Kuu peitti Aldebaranin

Matti Suhonen:

Korkealla kaakkoisella taivaalla oleva Kuu peitti 29./30. lokakuuta Härän tähdistön Hyadien tähtijoukon edessä olevan Aldebaranin pian vuorokauden vaihtumisen jälkeen. Pienenevästä Kuusta näkyi valaistuna 91 prosenttia. Aldebaran peittyi Kuun kirkkaan reunan taakse ja tuli esiin pimeän reunan takaa hieman Mare Crisiumin eteläpuolella. Kuu oli Helsingissä 41 ja Utsjoella 35 asteen korkeudella. Esiintulo tapahtui noin tunnin kuluttua. Taivas oli Helsingissä tapahtuman aikana pilvetön.

Hyadien tähtijoukon tähtien peittymiset alkoivat 70 Tauri -tähden esiintulolla. Kirkkaimmat peittyvistä Hyadien tähdistä olivat theta 1 ja theta 2 Tauri. Ne peittyivät Helsingissä kuuden minuutin aikana kello 20.53.27 ja kello 20.59.46. Esiintulot tapahtuivat käänteisessä järjestyksessä kuuden minuutin aikana kello 21.41.00 ja kello 21.46.53.

Tämä Aldebaranin peittyminen näkyi alueella, joka ulottui pohjoisessa Newfoundlandista Islannin ja Huippuvuorten eteläosan kautta Jäämeren rantaa pitkin Beringin salmen läheisyyteen. Näkyvyysalueen eteläreuna kulki Afrikan läntisimmän osan merialueelta Välimerten pohjukan kautta Aasian Tyynen valtameren rannikolle. Suuressa osassa Eurooppaa tapahtumaa saatiin seurata illalla tai pian vuorokauden vaihtumisen jälkeen.

Seuraavat Aldebaranin peittymiset

Aldebaran peittyy seuraavan kerran 26. marraskuuta. Peittyminen on havaittavissa Itä-Aasiassa, Pohjois-Amerikassa, Grönlannissa ja Islannissa. Näkyvyysalueen eteläraja kulkee Tyynellä valtamerellä Japanin eteläpuolella, Havaijin saarten pohjoispuolella sekä Yhdysvaltain keskiosassa. Pohjoisraja on maapallon ulkopuolella. Euroopassa tapahtuma ei ole havaittavissa.

Joulun aaton aattona 23.12. Aldebaranin peittyminen on havaittavissa Helsingissä kello 20.40. Täysikuu on kaksi päivää myöhemmin. Kuusta näkyy 96 prosenttia valaistuna.

Helsingissä Aldebaranin katoamisen aikana Kuu oli lokakuussa 41 asteen korkeudessa kaakossa. Joulukuussa peittyminen tapahtuu lähes samassa taivaan kohdassa. Kaukoputken suuntausta pitää muuttaa vain vähän. Kuu on siirtynyt Mare Crisiumin halkaisijan verran pohjoiseen eli peittymis- ja esiintulokohtien yhdysviiva halkaisee tämän meren. Lokakuussa Aldebaranin reitti kulki Mare Crisiumin pohjoispuolelta.

Hyadien tähtien peittymiset alkavat 23.12. Helsingissä kello 17.16.31, jolloin theta 1 Tauri peittyy 18 asteen korkeudessa. Utsjoella peittymiset alkavat jo kello 14.51.07, jolloin tähtijoukon V-kuvion kärjen tähti gamma Tauri tulee esiin. Kuu on Utsjoella tällöin vain 7 asteen korkeudella.

Peittymiset ovat havaittavissa pienellä kaukoputkella. Aldebaranin peittyminen näkyy jo kiikarilla. Peittymisen ajoittaminen edellyttää kaukoputken lisäksi ajanottokelloa. Tapahtuman käsittely on mahdollista, jos tiedossa ovat havaintopaikan GPS-koordinaatit (pituus, leveys ja korkeus), ajoituslaitteen tyyppi (esim. sekuntikello), ajan määrityksen peruste (esim. radion tasatuntiaikamerkki) ja kaukoputken ominaisuudet (halkaisija, polttoväli, jalustan ja seurannan tyypit). Havaintopaikalla on hyvä olla nimi.

Vuoden 2016 ensimmäinen Aldebaranin peittyminen 20.1. näkyy Tyyneltä valtamereltä Havaijin saarten luota Pohjois-Amerikan kautta Länsi-Eurooppaan ulottuvalla alueella. Pohjoisen reunan sivuava peittyminen päättyy Tanskaan, Kööpenhaminan lounaispuolelle. Eteläisen reunan sivuava peittyminen päättyy Afrikkaan Mauritanian pohjoisen rannikon edustalle. Suomessa tämä peittyminen ei näy. Neljän kaariminuutin etäisyydeltä pohjoisen puolelta kello 5.28 Kuun ohittava Aldebaran on kaksi astetta horisontin alapuolella. Muutkaan vuoden 2016 Aldebaranin peittymiset eivät näy Suomessa.

Aldebaranin havainnot

Ursan Taivaanvahdista löytyi omien havaintojeni lisäksi kolmen havaitsijan kuvia Aldebaranin peittymisestä. Olin ainoa tapahtuman ajoittanut havaitsija.

Jussi Kantola

Jussi Kantola Oulun Arktoksesta kertoi, että Oulun Arktos vietti pyhäinpäivän kynnyksellä tähti-iltaa Puolivälikankaan observatoriolla. Havaintoihin kuului myös Aldebaranin peittymisen kuvausta. Hän kertoi tapahtuman olleen vaikuttavan kaunis. Tähti leijui Kuun vierellä ikään kuin se ei kuuluisi siihen. Minkäänlaista kirkastumista tai välkettä ei näkynyt. Tapahtuma tuotti neljä kuvaa. Taivaanvahti kertoi, että peittymiskuvat oli otettu 30.10.2015 kello 00.29.55 ja 00.30.00 sekä esiintulokuva kello 01.21.47.

Havainnon teknisessä osassa Jussi kertoi, että kuvaukseen käytettiin CPC1100-kaukoputkea (halkaisija 280 mm, polttoväli 2800 mm), polttovälin lyhentäjää ja infrapunakuvauksen sallivaa Canon 450D-kameraa. Yksittäisruutuja oli valotettu ISO 400 -herkkyyden mukaan 1/1000 sekunnin valotusajoilla. Kuvia oli pinossa noin 40 kappaletta. Kahdessa ensimmäisessä julkistetussa kuvassa Aldebaran on juuri peittymässä Kuun kirkkaan reunan taakse. Kolmannessa kuvassa Aldebaran on tullut esiin. Neljäs kuva ei liity Aldebaranin peittymiseen.

Kuvien redusointi kuvaan sisältyvien aikaleimojen perusteella kertoi, että katoamiset tapahtuivat 40 ja 42 kaarisekuntia Kuun reunan sisäpuolella. Esiintulon aikana Aldebaran oli 43 kaarisekuntia Kuun pimeän reunan ulkopuolella. Aikavirheet olisivat olleet pienemmät, jos käytetty kello olisi näyttänyt oikeaa aikaa eikä ollut lähes kaksi minuuttia edellä. Jos kummastakin katoamisajasta vähennetään kaksi minuuttia, Aldebaranin etäisyydet Kuun valaistusta reunasta olisivat olleet 8 ja 6 kaarisekuntia. Esilletulon aika kello 01.20.10 tuottaisi Aldebaranin ja Kuun reunan väliksi 5 kaarisekuntia.

Kertomuksensa lopussa Jussi huomauttaa, että tapahtuma toistuu 23. joulukuuta.

Kuvat 1 ja 2. Kuu kuvattuna Oulun Puolivälikankaan observatoriossa 30.10.2015 kello 0.29.55 ja kello 0.30.00. Aldebaran on kummassakin kuvassa hyvin lähellä Kuun kirkasta reunaa. Kuvat: Jussi Kantola.

Kuva 3. Aldebaran on tullut Oulun Puolivälikankaan observatoriossa esiin Kuun pimeän reunan takaa 30.10.2015 kello 1.27.47. Aldebaran näkyy pienenä pisteenä Mare Crisiumin vasemmalla puolella pienen puoliksi valaistun kraatterin yläpuolella. Kuva: Jussi Kantola.

Antoine Chauveau

Antoine Chauveau kuvasi Kuuta Helsingin Lauttasaaressa 30.10.2015 kello 0.17 ja 0.18. Aldebaran oli hyvin lähellä Kuun kirkasta reunaa. Kamerana hänellä oli Canon Powershot SX40 HS. Kuvien erilainen mittakaava vaikeuttaa Aldebaranin etäisyyden tulkintaa eli oliko suurempikokoinen kuva otettu pienempää kuvaa aikaisemmin.

Antoine otti lisäksi Aldebaranin peittymisestä 100 sekuntia kestävän animaation, jossa Aldebaran lähestyy Kuun kirkasta reunaa ja lopulta katoaa. Antoine Chauveau pohti, kannattaisiko esiintulosta tehdä vastaava animaatio. Hänen mielestään siinä näkyisi vain ilmestyvä valopiste. Hän päätti pitää kameran kiinni ja tyytyi katsomaan sitä vaihetta kiikareilla.

Antoine Chauveau otti kuvansa Taivaanvahdin kartan satelliittikuvan mukaan hyvin vaarallisessa paikassa. Satelliittikuva sijoitti havaitsijan Lauttasaaren Vattuniemessä kolmiportaisen talon katon reunalle. Todellisuudessa Antoine otti kuvat parvekkeelta. Kuvat eivät mahdollistaneet kuvien käsittelyä tähdenpeittohavaintoina.

Kuvat 4 ja 5. Antoine Chauveau kuvasi Kuuta Helsingin Lauttasaaressa 30.10.2015 kello 0.17 ja kello 0.18. Aldebaran on hyvin lähellä Kuun kirkasta reunaa. Jälkimmäinen kuva on animaatio. Kuvat: Antoine Chauveau.

Vesa Vauhkonen

Vesa Vauhkonen kuvasi Aldebaranin peittymistä Rautalammilla Canon Powershot SX50 HS -kameralla.

Ensimmäisen kuvan Vesa otti 29.10.2015 kello 21.42. Siinä Aldebaran on runsaan asteen päässä Kuusta. Toisen kuvan Vesa otti kello 23.01. Taustalla olevan kirkkaan Kuun kohdalle hän sijoitti oikein valotetun Kuun kuvan. Aldebaran on vielä runsaan puolen asteen päässä Kuusta. Kolmannen kuvan Vesa otti 30.10.2015 kello 00.18. Aldebaranilta kuluu vielä tovi ennen kuin se peittyy Kuun taakse. Neljäs kuva on animaatio, jossa Kuu lähestyy oikealta puolelta Aldebarania ja melkein saavuttaa sen. Kolmessa animaation osakuvassa Kuusta näkyy yksityiskohtia.

Kun Vesa otti kaksi kuvaa torstain puolella, Aldebaran oli vielä hyvin kaukana Kuusta. Kello 00.18 otetussa kuvassa Aldebaran oli 264 kaarisekuntia Kuun ulkopuolella. Kolmen kuvan yhdistelmässä Aldebaran oli 184, 157 ja 131 kaarisekuntia Kuun ulkopuolella.

Kuvat 6 ja 7. Vesa Vauhkonen otti kuvan 30.10.2015 kello 0.18. Toinen kuva on animaatio, jonka osakuvissa Aldebaran miltei katoaa Kuun taakse. Kuvat: Vesa Vauhkonen.

Aldebaranin peittymishavaintoni

Lähdin torstaina 29. lokakuuta halloweenia viettäneestä observatoriomuseosta ja Ursan kirjastosta kotiini raitiovaunulla ja bussilla. Raitiovaunun mainos- ja uutistaulu kertoi sääennusteessaan, että Helsingissä taivas on pilvessä sekä kello 24 että 4. Ennusteesta huolimatta valmistin havaintovälineeni käyttökuntoon.

Käynnistin ajanottokellon radion kello 23 aikamerkistä. Mukaani otin kaukoputkeni lisäksi luentolehtiön alustan, ennustelistauksen, yhdistetyn hiuskosteusmittarin ja lämpömittarin, taskulampun, digitaalisen sanelukoneen, havaintokirjan, autonavigaattorin sekä jalustaan kiinnitetyn kameran. Objektiivin suojuksen jätin kotiini. Kannoin välineet runsaan puolen kilometrin päähän Hämeenlinnanväylän ylittävän sillan lähelle Pirkkolan urheilupuiston länsireunaan pienelle kallioiselle aukealla. Vakituiselle havaintopaikalleni olisi pitänyt kävellä vielä puolisen kilometriä. Totesin, että aukio on pururadan valaisimista ja 50 metrin päässä kuilussa kulkevasta Hämeenlinnanväylästä huolimatta riittävän pimeä. Kaakossa oleva Kuu näkyi läheisten mäntyjen yläpuolella. Pilvistä ei ollut tietoakaan.

Suuntasin kaukoputkeni (JS Dobson 135 mm /650 mm) Kuuhun ja tarkensin 25 mm:n okulaarin. Muita okulaareja en ollut ottanut mukaani. Levitin maahan havaintokirjan ja kosteus/lämpömittarin sekä navigaattorin. Käynnistin navigaattorin mittaamaan paikan koordinaatteja. Asetin kamerani (Olympus PEN Lite E-PL 5, 14 – 42 mm, 1:3,5 – 5,5) jalustoineen muutaman metrin päähän kaukoputkestani. Otin useaan kertaan valokuvia Kuusta maiseman osana sekä itsestäni havaintoja tekemässä. Kuvat otin peittymisen ja esiintulon välisenä aikana. Kuu paloi kaikissa kuvissa puhki. Kahdessa salamavalon avulla otetussa Kuun kuvassa tarkennus oli kohdallaan ja kuvissa näkyi lukuisia Hyadien ja Orionin tähtiä. Muut Kuun kuvat olivat väärin tarkentuneita. Valotusajat olivat viiden sekunnin mittaisia. Suurin kameran käyttämä herkkyysarvo oli 1250 ISO.

Talletin sanelukoneeseen ajoittain lämpö- ja kosteusmittarin sekä navigaattorin lukemia ja muuta tietoa tapahtumien kulusta. Päätin äänityksen vasta retken jälkeen. Äänitystä kertyi kaikkiaan kaksi tuntia.

Kuu näkyi kirkkaana ja yksityiskohtaisena. Aldebaran löytyi helposti ja se näkyi punertavana. Kaukoputkea piti ajoittain kääntää sekä sivu- että korkeussuunnassa, jotta Kuu ja Aldebaran pysyisivät näkyvissä.

Havaintoaikana alin lämpötila oli –4 °C. Ilman suhteellinen kosteus oli suurimmillaan 85 prosenttia. Kosteus tiivistyi kosteusmittarin pinnalle ja oli lopulta jäänä. Okulaarikin pyrki sumentumaan. Sen sain estettyä peittämällä katselutaukojen aikana okulaarin käyttämättömällä paperisella nenäliinalla.

Navigaattori kertoi, että havaintopaikan leveys pysyi hyvin vakiona. Pituudessa oli jonkin verran vaihtelua. Korkeus muuttui huomattavasti. Ensimmäinen korkeuslukema oli 17 metriä. Seuraavat olivat 26 m, 43 m, 51 m, 53 m ja 51 m. Pituudesta ja leveydestä otin käyttöön viiden mittauksen viisidesimaaliset keskiarvot. Korkeuden arvona hyväksyin 51 metriä, joka vastaa hyvin vakiopaikkani korkeutta 43 metriä.

Kirjoitin A6-kokoiseen havaintokirjaani puuvartisella lyijykynällä havaintopaikkani kuvauksen, mittausten tuloksia ja ajoitukset heti tapahtumien jälkeen. Jos kelloni olisi myöhemmin vikaantunut, minulle olisi jäänyt havaintotulokset paperille. Kelloni kesti kuitenkin pienen pakkasen ja se toimii edelleen. Havaintojen aikana ja myöhemmin tehtyjä muistiinpanoja kertyi yhdeksän sivua.

Havaintojen jälkeen peitin kaukoputken suojapussilla ja kokosin kaikki tarvikkeet kangas- ja muovikasseihin. Kotiin palattuani en koskenut kameraani, vaan jätin sen lämpenemään ja kuivumaan. Ajanottokelloon tallensin radion kello 2 aikamerkin. Seuraavan vuorokauden aikana tallensin useita aikamerkkejä aina seuraavaan iltaan saakka. Paperille kirjoittamani väliajat kertoivat, että kelloni edistää vajaan sekunnin vuorokaudessa.

Kuva 8 esittää havaintoympäristöäni Helsingin Pirkkolan urheilupuiston ja Hämeenlinnanväylän välisellä pienellä aukiolla. Kuva on otettu lounaaseen kohti Pohjois-Haagan Ida Ahlbergin puistoa. Kuvassa 9 havaitsen kuuta Juhani Salmen valmistamalla 135 mm:n läpimittaisella Dobson-kaukoputkella. Kirkas Kuu muodostaa silmäni lähelle pienen pyöreän täplän. Kuvat: Matti Suhonen.

Kuva 10. Kaukoputkeni kaakkoispuolella jalustalla oleva kamera kuvasi Kuun männyn latvan lävitse. Kameran salamavalo oli täytevalona. Kuun ympärillä näkyy Hyadien ja Orionin tähtiä. Kuva: Matti Suhonen.

Kuva 11.

Kuva 11. Esiintulohavaintoni tarkkana Kuun reunan profiilina. Vihreä plus-merkki kuvan keskellä esittää Aldebaranin paikkaa Kuun reunalla. Vaakasuora viiva kuvaa Kuun sileää reunaa. Kuvan alareunassa olevat luvut +294° ja +295° ovat Kuun akselin suunnan suhteen laskettuja suuntakulmia. Kuvan yläosassa ovat havaintohetki sekä Kuun libraation arvot. Jos kuvaa kierretään 90 astetta vastapäivään, se vastaa Kuun näkymistä kaukoputkessa.

Havaintojen käsittely

Ensimmäinen tehtävä havaintojen käsittelyssä oli koordinaattien keskiarvojen laskenta ja niiden syöttö sekä Occult- että Lunar Occultation Workbench -ohjelmaan. Laskin kummallakin ohjelmalla ennusteet havaintopaikalleni. Occult-ohjelmalle syötin havaintojen kaikki tiedot: paikan koordinaatit, havaintoajat, kaukoputken tiedot, ajoitusvälineen ja ajoituksen perusteet sekä havainto-olosuhteet. Redusoinnin tuloksena sain selville, että peittymisen aikana Aldebaran oli 4,75 kaarisekuntia Kuun kirkkaan reunan ulkopuolella. Esiintulon virhe oli 0,55 kaarisekuntia. Aldebaran liikkui peittymishetkellä 0,444 ja esiintulon hetkellä 0,430 kaarisekuntia sekunnissa. Aikavirheeksi sain näistä 10,7 ja 1,3 sekuntia. Kuun liikkeen suunnan huomioon ottaminen muuttaisi aikavirheitä hieman.

Yhteenveto

Havaintoni osoittavat, että pienelläkin kaukoputkella saa katselemalla tapahtuvalla tähdenpeittojen ajoittamisella merkittäviä tuloksia. Ajanottokellon ja navigaattorin lisäksi tarvitaan vain pieni havaintokirja, pehmeähkö mielellään puuvartinen lyijykynä ja luettelo yön aikana tapahtuvista peittymisistä. Lämpömittari ja jalustalla oleva kamera ovat hyödyllisiä välineitä. Tapahtumien välissä on usein hyvää aikaa ottaa kuvia ympäristöstä, itsestä ja mahdollisista muista havaitsijoista. Peittymisten ja esiintulojen aikana ei ole syytä ottaa kuvia ainakaan salamavalolla. Havaintopaikan ei tarvitse olla täysin pimeä.

Artikkeliin liittyvät taulukot

Aldebaranin katoamis- ja esiintuloajat

Taulukko 1. Aldebaranin peittymiset loppuvuonna 2015.

Taulukossa 1. ovat myös Kuun korkeudet ja atsimuutit sekä tapahtumakohtien suuntakulmat Kuun sirpin lähimmän kärjen suunnan suhteen (CA) sekä taivaannavan suunnan suhteen (PA). Atsimuutti on laskettu pohjoisesta. Kaakon atsimuutti on 145 astetta. Taulukosta selviää, että Kuun sijainti taivaalla muuttuu vain vähän lokakuusta joulukuuhun. Negatiivinen CA-kulma kertoo, että tapahtuma sattuu Kuun kirkkaan reunan puolella.

Aldebaranin havaintojen tulokset

Taulukko 2. Aldebaranin peittymisen havainnot.

Taulukossa 2. havaitsijan nimestä on annettu etunimen alkukirjain ja sukunimi. Viimeinen sarake O–C antaa Kuun kiekon keskipisteen ja Aldebaranin välisen etäisyyden kaarisekunneissa. Negatiivinen arvo kertoo, että Aldebaran on ilmoitettuna aikana Kuun takana. Syynä voi olla, että kuvausvälineen kello ei ole näyttänyt oikeaa aikaa. Antoine Chauveaun laatiman 100 s kestäneen animaation alku- ja loppuhetket ovat tiedossa. Animaation aikana Aldebaranin sijainti on laskettu 20 sekunnin välein.