Kevään komeetat herättävät odotuksia

Veikko Mäkelä:

Kevät 2017 tuo Suomen taivaalle kolme vähintään kiikaritason komeettaa, joista 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak voi yltää paljain silminkin näkyväksi.

Komeettasyksy 2016 on ollut kaukoputkihavaitsijoiden heiniä. Viime kevättä ilahduttivat sentään kiikarikomeetat C/2013 US10 (Catalina) ja 252P/LINEAR.  Jos hyvin käy, tulevana keväänä saamme nauttia kiikaritason komeetoista peräti kolmin kappalein.

C/2015 V2 (Johnson)

Komeetta C/2015 V2 (Johnson) on ollut kuvaajien kohteena pitkin syksyä, joskin pyrstötähden kirkkaus on pyörinyt vielä vaatimattomissa 12–14 magnitudin lukemissa.  Johnsonin odotetaan kirkastuvan kevään mittaan tasaisesti. Vuoden alussa komeetan magnitudi on vielä reilun 11 magnitudin tuntumissa.

Kirkkaimmillaan se on perihelissään noin 6,5.  Ajankohta valitettavasti on suomalaishavaitsijoiden kannalta huono, 12.6.2017.  Tuolloin komeetta on Neitsyen tähdistön pohjoisosissa.

Suomalaisten näkökulmasta C/2015 V2 (Johnson) on parhaimmillaan Etelä-Suomessa kevään viimeisinä pimeinä öinä toukokuun alkupäivinä.  Tuolloin pyrstötähti lienee saavuttanut jo noin 7 magnitudin kirkkauden.

Komeetta liikkuu kevään aikana hitaasti Karhunvartijan yläosista Herkuleen luoteisnurkkaan, jossa se tekee silmukan τ, φ ja υ Herculiksen muodostaman L:n muotoisen kuvion luona.  Toukokuun alussa komeetta lähtee liikkumaan kiihtyvällä nopeudella kohti etelää.

Näkymisalue on alkuvuodesta illalla matalalla pohjoisessa ja nousee vasta aamuhämärässä korkealle (noin 75°) etelään.  Kevään edetessä myös iltataivaalla näkyminen vähitellen paranee. Etelään komeetta ehtii koko kevään vasta aamuhämärän aikaan tai hiukan ennen sitä.  Ajankohta toki aikaistuu koko ajan. Toukokuun alussa kohde on etelässä klo 2:n aikoihin.

Tietoja komeetasta

Komeetta C/2015 V5 (Johnson) löytyi 3.11.2015 Catalina Sky Surveyn 68 cm:n Schmidt-Cassegrain-teleskoopilla otetuista CCD-kuvista. Löytäjänä oli Jess A. Johnson. Kohde oli tuolloin 17,1 magnitudia.

Komeetan rata on hiukan hyperbolinen eli se ei palaa käyntinsä jälkeen takaisin.  Rata on lähes 50 astetta kallellaan Maan ratatasoon nähden. Perihelissä komeetan etäisyys on 1,6 au eli se jää reilusti Maan radan ulkopuolelle.

Periheli               T = 2017 kesäkuu 12,3496
Perihelietäisyys       q = 1,6369 au
Perihelin argumentti   ω = 164,8992°
Nousevan solmun pituus Ω = 69,8541°
Eksentrisyys           e = 1,001664
Inklinaatio            ι = 49,8751°

45P/Honda-Mrkos-Pajdusakova

Jaksollinen komeetta 45P/Honda-Mrkos-Pajdusakova on perihelissään 31.12.2016. Komeetta on tällöin taivaalla lähellä Aurinkoa, eikä siis ole näkyvissä.

Suomen aamutaivaalle pyrstötähti ilmestynee helmikuun 5. päivän tienoilla, kun komeetan elongaatio Auringosta kasvaa yli 30 asteeseen.  Komeetta on 5.2. aamun sarastaessa noin klo 6 vajaan 15 asteen korkeudella itäkaakossa, 9° Altairista oikealle. Viittä päivää myöhemmin se on jo kaakossa 45 asteen korkeudella. Helmikuun 25. päivänä komeetta on etelässä klo 1.40 lähes 60 asteen korkeudella. Komeetta siirtyy siis aamuhämärästä yötaivaalle parin kolmen viikon aikana.

Komeetta 45P tulee helmikuussa lähelle Maata, niinpä se liikkuu taivaalla nopeasti Kotkasta Käärmeenkantajan kautta Herkuleksen alaosaan ja edelleen Pohjan kruunun ja Karhunvartijan läpi Ajokoiriin.  Komeetta ohittaa 21.2. tienoilla Bereniken hiusten Mel 111 -tähtijoukon. Maaliskuun alussa, jolloin kirkkaus alkaa hiipua, komeetta kiertyy Leijonaan.

Parhaimmillaan helmikuun 11. päivän tienoilla komeetta pyyhältää taivaalla 9° vuorokaudessa eli parikymmentä kaariminuuttia tunnissa. Helmikuun 13. päivänä komeetta on noin 15 asteen päässä edellä mainitusta komeetta Johnsonista.

Perihelin aikoihin komeetan kirkkaudeksi arvioidaan noin 7 magnitudia.  Koska tämän jälkeen komeetta tulee lähemmäs maapalloa, ei sen kirkkaus pienenekään, päinvastoin, se saattaa kirkastua jopa 6,5 magnitudiin helmikuun puolivälissä.  Tämän jälkeen kirkkaus putoaa nopeasti ja maaliskuun alussa se on enää 10 magnitudia.  Kiikarikohteeksi havaintoikkuna on siis lyhyt, vain kolmisen viikkoa.  Kaukoputkella havaintokausi toki vielä jatkuu hetken aikaa.

Seiichi Yoshidan antama kirkkausennuste perustuu edellisen periheliohituksen 2011 kirkkausparametreihin.  Komeetta 45P kirkastuu ennen periheliään nopeasti, mutta himmeneminen on hitaampaa sen jälkeen.  Tällä kertaa kirkkauteen vaikuttaa voimakkaasti myös komeetan etäisyys Maasta.

Marraskuussa 2016 komeetasta on saatu tältä periheliohitukselta ensimmäiset 16–18 magnitudin tienoilla olevat havainnot.  Ne näyttäisivät olevan aika hyvin kirkkausennusteessa.

Tietoja komeetasta

Komeetan 45P/Honda-Mrkos-Padjusakova löysi 3.12.1948 japanilainen tähtitieteilijä Minuru Honda. Komeetta on nimetty myös tsekkiläisen Antonin Mrkosin ja slovakialaisen L’udmila Pajdušákován mukaan.  Komeetta oli Hondan löydössä 9 magnitudin diffuusi kohde.

45P/Honda-Mrkos-Pajdusakova on luokiteltu keski-ikäiseksi kääpiökomeetaksi. Sen ytimen kooksi arvioidaan 0,9 km.  Kohde kuuluu Jupiterin komeettaperheeseen, jonka jäsenillä on alle 20 vuoden kiertoaika. Komeetan periodi on 5,26 vuotta.

Rata on melko soikea, eksentrisyys on yli 0,8. Komeetta kiertää kuitenkin melkein aurinkokunnan tasossa. Ratataso poikkeaa vain nelisen astetta Maan vastaavasta.  Perihelissään 45P on noin 0,5 au:n etäisyydellä Auringosta. Näin ollen sen rata voi kulkea myös läheltä Maata. Viime kierroksella 2011 se kävi vain 0,06 au:n etäisyydellä. Tällä kertaa lähin Maa-etäisyys on helmikuun 11. päivänä 0,08 au (12,4 milj. km).

Periheli                T = 2016 joulukuu 31,2709
Perihelietäisyys        q = 0,532548 au
Perihelin argumentti    ω = 326,2675°
Nousevan solmun pituus  Ω = 89,0069° 
Eksentrisyys            e = 0,823938
Inklinaatio             ι = 4,2495°
Jakso                   P = 5,26075 a

Komeetan 45P/Honda-Mrkos-Pajdusakova rata aurinkokunnan sisäosissa. Kuvaan on merkitty Merkuriuksen (violetti), Venuksen (valkea), Maan (sininen) ja Marsin (punainen) radat sekä komeetan radan sisäosa (valkoinen). Kirkkaammalla värillä on merkitty se ratojen osa, joka Maan ratatason pohjoispuolella. Planeettojen ja komeetan paikat on merkitty 11.2.2017 mukaan, jolloin komeetta on lähinnä Maata.

41P/Tuttle-Giacobini-Kresak

Kevään ehkä kiinnostavin komeetta on kuitenkin 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak.  Se tulee 45P:n lailla lähelle Maata (0,15 au). Kun tämä hetki on vain 8 päivää ennen 13.4. osuvaa periheliä, näiden yhteisvaikutuksesta komeetan kirkkaus kohoaa huhtikuussa 5,5 magnitudiin. Eli niukin naukin jopa paljain silmin näkyväksi. Seiichi Yoshidan ennuste pohjautuu edellisten perihelien 2006 ja 2011 kirkkausparametreihin.

Mutta ei tässä vielä kaikki!  Komeetan periheliohituksen kirkkauskäyttäytyminen on hyvin arvaamatonta.  Vuonna 1973 komeetalla havaittiin jopa 10 magnitudin purkaus, joka nosti kirkkauden 4 magnitudiin. Sittemmin vuosina 1995 ja 2001 todettiin perihelin lähistöllä 2–4 magnitudin purkauksia. Sen sijaan 2006 tällaisia ei havaittu.  Nähtäväksi jää tuleeko niitä nyt. Jos näin käy, komeetta saattaa kirkastua jopa 1,5–3,5 magnitudiin ja olisi tällöin helposti paljain silmin havaittavissa.

Komeetta nousee 10 magnitudin paremmalle puolelle maaliskuun alussa ja pysyttelee 7 magnitudia kirkkaampana toukokuun viimeisiin pimeisiin öihin saakka.

41P:n rata on havaitsijoiden kannalta edullinen.  Se on maaliskuun alussa Leijonan ja Kravun rajalla ja liikkuu sieltä ripeää tahtia Isoon karhuun.  Se ohittaa Dubhen (alfa UMa) 28.–29.3. tienoilla ja jatkaa siitä Lohikäärmeeseen piipahtaen Pienen karhun eteläisimmissä osissa ollessaan kirkkaimmillaan ennen huhtikuun puoltaväliä.   Huhtikuun lopulla se ohittaa Lohikäärmeen pään ja siirtyy Herkulekseen.  Komeetta ohittaa mm. M92:n reilun viiden asteen etäisyydeltä 1.5. Huhtikuun 20. päivän tienoilla komeetta on vajaan 15 asteen päässä komeetta Johnsonista.

Komeetan liike taivaalla on lähiohituksen tienoilla nopeaa. Kohde liikkuu huhtikuussa parhaimmillaan lähes 2° vuorokaudessa eli 4,5 kaariminuuttia tunnissa.

Komeetan korkeus horisontista on käytännössä koko pimeän ajan järkyttävän suuri.  Huhtikuun 10. päivä kohde on etelässä klo 2.45 tienoilla yli 80 asteen korkeudella ja huhtikuun lopussa aivan zeniitissä.

Tietoa komeetasta

Komeetan 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak löysi Horace Parnell Tuttle 3.5.1858 Harvard Collegen observatoriossa Massachusettsissa. Kohde oli tuolloin Pienessä Leijonassa ja Tuttlen kuvailun mukaan ”hyvin himmeä”. Komeetta pystyttiin määrittelemään jaksolliseksi arvioiden vaihdellessa 5,8–7,5 vuoden välillä. Ratamääritys jäi kuitenkin epätarkaksi.

Michel Giacobini löysi komeetan uudelleen Nizzan observatorion 40 cm:n teleskoopilla 1.6.1907. Kohde oli himmeä ja vaikeasti määriteltävissä ja sitä pystyttiin seuraamaan vain parin viikon ajan. Tämäkään  ei antanut riittävästi havaintoja kunnollisen ratamäärityksen tekemiseen ja kukaan ei huomannut yhteyttä Tuttlen 1858 näkemään komeettaan kuin vasta vuonna 1928, jolloin A. C. D. Crommelin kiinnitti huomiota, että kyseessä saattaisi olla sama kohde. Hän antoi ennusteet komeetan paluulle vuosina 1928 ja 1934, mutta kukaan ei löytänyt odotettua kohdetta.

Lubos Kresák Skalnaté Pleso -observatoriota löysi komeetan uudelleen 24.4.1951. Se oli tuolloin diffuusi 10 magnitudin kohde. Komeettaa saatettiin seurata elokuun 9. päivään saakka. Tällä kertaa pyrstötähdestä saatiin riittävästi dataa radanmäärityksiin ja yhteys vuoden 1858 ja 1907 löytöihin oli selvä.  Nyt pystyttiin ennustamaan komeetan seuraavat paluut riittävällä tarkkuudella.

Komeetta 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak kiertää melko soikealla radalla ja sen jakso on noin 5,4 vuotta. Rata on noin 9 astetta kallellaan Maan ratatasoon nähden.  Periheli on 13.4. ja etäisyys Aurinkoon on tuolloin 1,045 au eli se on hiukan Maan radan ulkopuolella.

Periheli               T = 2017 huhtikuu 13,9573
Perihelietäisyys       q = 1,045081 au
Perihelin argumentti   ω = 62,1422°
Nousevan solmun pituus Ω = 141,0751°
Eksentrisyys           e = 0,661168
Inklinaatio            i = 9,2294°
Jakso                  P = 5,41981 a

Komeetan 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak rata aurinkokunnan sisäosissa. Kuvaan on merkitty Merkuriuksen (violetti), Venuksen (valkea), Maan (sininen) ja Marsin (punainen) radat sekä komeetan radan sisäosa (valkoinen). Kirkkaammalla värillä on merkitty se ratojen osa, joka Maan ratatason pohjoispuolella. Planeettojen ja komeetan paikat on merkitty 6.4.2017 mukaan, jolloin komeetta on lähinnä Maata.

Komeettojen näkyminen keväällä

Päivä   C/2015 V2        | 45P/H-M-P         | 41P/T-G-K         | Kuu
        etelä  kork. mag | etelä  kork.  mag | etelä  kork.  mag |  
 
 1.1.   8.13   74° 10,9
10.1.   7.53   74° 10,6                                            Kuu/o13.1. 
20.1.   7.34   74° 10,3                                            Kuu
30.1.   7.14   74° 10,0
 5.2.   7.02   75°  9,9    10.35   34°  6,6   
10.2.   6.50   75°  9,7     8.13   51°  6,4                        Kuu/o11.2.
15.2.   6.38   75°  9,6     4.59   62°  7,2                        Kuu
20.2.   6.25   75°  9,4     2.51   61°  8,4    23.36   51° 11,3    Kuu
25.2.   6.12   76°  9,3     1.40   58°  9,6    23.17   55° 10,4
 1.3.   6.02   76°  9,1     1.01   56° 10,4    23.03   59°  9,7
10.3.   5.35   76°  8,8    23.53   53° 12,0    22.39   68°  8,2    Kuu/o12.3.
20.3.   5.01   77°  8,5                        22.30   81°  6,9
30.3.   5.22*  77°  8,2                         0.16*  87°  5,9
10.4.   4.33*  77°  7,8                         2.48*  83°  5,5    Kuu/o11.4.
20.4.   3.41*  76°  7,5                         4.18*  88°  5,7
30.4.   2.44*  74°  7,1                         4.32*  76°  6,2
10.5.   1.43*  70°  6,8                         4.15*  66°  6,9    Kuu/o11.5. 

Komeettojen C/2015 V2(Johnson), 45P/Honda-Mrkos-Pajdusakova ja 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak näkyminen keväällä 2017. Taulukossa on annettu kullekin komeetalle etelässäolon kellonaika (etelä) 25. pituuspiirin mukaan. Huomaa, että osa ajoista on valoisaan aikaan, mutta ajan avulla voidaan arvioida ilmansuuntaa muina kellonaikoina. Esimerkiksi 6 tuntia aiemmin kohde on suunnilleen idässä.  Tähdellä merkityt (*) ajat ovat kesäajan mukaisia.  Korkeus (kork.) ilmaisee etelässäolon korkeuden horisontista Helsingin mukaan. Viimeisenä on komeetan arvioitu kirkkaus (mag).  Komeettojen perään on merkitty Kuun vaikutus aamupuolella yötä ja täysikuun päivät (o).

Linkkejä

Seiichi Yoshida: C/2015 V2 Johnson
C/2015 V2 (Johnson) Taivaanvahdissa

Gary Kronk Cometography: 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak
Seiichi Yoshida: 41P/Tuttle-Giacobini-Kresak

Gary Kronk Cometography: 45P/Honda-Mrkos-Pajdusakova
Seiichi Yoshida: 45P/Honda-Mrkos-Pajdusakova

Nasan JPL:n efemeridigeneraattori