikallion havaintokeskuksessa Orimattilan Artjärvellä.  Pajaan osallistui noin 15 harrastajaa.  Tilaisuudessa keskityttiin tähtien perusfotometriaan CCD-kameroilla.  Luennoitsijoina toimivat Arto Oksanen, Petri Kehusmaa sekä Timo Kantola.

Moni halukas ei päässyt tällä kertaa mukaan.  Sen vuoksi koulutustilaisuuden anti on kerätty verkkoon luentomateriaaleina sekä videoina.  Nämä löytyvät työpajan verkkosivuilta.

Kiinnostus aihepiiriin oli sen verran runsasta, että vastaavanlainen työpaja aiotaan uusia lähitulevaisuudessa.  Se voi olla joko samanlainen kasvokkaintilaisuus tai verkossa lähetettävä webinaari. Tästä myöhemmin lisää.

EPSC 2017 Riikassa syksyllä

European Planetary Science Congress (EPSC) on toiseksi suurin planeettatutkimuksen konferenssi maailmassa. Tapahtumassa on tarjontaa myös harrastajille.

Eurooppalainen planeettatutkimuksen tiedeyhteisö on yhtä suuri kuin sen yhdysvaltalainen vastine. Tutkijakenttä koostuu astrobiologeista Mars-tutkijoihin unohtamatta eksoplaneettatutkijoita ja laajaa eurooppalaista tähtiharrastajakenttää.

Vuosittainen EPSC-konferenssi onkin vakiinnuttanut paikkansa yhtenä merkittävimmistä vuosittaisista planeettatutkimuksen konferensseista maailmassa. Se kerää yhteen noin 1 000 osallistujaa eri puolilta maailmaa. Sen historia ulottuu vuoteen 2006, jolloin ensimmäinen EPSC-konferenssi järjestettiin EU:n rahoittaman Europlanet-hankkeen puitteissa.

Konferenssi sijoittuu tyypillisesti alkusyksyyn, eikä kuluva vuosi tee poikkeusta. Vuoden 2017 EPSC pidetään Riikassa Latviassa syyskuun 17–22. päivä. Paikkana on Radisson Blu Latvija -hotelli. Se tarjoaa hienot puitteet uusimpien tutkimustuloksien esittelylle, uusien ideoiden kehittämiselle sekä luonnollisesti alan asiantuntijoiden kanssa verkostoitumiselle.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun EPSC järjestetään Pohjois- tai Itä-Euroopan maassa. Pohjoismaisten osallistujien kannalta tästä on etua. Riikaan pääsee suhteellisen helposti lentämällä, tai laivalla ja autolla tai junalla Viron kautta. Sijainti näkyy myös konferenssin yhteydessä olevassa näyttelyssä, jossa ovat vahvasti esillä Baltian maat ja myös Suomi.

EPSC 2017:n tarkoituksena on kattaa laajasti koko planeettatutkimuksen kirjo. Yhtenä merkittävänä osana on myös tähtiharrastajille suunnattu osuus, jossa käsitellään mm. kuinka tähtiharrastajat voivat osallistua tieteen tekemiseen. Konferenssin ohjelma koostuu suullisista esityksistä ja juliste (posteri) -illoista korostaen erityisesti työpajoja ja paneelikeskusteluja, jotta saataisiin voimakas vuorovaikutus osallistujien kesken.

EPSC:iin, kuten myös muihinkin kansainvälisiin konferensseihin, on sisäänpääsymaksu (ns. rekisteröitymismaksu), joka on onneksi harrastajille ja opettajille ollut viime vuosina noin 50 euroa koko tapahtuman ajalle. Vastineeksi saa mm. pääsyn kaikille luennoille sekä posteri-iltoihin.

Harri Haukka

Linkkejä

Tieteellisen yhteistyön ryhmä
Fotometriapaja 2017

EPSC 2017 – Riika
Europlanet-hanke