Toni Veikkolainen:
Komeetasta C/2013 US10 (Catalina) odotettiin uusinta paljain silmin näkyvää pyrstötähteä, muuta valitettavasti kirkkaus hiipui hiukan ennusteesta. Silti se oli paras komeettakohde tällä talvikaudella.
Lokakuun lopussa 2013 Oortin pilvestä löytynyt C/2013 US10 (Catalina) on ollut viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana Suomessa havaituin komeetta. Kohde alkoi kirkastua kiikarilla havaittavaksi jo kesällä 2015, mutta oli tuolloin vielä selkeästi Suomen havaintohorisontin eteläpuolella. Kohde saavutti perihelinsä 15.11.2015 ja oli vielä tuolloin suomalaisten havaitsijoiden kannalta hankalasti Vaa’an ja Neitsyen tähdistöjen rajalla liki samalla deklinaatiolla Auringon kanssa. Hyperbolisella radalla oleva kohde kuitenkin kipusi nopeasti pohjoiseen ja saapui suomalaisten havaitsijoiden ihailtavaksi hieman alkuperäisten ennusteiden mukaista kirkkautta (4,0-4,5 mag) himmeämpänä.
Ensihavainnot Suomessa
Ensimmäiset suomalaiset Catalina-komeetan havainnot saapuivat Taivaanvahtiin aamulla 2.12.2015, kun Tapio Lahtinen onnistui kuvaamaan kohteen Tampereelta (kuva 1) ja Toni Veikkolainen Järvenpäästä lähes samaan aikaan. Lisäksi Timo Karhula havaitsi kohteen visuaalisesti Ruotsista samana aamuna. Kohde näkyi tuolloin selvästi tähdistä erottuvana vihertävänä, pyrstöttömänä utupallona. Parhaan kirkkautensa (6 mag) komeetta saavutti –joulu–tammikuussa ja jäi pitkälti aktiivisten tähtiharrastajien havaintokohteeksi. Se ei siis saavuttanut samanlaista yleisökohteen statusta kuin edeltävänä talvena paljain silminkin näkynyt C/2014 Q2 (Lovejoy), josta saapui Taivaanvahtiin kaikkiaan 237 havaintoa.
Catalinan pyrstöistä ensihavainnon teki Veijo Kallio Lumijoelta 4.12.2015 (kuva 2). Myös Kari Lassila onnistui kuvaamaan kohteen pyrstöineen Evijärveltä samana aamuna hieman myöhemmin. Lähipäivinä pyrstöistä tehtiin muitakin havaintoja, joskin etenkin kaasupyrstön pituuksissa oli suurta havaintokalustosta ja -olosuhteista aiheutunutta hajontaa (taulukko 1, kuva 11). Samuli Ikäheimon 8.12.2015 Asikkalassa ottamassa kuvassa (kuva 3) kaasupyrstö erottui peräti kahden asteen pituisena ja Harri Kiiskinen pääsi samana aamuna Jyväskylässä liki samaan lukemaan. Pölypyrstö kuitenkin pysyi aina joulukuun loppupuolelle saakka kaikissa havainnoissa maksimissaan puolen asteen pituisena. Tähän aikaan Kuu oli taivaalla vähenevänä sirppinä, joka muodosti Catalina-komeetan ja Venuksen kanssa kolmiomaisen muodostelman, joka näkyy esimerkiksi Veijo Timosen havainnossa (kuva 4). Ilmeisesti sekä Kuun vaiheen pienuus että komeetan korkeuden nopea kasvu edesauttoivat näkymistä. Samana aamuna kohteesta tehtiin Taivaanvahtiin peräti 11 havaintoa ja tämä jäi yhden havaintovuorokauden ennätykseksi. Leudon joulukuun pilvisyystilanteen runsas vaihtelu näkyy kohteen havaintostatistiikassa hyvin.
Kuva 1. Tapio Lahtisen havainto Catalina-komeetasta 2.12.2015 klo 7.00. TS80 Apo Trpiplet, 0,8× reducer, Canon 600D, 4×30 s.
Kuva 2. Veijo Kallion havainto Catalina-komeetasta. Kuvassa oikealle osoittaa kaasupyrstö ja alavasemmalle pölypyrstö, jotka osin jäävät kapean kuvakentän ulkopuolelle. Newton 400 mm, f/3,1 (coma corrector+reducer), CCD Atik 314L+, 4×60 s.
Kuva 3. Samuli Ikäheimon kuva Catalina-komeetasta 8.12.2015 klo 6.20. Käännetty negatiiviksi, jotta pyrstöt erottuisivat paremmin. Sony a7S, 135/2.0, 15 s, f/2,0, ISO 3200. Seuranta: iOptron Skytracker. Käsittely: Lightroom CC.
Kuva 4. Veijo Timosen Catalina-havaintoja aamulta 8.12.2015. Canon 6D, 600 ja 200 mm, ISO 5000 ja 3200.
Kuvia ja piirroksia
Valtaosa Catalina-havainnoista oli tehty kameraoptiikalla ja järjestelmäkameroita käyttäen. Timo Kantola otti kuitenkin Pieksämäeltä 10.12.2015 suurehkolla kaukoputkella ja CCD-kameralla (30 cm f/4 + Atik314L) valotuksia, jotka paljastavat kaasupyrstön säikeisen rakenteen hyvin selvästi (kuva 5). Kentän kapeuden vuoksi kuitenkin vain pölypyrstö mahtuu kuviin kokonaan. Se on kaasupyrstöstä poiketen hyvin diffuusi ja kärkeään kohti kapeneva. Samana aamuna Jyväskylässä otetussa Harri Kiiskisen kuvassa kaasupyrstön pituus on peräti 3,6 astetta. Koman läpimitta alkoi myös olla kasvanut joulukuun alun muutaman kaariminuutin lukemista lähelle kymmentä kaariminuuttia, joskin ilmiö luultavimmin aiheutui komeetan havaintokorkeuden nopeasta noususta. Toisaalta komeetan etäisyydellä Maahan on osansa.
Kuva 5. Timo Kantolan kuva Catalinasta 10.12.2015. 300 mm, f/4, Atik314L+, Baaderin MPCC komankorjain, IR cut. 1×90 s.
Kuva 6. Juha Ojanperän piirros Catalinasta 24.12.2015. Havaintovälineenä 80/400 mm linssiputki, suurennus 27×.
Catalina-komeetasta tehtyjen piirrosten määrä jäi pieneksi. Juha Ojanperä kuitenkin havaitsi kohdetta visuaalisesti jouluaattoaamuna Ulvilassa (kuva 6). Kohde erottui jo 10×50-kiikarilla ututäplänä, eikä 80/400 mm linssiputki tuonut siitä esiin uusia piirteitä, kuten pyrstöä. Tapaninpäivän aamuna havaintopiirroksen kohteesta teki Ville Miettinen, joka näki kohteesta 70/475 mm linssiputkella 40x suurennusta käyttäen pitkälti samoja piirteitä kuin Juhakin. Lisäksi komeetta vaikutti hieman vihertävältä. Täysikuu ajoittui joulukuussa 2015 tapaninpäivälle, joten Kuu haittasi sekä Juhan että Villen havaintoja.
Aivan vuodenvaihteen tienoilla Catalina ohitti Arcturus-tähden noin asteen päästä. Jorma Mäntylä kuvasi nämä kohteet samaan kenttään 2.1.2016 ja huomasi samalla, että pyrstöjä alkaa olla jo vaikea erottaa. Muut Suomesta aivan tammikuun alkupuolella tehdyt havainnot antoivat samansuuntaisia tuloksia, joskin Samuli Ikäheimo onnistui vielä aamulla 8.1.2016 saamaan kaasupyrstön yli 3 asteen ja pölypyrstönkin noin asteen pituisena kuvaan. Komankin läpimitta saavutti 20 kaariminuutin suuruisen maksimiarvonsa. Tuolloin oli toki jo lähes uusikuu. Samalla kun kautta Suomen havaitsijat yrittivät selvitä yli 20 asteen pakkaslukemista, Rauno Päivinen kuvasi Catalinaa Thaimaan NARIT-organisaation (National Astronomical Research Institute of Thailand) 610/3962 mm kaukoputkella (kuva 7).
Tammikuun puolivälissä Catalina saapui Otavan hännän tietämille ja Erkki Rauhala onnistuikin saamaan sen kuvattua yhteispotrettiin galaksien M51 ja M101 kanssa (kuva 8). Kohteen pyrstöt olivat osin havaintogeometrian vuoksi jo vaikeammin näkyvissä. Helmikuun puolella kaasupyrstön pituus oli enää puolisen astetta ja pölypyrstön alle 10’, joskin arvojen pienuus saattaa osin johtua epäsuotuisasta havaintogeometriasta. Kohteen havaintomäärä alkoi samalla kirkkauden laskiessa pudota huomattavasti. Kuitenkin vielä Tähtikalliolla 11.-13.3.2016 pidetyssä Ursan Aurinkokuntatapaamisessa kohdetta kuvattiin havaintokeskuksen Alluna-kaukoputkella (kuva 9). Samaan aikaan Tähtikalliolla Esko Lyytinen ja ja viereisellä Viestikalliolla Jorma Ryske kuvasivat kohdetta omilla laitteillaan. Toistaiseksi viimeisin kohteesta Taivaanvahtiin kirjattu havainto on Rauno Päiviseltä Imatralta 28.3.2016 illalta. Aina kesän valoisiin öihin saakka komeetta on vielä kuvattavissa 10. magnitudia heikompana kohteena Perseuksen, Ajomiehen ja Kirahvin tähdistöjen suunnalla.
Kuva 7. Rauno Päivisen Catalina-kuva 6.1.2016 Luoteis-Thaimaasta otettuna. Havaintopaikan korkeus oli 2500 m ja lämpötila +8 °C. Planewave 20″ CDK.3962 mm, f/6,5, Paramount ME, Andor iKon-L (2048×2049, 13,5 micron pix)-70C, 30×30 s, The Sky, Maxim DL5.
Kuva 8. Erkki Rauhala kuvasi Catalinaa kameraoptiikalla 15.1.2016. Komeetan lähellä näkyvä kirkas tähti on Otavan hännän Alkaid.
Kuva 9. Catalina kuvattuna 12.3.2016 klo 21.24 Tähtikallion Alluna 415/3320 mm kaukoputkella. Kuvausryhmänä Kari Laihia, Hannu Määttänen ja Veikko Mäkelä. SBIG 1001E, suodin L, 10 x 60 s, Maxim DL.
Yhteenvetoa
Kaikkiaan Catalinasta on tehty maalis-huhtikuun vaihteeseen 2016 mennessä 101 Taivaanvahtiin raportoitua havaintoa 40 nimensä ilmoittaneelta havaitsijalta. Anonyymihavaintoja oli kaksi. Suurin osa havainnoista on tehty Etelä- ja Keski-Suomesta, joskaan kaikki havaitsijat eivät ole merkinneet havaintopaikkaansa Taivaanvahdin lomakkeen karttaan. Aktiivisimmat havaitsijat olivat Voitto Pitkänen (10 havaintoa), Harri Kiiskinen (9), Kari Lassila (7), Jorma Mäntylä (6), Erkki Rauhala (5), Timo Kantola (5) ja Tapio Lahtinen (5). Kaikkiin havaintoihin komeetta oli merkitty joko kiikari- tai kaukoputkikohteeksi. Suomen tilastoihin ei siis saatu uutta paljain silmin näkyvää komeettaa nyt, mutta ehkäpä sitten lähitulevaisuudessa.
Taulukko 1. Valikoituja komeetan C/2013 US10 (Catalina) havainnoista mitattuja koman halkaisijan ja pyrstöjen pituuksien havaintoarvoja kaariminuuteissa (‘). Ks. myös kuvat 10 ja 11.
Kuva 10. Catalinan koman läpimitta (kaariminuutteina). Kuva: Veikko Mäkelä.
Kuva 11. Catalinan pyrstöjen pituudet (kaariminuutteina). Kuva: Veikko Mäkelä.
