Merkuriuksen ylikulku 9.5.2016

Juha Ojanperä:

Harvinainen Merkuriuksen ylikulku tapahtui 9.5.2016. Sää suosi tapahtuman havaitsemista koko Maassa! Myös monet harrastajat Suomessa pääsivät havaitsemaan tätä harvinaista tapahtumaa. Tässä Zeniitin numerossa esittelemme havaintokoosteen Merkuriuksen ylikulusta. Koosteen alussa on Matti Suhosen koostama katsaus havaintoihin, jonka jälkeen vuorossa ovat Jari Heikkisen ja Kari Kalervon havaintokertomukset.

Matti Suhonen:

Ylikulku ulkomailla

Orion

Sveitsiläisen Orion-lehden numero 3, Juni/Juin 2016 kertoi Merkuriuksen ylikulusta kannen pikkukuvan ja kolmen artikkelin voimin. Kannen pikkukuvassa tyttö on suuren Auringon kuvan edessä suu avoinna. Hän näyttää syövän Merkuriuksen. Kekseliäs tapa kertoa ylikulusta.

Artikkelit kertovat ylikulusta tavanomaiseen tapaan. Yhdessä kuvassa poika osoittaa sormellaan Merkuriuksen sijainnin. Kuvat ja taulukot kertovat tulevista planeettojen ylikuluista. Uranuksessa olevat havaitsijat voivat nähdä 5.4.2669 kuinka Saturnus kulkee avoimin renkain neljän kuun kera Auringon kiekon editse. Viimeinen artikkeli on otsikoitu ”Pitkä käärme kaukoputkien edessä.”

ALPO

Kuun ja planeettojen havaitsijoiden yhdistyksen kuvasivustolla on suuri määrä kuvia Merkuriuksen ylikulusta. Theo Remakersin kuva kertoo Merkuriuksen parallaksin määräämisestä. Oxfordissa, Georgian osavaltiossa havainnut Theo yhdisti kuvaansa Kaliforniassa Big Bear Solar Observatoryssa otetun kuvan. Yleisajan mukaisen tasatunnin aikana otettujen kuvien välillä Merkurius on siirtynyt hieman. Kuvaruudullani siirtymä oli runsas senttimetri. Paikkakuntien välimatka on useita tuhansia kilometrejä. Kuvateksti ei kertonut Merkuriuksen siirtymästä laskettua tähtitieteellisen yksikön arvoa. Kuva löytyy ALPO:n nettisivuilta.

PlanOccult

Lähinnä asteroidien peittymishavaintoja käsittelevällä keskustelupalstalla Wolfgang Beisker kertoi Merkuriuksen ylikulun havainnoistaan. Hän käytti 100 mm:n f/13-linssikaukoputkea sekä 550 nanometrin ympäriltä 40 nanometrin levyistä kaistaa käyttävää suodinta havaintovälineessään. Wolfgang otti ylikulun ensimmäisen ja toisen kontaktin välisenä aikana 5000 kuvaa. Kolme millisekuntia kestäneitä valotuksia hän otti 15 kappaletta yhden sekunnin aikana. Tulokset ilmestyvät aikanaan tieteellisenä artikkelina.

Havainnot Taivaanvahdissa

Merkuriuksen ylikulkuhavaintoja oli tehty tasaisesti Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjoisimmat havaitsijat olivat Oulun ja Rovaniemen seuduilla. Yksi havaitsija oli Ruotsissa Vänersborgissa. Paikkakunta on Vänern-järven lounaisrannalla hieman Trollhättanista pohjoiseen. Satelliittikuva antaa olettaa, että havainto on tehty aallonmurtajalla eikä järvellä. Lähistöllä on kaikkiaan neljä kapeaa aallonmurtajaa.

Virheellisiä havaintopaikkoja

Kun merkittyjä havaintopaikkoja tarkastelee kartan satelliittikuvista, huomio kiinnittyy useaan selvästi virheellisesti merkittyyn paikkaan. Kolmessa tapauksessa havaitsija on ollut kerrostalon katolla. Harvassa talossa asukkaalla on pääsy katolle. Kaksi havaitsijaa on sijoittanut havaintopaikkansa umpimetsään. Esim. Ulvilan tähtitorni vesitornin päällä olisi ollut parempi paikka kuin lähellä oleva tiheä metsä. Yksi havaintopaikka on meressä muutama kymmenen metriä rantaviivasta. Yksi havaitsija on yrittänyt havaita ylikulkua Länsiväylällä Lapinlahden sillalla keskellä Helsinkiin johtavaa moottoritien kaistaa.

Jos havaintopaikan sijainti olisi määritetty satelliittikuvasta, ei havaintokelvottomia paikkoja olisi tullut luetteloon.

Havaintopaikat

Havaintojen tekijöitä oli kaikkiaan 58 paikalla. Eniten havaintopaikkoja, 11 kpl, oli Helsingissä. Vähintään viisi havaintopaikkaa oli Espoossa (8), Tampereella (7), Mikkelissä (5) ja Lahdessa (5). Vain yksi havaintopaikka oli 39 paikkakunnalla.

Havaintotyyppejä

Animaatioita

Jouni Raunio istui ylikulun aikana Tampereen Ursan tähtitornin ovella pääsymaksuja keräämässä. Vieraita kävi vajaat 100 henkilöä. Hänen etäohjattu kaukoputkensa räpsi kuvia minuutin välein kuuden tunnin ajan. Ajoittaiset pilvet muuttivat kuvasarjan säähavainnoiksi.

Ari Jokinen laati Järvenpäässä tekemistään havainnoistaan videon, joka on katsottavissa YouTubessa.

Mika Aarnio lisäsi ylikulusta tehdyn videon Turun Ursan facebook-sivulle. Videon katsomista häiritsi facebookin kehoitus rekisteröityä.

Pekka Ruohomäki laati luodolla (tai Luodossa) animaation ylikulun alusta. Hän sai myös kuvattua Merkuriuksen ennen kuin ylikulku alkoi virallisesti.

Antoine Chaveau laati Helsingissä videon Merkuriuksen ylikulusta. Videon seuraaminen oli vaikeaa, koska Merkurius liikkui vain pienen matkan.

Kuvasarjoja

Sakari Ekko laati Turussa kuvan, jossa Merkurius on 22 eri paikassa. Hän laati myös kuuden kuvan sarjan ylikulun alusta.

Kari A. Kuure kuvasi Merkuriuksen 16 kertaa ylikulun aikana.

Havaintoja kouluissa

Haapavedellä havainnut Esa-Matti Järvinen Humalojan koululta lähetti kuvan, jossa useat oppilaat osoittavat sormillaan Merkuriuksen sijainnin. Tapahtumaa käytettiin hyväksi myös historian tunnilla.

Peter von Bagh havaitsi Merkuriuksen ylikulkua Porvoossa Linnankosken lukion pihalla oppilaidensa kanssa. Oppilaat seurasivat Merkuriuksen kulkua mm. astelevyn avulla. Peter ei ole kuuluisa musiikin asiantuntija. Hän on vain etu- ja sukunimikaima.

Piirroksia

Matti Suhonen teki Lahdessa piirroksen Merkuriuksen ja auringonpilkun sijainneista kahteen kertaan havaintokortille. Lisäksi hän otti useita valokuvia sekä entisen Nastolan kunnan alueella että Lahden Ursan tähtitornissa.

Pekka Rautajoki teki Tampereella kaksi valokuvan näköistä piirrosta Coronadon vety-alfa-kaukoputken ja tavallisen kaukoputken avulla.

Kuvat:

Peter von Bagh seurasi Merkuriuksen ylikulkua Porvoossa Linnankosken lukion pihalla. Oppilaat Riikka Räsänen ja Emmalotta Kittilä mittaavat Merkuriuksen nopeutta. Kuva: Peter von Bagh

Tampereella työmatkalla ollut Emma Bruus vieraili Tampereen Ursan Kaupin tähtitornissa ja kuvasi siellä ylikulkua Canon PowerShot S120 -digipokkarilla Coronado PST -vety-alfa-kaukoputken lävitse. Kuva: Emma Bruus

Sakari Ekko kuvasi ylikulkua Turussa 150 mm läpimittaisen Sky Watcher -kaukoputken ja Baaderin AstroSolar -suotimen lävitse. Tuloksena oli Merkuriuksen liikkeestä kertova kuva. Kuva: Sakari Ekko

Ylikulkua seurasi myös joukko läheisen vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoita. Stefan Lamoureux Kustavin Toutatis-yhdistyksestä hoiti esittelyn Kanadassa käyneenä sujuvasti englanniksi. Kuva: Sakari Ekko.

Seppo Kouva havaitsi ylikulkua Vännern-järven äärellä Vänersborgissa, Ruotsissa. Hän otti kuvan ruokatunnillaan kaksi minuuttia ylikulun alkamisen jälkeen klo 13.15 paikallista aikaa. Kalustoina Sepolla oli SkyWatcher ED 100 Black Line, Meaden jalusta, Herschel-kiila, kolminkertainen Barlow, harmaasuodin ND 3,0 ja muita suotimia. Sää oli erinomainen ja pilvetön. Kuva: Seppo Kouva

Toinen versio kuvasta, jonka terävyyttä Seppo Kouva oli parantanut. Kuva: Seppo Kouva.

Kari A. Kuure kuvasi ylikulkua kalsiumin K-viivan aallonpituudella. Tästä johtuu kuvan violetti väri. Kaukoputki oli Ikharos 102/714 mm. Hän yhdisti samaan kuvaa 16 otosta. Kuva: Kari Kuure

Juha Ojanperä ja Linda Laakso seurasivat ylikulkua Turussa, jonne he perustivat Merkuriuksen ylikulun pop-up-havaintoaseman. Juha laati ylikulusta valokuvien lisäksi piirroksen. Piirros: Juha Ojanperä

Markku Poutanen kuvasi Merkuriuksen ylikulkua Kirkkonummella Metsähovin observatoriossa 500 mm:n teleobjektiivilla. Hänen edellinen ylikulkuhavaintonsa on 43 vuoden takaa. Silloin havaintovälineenä oli 5 cm linssiputki ja siinä 50-kertaisen suurennuksen antava okulaari. Aurinkosuodin oli kierretty okulaariin. Enää Markku ei uskaltaisi moisella virityksellä katsoa Aurinkoa. Kuva: Markku Poutanen

Pekka Rautajoki piirsi valokuvan näköisen kuvan Merkuriuksen ylikulusta Tampereella Coronado MaxScope 40 -vety-alfa-kaukoputken lävitse. Piirros: Pekka Rautajoki

Emil ja Janne Sievinen havaitsi poikansa Emilin kanssa ylikulkua Espoossa Baaderin ASTF200 OD 5.0 -aurinkosuotimella suojatulla TAL 200 K -kaukoputkella, jonka polttotasossa oli Canon EOS 650D -kamera. Apuna oli myös kolminkertainen Barlow. Sää oli kohtalainen. Hetkittäin oli hieman utua ja lämpöväreilyä, koska kaukoputki oli parvekkeella. Musta pisara näkyy Merkuriuksen vasemmalla puolella. Kuva: Janne Sievinen

Vesa Vauhkonen havaitsi ylikulkua Suonenjoella Canon SX50 HS -kameralla ja Marumin ND100000 -aurinkosuotimen avulla. Vesa huomauttaa, että kuvassa liikutaan kompaktizoomin suorituskyvyn äärirajoilla. Kuvaan lisätty Venuksen ylikulun kuva osoittaa Merkuriuksen ja Venuksen kokoeron. Kuva: Vesa Vauhkonen

Kaj Wikstedtin näkemys Merkuriuksen ylikulusta: Kuva: Kaj Wikstedt

Jari Heikkinen

Jari Heikkinen havaitsi Merkuriuksen ylikulkua Kajaanissa. Alla Jarin havaintokertomus ja kuvat ylikulusta.

Merkurius kulki Auringon edestä

Tapahtumasta tiedotettiin Kajaanin Planeetan sivuilla sosiaalisessa mediassa Facebookissa ja Google plussassa. Ilmoitukset keräsivät lähes tuhat silmäparia. Hyvin onnistuneen tiedottamisen varmisti myös paikalliselle medialle lähetetyt viestit, jotka löysivät lehdissä ja radiossa näkyvät paikkansa.

Säätila Kajaanissa 9.5.2016 oli aamusta lähtien aurinkoinen ja lämmin. Vain harvat pilvet täplittivät taivasta. Se enteili hyvää ajatellen iltapäivälle ja illalle ajoittuvaa merkittävää tapahtumaa.

Merkuriuksen ylikulku alkoi pian iltapäivällä kello kahden jälkeen. Silloin tähtitornilla ei vielä ollut ketään. Ensimmäiset yhdistyksen jäsenet tulivat paikalle noin puoli kolmelta ja laittoivat havaintovälineet kuntoon. Heti sen jälkeen tornille alkoi tulla uteliaita vierailijoita. He pääsivät näkemään valkokankaalle heijastettua Auringon kuvaa, jossa komeilivat useat auringonpilkut ja selkeärajainen planeetta Merkurius.

Iltapäivän aikana, ennen kuin Merkurius oli lähinnä Auringon keskipistettä, tähtitornilla kävi kymmeniä asiasta kiinnostuneita. Luonnonilmiötä kuvattiin ahkerasti ja se herätti vilkasta keskustelua avaruudesta ja maailmankaikkeudesta. Erityisesti lapset olivat innoissaan.

Vierailijoiden määrä alkoi hiipua iltakuuden jälkeen, tilanteeseen vaikutti varmaan myös iltaseitsemältä alkanut jääkiekko-ottelu. Hieman ennen seitsemää raskaat pilvilautat lisääntyivät ja valkokankaalle heijastettu kuva haaleni. Huolestuneet silmät mittailivat taivasta ja epämiellyttävä ajatus hiipi väkisin mieleen. Sää muuttui nopeasti huonommaksi. Viimein oli tehtävä raskas päätös ja tunnustaa tosiasiat. Taivas oli menossa pilveen.

Tähtitornin kupoli suljettiin ja havaintovälineet laitettiin lepovuoroon. Vaikka ylikulun seuraaminen ei onnistunut aivan loppuun asti, niin tähtitornilta lähdettiin hyvillä mielin!

Kari Kalervo

Myös Kari Kalervo havaitsi ylikulkua. Kari teki havaintonsa Hankoniemn nokassa, Uddskatanin luonnonsuojelualueella. Alla Karin havaintokertomus ja animoitu kuva ylikulusta. Karin tehdessä havaintojaan, Aurinko oli jo sangen matalalla ja ylikulku lähestyi loppuaan. Kuvista näkee selvästi, kuinka matalalla oleva Aurinko muuttuu oranssiksi ja kuinka taitekertoimeltaan erilaiset ilmakerrokset vääristävät Auringon kuvaa ja aiheuttavat siihen väreilyä.

Ylikulku väreilevän Auringon edessä

Saavuin myöhään illalla Hankoniemen kärkeen, tarkemmin sanoen Uddskatanin luonnonsuojelualueelle. Koko päivän olin odottanut tätä hetkeä ja illan viimeisiä tunteja, koska halusin valokuvata Merkuriuksen ylikulun mahdollisimman matalalla loimottavan Auringon edessä.

Istahdin meren rannalle ja vilkaisin päivätähteämme. Merkurius näkyi lähellä Auringon reunaa pienellä minikiikarillani. Muutenkin illan teemana oli suuria kuvia pienillä välineillä. Virittelin kuvauskuntoon alle pari kiloa painavan retkijalustan, taskuun mahtuvan 70 – 300 mm zoomobjektiivin ja yhdeksän aukkoa himmentävän harmaasuotimen. Omalla kohdallani suuri ja raskas kuvauskalusto on vain hengästyttävä muisto, eikä Uddskatanille kovin painavaa apparaattia olisi viitsinyt raahatakaan.

Tarkennuksessa luotin automaattiin. Hain horisontista sopivan saaren yksityiskohdan ja säädin sähköiseen etsimeen suurennuksen. Sitten vain painoin nappia ja katsoin etsimestä, kuinka tarkennus napsahti kohdilleen. Kamerani osasi tarkentaa maiseman yksityiskohtiin, vaikka objektiivissa oli tumma suodin.

Oheisessa animaatiokuvassa Merkurius näkyy mustana pisteenä matalalla väreilevän Auringon alareunassa. Kuvan väreily johtuu ilmakehän rauhattomuudesta eli seeingistä. Vasemman Auringon kuvasin klo 21.10, jolloin Merkurius oli alle kolmen asteen korkeudella. Auringon oikealla ikuistin klo 21.31, kun Merkurius oli enää alle asteen etäisyydellä horisontista. Aivan horisonttiin asti en päässyt, sillä viimeisimmän ylikulkukuvan onnistuin nappaamaan klo 21.34 noin puolen asteen korkeudelta. Hankoniemi oli yksi harvoista paikoista Manner-Suomessa, jossa Aurinko laski aavan meren horisonttiin ylikulun aikana.

Kuvauksen päätyttyä havahduin mereltä kantautuvaan lintujen rupatteluun. Oikeastaan sitä olisi voinut jäädä kuuntelemaan vaikka pitkälle yöhön. Paluumatkalla edessäni polun vieruspusikot heiluivat ja ryskyivät. Pysähdyin katsemaan mäyrää, joka pysähtyi katsemaan minua. Sitten mäyrä jatkoi matkaansa kohti niemen kärkeä ja minä kuvasaaliineni pois niemenkärjestä.

Kari Kalervon näkemys Merkuriuksen ylikulusta 9.5.2016. Kuva: Kari Kalervo.