Toni Veikkolainen:
Yöpilvikausi 2015 alkoi jo kesäkuun alussa ja jatkui aina elokuun loppupuolelle asti. Kauden aikana havaintoja kertyi melko mukavasti. Yksittäisistä öistä parhaimpia olivat 22./23.7. ja 23./24.7. Erityisenä huomionarvoisena seikkana yöpilvikesästä 2015 jäivät mieleen myös yöpilvien ja revontulten yhtäaikainen esiintyminen elokuun loppupuolella.
Analyysiä
Säiden suhteen kaksijakoinen kesä 2015 oli valaisevien yöpilvien havaintorintamalla kohtalainen. Kaikkiaan kauden aikana Ursan Taivaanvahti-järjestelmään kertyi kaikkiaan 447 positiivista yöpilvihavaintoa. Lisäksi negatiivisia havaintoja saatiin 132. Edeltävänä kesäkautena 2014 vastaavat lukemat olivat 454 ja 113 ja vuonna 2013 puolestaan 321 ja 63. Havaintomäärän osalta pysyttiin siis kutakuinkin samoissa lukemissa, vaikka selkeää säätä oli kesällä 2014 huomattavasti useammin tarjolla. Kaikkiaan yöpilvihavaintoja kertyi kaikkiaan 141 nimetyltä havaitsijalta. Havaitsijoista 12 teki positiivisia havaintoja vähintään 10 kappaletta (taulukko 1). Pääsääntöisesti samat havaitsijat raportoivat aktiivisesti myös negatiivisia havaintoja, siis tilanteita, jolloin yöpilviä olosuhteiden puolesta voisi näkyä, mutta niitä ei kuitenkaan näy. Yhteensä näiden havaitsijoiden 294 havaintoa (positiiviset ja negatiiviset mukaanlukien) muodostavat yli puolet koko kauden havaintosaldosta. Satunnaiset havaitsijat, joiden koko kesän havaintosaldo on jäänyt vain viiteen, ovat lähes aina tehneet vain positiivisia havaintoja.
Taulukko 1. Taivaanvahdin aktiivisimmat yöpilvihavaitsijat positiivisten havaintojen määrän mukaan lueteltuina.
Kuva 1: Taivaanvahdin yöpilvihavaintojen maantieteellinen jakauma kesällä 2015. Mukana ovat myös negatiiviset havainnot.
Katsaus kauden havaintoihin
Yöpilvikausi avattiin tänä vuonna 1./2.6.2015, noin viikon verran varhaisemmassa vaiheessa kesäkuuta kuin vuonna 2014. Toisaalta vuonna 2013 yöpilviä näkyi poikkeuksellisen aikaisin, jo toukokuun alkupuoliskolla. Keski- ja Pohjois-Suomessa yötaivas oli kesäkuun alussa jo hyvin vaalea, ja kauden avaushavainnot tehtiinkin Turun seudulla, jossa normaalit pilvet eivät haitanneet havaitsemista kuten vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Kyseessä oli laajahko ja runsas näytelmä, jota seurasi muutama selvästi himmeämpi esiintymä kesäkuun alkupuoliskon puolella. Kesäpäivänseisauksen ympärillä 16.–26.6.2015 positiivisia havaintoja tehtiin 14, pohjoisimmat niistä Mikkelissä ja Jämsässä. Kokeneen harrastajan on siis mahdollista tehdä yöpilvihavaintoja myös Auringon ollessa vähemmän kuin 6° horisontin alapuolella. Etenkin alkukesällä yöpilvien kirkkaimmat vaiheet ajoittuvat selvästi aamuyön tunneille, ja Suomen sijainti aikavyöhykkeen länsilaidalla, sekä kesäajan aiheuttama kellonsiirto korostavat tilannetta entisestään. Tänäkin vuonna vasta heinäkuun puolivälissä havaittiin ensimmäisen kerran, että yöpilvinäytelmän alku ajoittuu iltayön eikä aamuyön tunneille.
Kesäkuun vaihtuessa heinäkuuksi yöpilvien esiintyminen yleistyi, ja 2.–6.7.2015 ilmiö nähtiin jo neljänä yönä peräkkäin. Erityisen huomion kohteeksi jäi yö 5./6.7.2015, jolloin näytelmä jäi Länsi-Suomessa melko vaisuksi, mutta itärajan tuntumassa se ulottui reilusti taivaan eteläpuoliskollekin (kuva 2). Toisaalta 14.–26.7.2015 välillä joka yönä tehtiin vähintään yksi yöpilvihavainto. Ensimmäinen huippuluokan näytelmä oli 22./23.7.2015, tosin sen nopea, yllättäväkin kirkastuminen vaisun alun jälkeen vasta selvemmin aamuyön puolella jätti havaintomäärän melko pieneksi. Etelä-Suomessa taivas oli sen verran tumma, että yöpilvet muodostivat taustan kanssa paikoin hyvin näyttävän kontrastin (kuva 3), vaikka havaintoja tehtiin pohjoisempanakin, aina Kontiolahdella asti. Tässä näytelmässä erityisesti vyöt dominoivat, ja pyörre- sekä lainetyyppiset muodot olivat niukemmin esillä. Myös seuraavana yönä 23./24.7.2015 yöpilviä näkyi kunnolla vasta aamuyöllä, mutta havaitsijat olivat osanneet luultavasti varautua ilmiöön paremmin, koska havaintoja tehtiin peräti 33 verrattuna edeltävän yön 14:ta. Tällä kertaa myös pyörteet ja varsinkin laineet olivat huomiotaherättäviä (kuva 4). Kirkkaita yöpilviä nähtiin myös 27./28.7.2015, mutta näytelmä oli tuolloin selvemmin pohjoisen suunnalle rajautunut.
Kaikkiaan positiivisia yöpilvihavaintoja tehtiin 46 eri yönä kesällä 2015. Pohjoisimman teki Pasi Kajo Rovaniemellä 10./11.8.2015 ja eteläisimmän Petri Tikkanen lentokoneesta Latvian yläpuolelta 16./17.7.2015 (kuva 1). Kaikki touko-heinäkuun havainnot on tehty Kokkolan eteläpuolelta, mutta elokuun havaintojen maantieteellinen jakauma kattaa suurimman osan maata Suomenlahden rannikolta aina Etelä-Lappiin saakka. Komeat yöpilvilaineet herättivät huomiota erityisesti 7./8.8.2015 välisenä yönä, jolta kertyi 46 positiivista yöpilvihavaintoa. Peräti 33 havaintoon päästiin tyypilliseen perseidien havaintoaikaan 13./14.8.2015. Elokuun keski- ja loppuvaiheilla Maan varjo alkaa rajoittaa yöpilvien näkymisen Etelä-Suomessa aivan pohjoishorisontin tuntumaan, mutta toisaalta 15./16.8.2015 juurikin melko pimeä taivas teki mahdolliseksi yöpilvien ja revontulten samanaikaisen havaitsemisen. Tuon yön positiivisia yöpilvihavaintoja kertyi Taivaanvahtiin yhteensä 46 ja revontulihavaintoja 53. Mahdollisesta revontuliyöstä oli jo päivällä levitetty tietoa, ja tällä oli epäilemättä vaikutusta myös suureen yöpilvihavaintojen määrään. Sulkukorkeapaineen tuoma selkeä sää salli tuolloin havaitsemisen laajoilla alueilla, ja auttoi osaltaan myös yöpilvikauden lopun määrityksessä, vaikka jotkut epävarmat havaitsijat raportoivatkin erottaneensa matalalle jääneet yöpilvet vasta valokuvista. Tänäkin vuonna yöpilvikauden loppu oli alkua jyrkempi, sillä vielä 15.–19.8.2015 havaintoja kertyi neljänä yönä peräkkäin, mutta toisaalta sen paremmin tänä kuin viime vuonnakaan yöpilvikauden alkumetreillä ei ollut usean yön positiivisten havaintojen sarjaa.
Toistaiseksi kesän viimeinen yöpilvihavainto on tehty 18./19.8.2015 yönä havaittu Valtimossa, ja AIM-satelliitin kuvan perusteella on erittäin epätodennäköistä, että kausi enää jatkuisi. Siispä ei muuta kuin odottelemaan yöpilvirintamalla ensi kesää, ja sillä välin havaitsemaan aktiivisesti muita taivaanilmiöitä, kuten vaikkapa revontulia, joita on alkusyksyllä 2015 ollut melko usein nähtävissä.
Kuvia
Kuva 2: Heinäkuun alussa 5./6.7. yöpilvet näkyivät hyvin erityisesti Kaakkois-Suomessa. Ne peittivät parhaimmillaan yli puolet taivaasta, ja muodot olivat helposti tunnistettavia. Kuva: Veikko Mäkelä.
Kuva 3. Yönä 22./23.7.2015 yöpilvivyöt olivat erityisesti koillisen suunnalla huomiotaherättävän kirkkaita. Kuva: Toni Veikkolainen.
Kuva 4. Yönä 23./24.7.2015 yöpilvinäytelmä oli kirkkaudeltaan samaa tasoa kuin edeltävänä yönä, mutta erilaisia muotoja oli runsaammin. Kuva: Teppo Laitinen.
