Matti Suhonen:
Välimeren kummankin rannan havaitsijoilla oli heinäkuun puolivälin jälkeen tilaisuus havaita viikon aikana kahta Pluton peittämää tähteä. Havainnoilla pyrittiin saamaan tietoa kääpiöplaneetan radasta ja kaasukehän ominaisuuksista.
Ensimmäisen kerran 13./14.7.2016 Pluto peitti tähden, jonka kirkkaus on 15,7 magnitudia. Toinen peittyminen tapahtui illalla 19./20.7.2016. Peittymisen kohteena oli GAIA-satelliitin tutkima tähti UCAC4 345-180315. Tähden kirkkaus on 14,1 magnitudia. Pluto oli hieman tähteä himmeämpi, 14,6 magnitudia. Peittymisen aikana Pluto oli Jousimiehessä (ks. esimerkiksi Tähdet 2016 -vuosikirjan sivun 135 kartta).
Keskinen välähdys
Koska Plutolla on kaasukehä, peittymiseen liittyy pienellä alueella näkyvä kirkastuminen, joka tunnetaan nimellä central flash eli keskinen välähdys. Ennusteet kertoivat, että välähdys näkyisi Sveitsissä ja Pohjois-Italiassa. Ennusteiden paikan ja ajankohdan epävarmuudet olivat kuitenkin suuria.
Vaikeuksia
Havaintoja vaikeuttivat Pluton ja peittyvän tähden himmeyden lisäksi lyhyt aika taivaan riittävän tummentumisen ja peittymisen välillä sekä taivaalla 10 asteen etäisyydellä oleva täysikuu. Tapahtuman aikana nauttinen hämärä oli päässyt vasta puoliväliin. Havaintoihin piti valmistautua edellisenä iltana. Havaintoja ajatellen Kuun sijainti ei olisi voinut olla pahempi. Vuorokautta ennen peittymistä Kuu oli 3,5 asteen päässä Plutosta. Näistä vaikeuksista huolimatta lukuisat havaitsijat saivat hyviä tuloksia.
Björn Kattentidt
Dr. Brörn Kattentidt kertoi havainnoistaan ensimmäisen kerran 20.7.2016. Hän ei kertonut havaintoraporteissaan havaintopaikkansa sijaintia. Viimeisen viestin liitteenä oli viisisivuinen PDF-muotoinen havaintokertomus, joka sisälsi havainnot taulukkoina sekä tulokset valokäyrinä.
Taulukot antoivat 22 UCAC4-luettelon tähden kirkkaudet sekä luettelon arvoina että kahteen kertaan mitattuina arvoina. Kirkkaimman tähden nimellinen magnitudi oli 12,353 ja himmeimmän 14,158 magnitudia. Peittyneen tähden UCAC4 345-180315 mitattu kirkkaus oli 14,168 magnitudia. Luettelossa tähti oli 0,021 magnitudia kirkkaampi.
Valovuon perusteella mitattuna peittyneen tähden kirkkaus laski 77 sekunnin aikana noin 0,7 magnitudia. Havainnot viivästyivät 15 sekuntia ennusteiden antamiin aikoihin verrattuna.
Fotonitiheyden avulla mitattuna kirkkaus laski 400 yksiköstä 200 yksikköön. Magnitudeiksi muutettuna kirkkauden muutos oli 13,4:stä 14,2:ään magnitudiin. Valokäyrä esittää kirkkauden muutoksen viiden minuutin ajalta, klo 20.51.00–20.56.00 UT.
Björnin havaintoja vaikeutti 10 metrin päässä ollut puun oksa. Hän väänsi köysien avulla oksaa pois kaukoputken edestä. Poistoon ei voinut käyttää moottorisahaa tai vastaavaa välinettä. Kyseessä oli julkinen puu, jonka omistajana lienee ollut kunta.
Wolfgang Beisker
Wolfgang Beisker kertoi 28.8.2016 lähettämässään viestissä onnistuneista havainnoista. Joissakin havaintoraporteissa mainitaan vaikeus määrittää peittymisen ja esiintulon tarkat ajankohdat. Wolfgangin mukaan tämä ei ole ongelma. Euroopan kannalta peittyminen oli lähellä sivuavaa tapahtumaa. Oli mahdollista, että tähti ei todellakaan kadonnut kokonaan näkyvistä, vaan liikkui vaakasuorassa Pluton reunan ympäri. Tätä voidaan simuloida valonsäteitä seuraamalla.
Havaintojen käsittelyä auttaa, jos havaitsijat lähettävät tavalla tai toisella havaintonsa joko Wolfgangille Müncheniin tai Bruno Sicardylle Pariisiin.
IOTA-ES
Eurooppalaisten tähdenpeittojen havaitsijoiden yhdistys International Occultation Timing Association, European Section on laatinut Pluton aiheuttamista peittymisistä 11-sivuisen dokumentin. Se löytyy osoitteesta www.iota-es.de/pluto-19072016.html.
Peittymisalueita esittäviä karttoja on useita. Lisäksi Pluton sijainti on esitetty neljällä kartalla. Lopussa olevat kaksi taulukkoa antavat Pluton ja peittyvien tähtien kirkkaudet kolmella aallonpituusalueella.
Havaintotuloksista tulee artikkeleita mm. IOTA-ES:n PDF-muotoiseen JOA-lehteen.
Ottó Faragó
Stuttgartissa asuva paikallisen observatorion ahkera käyttäjä, Ottó Faragó havaitsi peittymistä Itävallan Alpeilla olevassa Emberger Almin alppikylässä. Paikka on runsaat sata kilometriä Salzburgista etelään, 30 km Linzistä itäkaakkoon ja kolme kilometriä Greifenburgista pohjoiseen. Kärntenin osavaltiossa toimiva Astronomische Vereinigung Kärntens on rakentanut lähes 1800 metrin korkeuteen lomaobservatorion, jonka varustuksiin kuuluvat mm. 30 ja 45 cm läpimittaiset kaukoputket. Lähellä on myös hotelli, joka tarjoaa majoituspalveluja. Kaukoputkien rakennuksia ja ympäristöä voi katsella Google Earth -ohjelman Panoramio-kuvien (hakusanaksi käy Emberger Alm) avulla. Ottó käytti havaintoihinsa observatorion 45 cm / 180 cm -kaukoputkea.
Ottó Faragó kertoi testihavainnoistaan asteroidien peittymisiin erikoistuneella PlanOccult-listalla 19.7.2016. Pluton havainnostaan hän kertoi yhdessä vaimonsa Astrid Teuscher-Faragón kanssa seuraavana päivänä. Viestien liitteinä olivat kuvat havaintopaikasta ja kaukoputkesta sekä testihavaintojen valokäyristä. Peittymisestä kertovan viestin liitteenä oli kuva Plutosta ja peittyvästä tähdestä.
Valitettavasti Ottó Faragó ei havaitse enää. Hänen poismenostaan kertovat viestit saivat lukuisat havaitsijat lähettämään Astridille surunvalittelunsa.
Ottó Faragó (keskellä) ja Astrid Teuscher-Farago (oikealla) kahvitauolla elokuun lopussa 2008 Drebachin planetaariossa pidetyssä tähdenpeittojen havaitsijoiden symposiossa. Kuva: Matti Suhonen.
