Kuu peitti Aldebaranin 8./9.8.2015

Matti Suhonen:

Itäkoillisesta nouseva Kuu peitti Härän tähdistön Aldebaranin aamuyöllä 8./9. elokuuta. Kuun vaihe oli havaintojen kannalta hyvin edullinen. Pienenevästä Kuusta näkyi valaistuna 30 prosenttia. Aldebaran peittyi Kuun kirkkaan reunan taakse ja tuli esiin pimeän reunan takaa. Kuu oli Helsingissä kuuden ja Utsjoella 12 asteen korkeudella. Tapahtuman aikana taivas oli Etelä-Suomessa pimeä. Utsjoella vallitsi koko yön porvarillinen hämärä eli Aurinko oli enintään kuusi astetta horisontin alapuolella. Tapahtuma olisi voinut tuottaa runsaasti havaintoja.

Kuva 1: Kuvassa punertavana ympyränä esitetty Aldebaran peittyi Helsingissä Kuun sirpin pohjoisen kärjen lähellä 8./9.8.2015 klo 1.38.21. Kuvasta tunnistaa helposti Sinus Iridiumin ja Kopernikus-kraatterin sekä Kuun pimeältä puolelta Mare Crisiumin. Aldebaran tunnetaan myös XZ-luettelon numerona 5912. Kuvan on tuottanut Lunar Occultation Workbench 4.1.

Hyadien peittymisten yleisyys

Hyadien tähtijoukko ja sen suunnassa oleva Aldebaran ovat noin viisi astetta Maan ratatason, ekliptikan eteläpuolella. Osa Hyadien tähtijoukon eteläisistä kirkkaista tähdistä ei peity Kuun taakse koskaan. Hyadeihin fyysisesti kuulumaton Aldebaran peittyy Kuun ratatason kiertymiseen kuluvan 18,6 vuoden aikana Suomesta nähtynä yleensä neljän peräkkäisen vuoden aikana. Välillä Aldebaran pitää vuoden tai kahden aikana ”lomaa”,  jolloin peittymisiä ei tapahdu. Vuosien 1964 ja 2040 välillä tähdenpeittoja laskevat ohjelmat löytävät Suomessa tapahtuvia Aldebaranin peittymisiä yhteensä 98 kappaletta. Vuosina 1978–1981 sekä 1996–1999 peittymisiä tapahtui jokaisena vuotena. Nykyisen peittymisjakson 2015-2018 aikana vuonna 2016 Aldebaran on ”lomalla”. Tänä vuonna katoamisia ja esiintuloja voidaan havaita yhteensä 12 kpl. Vuoden 2018 jälkeen Aldebaran peittyy vasta vuosina 2034 ja 2036.

Hyadien V-kuvion kärjessä oleva Hyadum I eli gamma Tauri peittyy kunkin neljän vuoden mittaisen peittymisjakson aikana jokaisena vuonna. Useana vuonna tekemieni tutkimusten mukaan gamma Tauri peittyy vuosina 1964–2040 yhteensä 140 kertaa. Tutkimukset olen tehnyt laskemalla Occult-ohjelman eri versioilla usealle suomalaiselle paikkakunnalle tähdenpeittoennusteet. Tuloksista olen kirjannut taulukkoon kunakin vuonna tapahuvat kirkkaiden tähtien peittymiset.

Taivaanvahti

Tämän vuoden elokussa tapahtuneesta Aldebaranin peittymisestä neljä havaitsijaa kertoi havainnoistaan Ursan Taivaanvahti-palvelussa. Lisänä on tieto, mitä omille havainnoilleni tapahtui.

Aki Jaatinen

Aki Jaatinen kuvasi Kuuta ja Aldebarania (kuvat 2–3) Loimaalla Nikon D3100 -kameran 40 mm:n objektiivilla. Aki kuvasi taivasta täydellä aukolla 1,3 sekuntia. Kameran herkkyysasetus oli ISO 800. Kuvausaika oli klo 3.29. Havaintokertomuksessaan hän kertoi, että ei ollut muistanut sellaisen olemassaoloa. Hän otti useita kuvia vasta tapahtuman loppupuolella. Tapahtumaa oli vaikea valottaa tavallisella järjestelmäkameralla. Lopuksi Aki totesi, että tapahtuma kruunasi muuten hyvän luontoon suuntautuneen matkan.

Kylli Pöyhönen

Kylli Pöyhönen (kuvat 4-8) kuvasi Kuuta Vantaalla Canon PowerShot SX500 IS -kameralla ja 129 mm:n objektiivilla. Kolmen kuvan valotusajat olivat 1/50 s, 1 s ja 1/25 s. Kameran herkkyys oli ISO 400. Kuvien ottohetket olivat klo 2.17, 2.38 ja 2.17. Taivaanvahdin keskimmäisessä kuvassa näkyy pilviä Kuun edessä. Havaintokertomuksessaan Kylli kertoi ihmetelleensä mikä on Kuun takana oleva kirkas valo. Hänen oli pakko hakea kamera ja kuvata. Hän lopettaa kertomuksensa toteamuksen, että tapahtuma oli näyttävämpi luonnossa.

Markku Siljama

Markku Siljama (kuvat 9–14) havaitsi Kuuta Mäntyharjulla. Hänellä oli kamerana Canon EOS 1100D ja 55 mm:n objektiivi. ISO 3200 -herkkyyden mukaan otettujen kuvien valotusajat olivat 2,5 s, 2,5 s, 4 s, 2,5 s, 4 s ja 10 s. Kuvat Markku oli ottanut klo 1.50, 1,52, 2.02, 2.15, 2.19 ja 2.25. Viimeiseen kuvaan hän oli merkinnyt Aldebaranin nuolella. Hänen mukaansa sää oli selkeä, mutta hyvin kostea. Markku teki havaintonsa yöpilvihavaintojen lomassa.

Marit Vuorio

Marit Vuorio kuvasi Kuuta Siuntiossa. Hän ei kertonut havaintovälineistään. Kuvankäsittely oli kadottanut tiedot mm. kuvahetkistä. Kuvauksen aikana hän ei nähnyt Kuuta lähestyvää Aldebarania. Ensimmäisessä kuvassa Kuun vasemmalla puolella olevaa vaaleaa pistettä Marit arveli aluksi roskaksi. Seuraavassa kuvassa lähes samassa paikassa oli valkoinen piste sekä punainen välähdys. Hän pitää kuviensa laatua sen verran huonona, ettei niistä saa oikein selvää. Myöhemmin otettu toinen kuva on niin hyvä, että siitä voi tunnistaa joitakin Kuun kraattereita ja meriä. Aldebaran katoaa Kuun taakse Repsold-kraatterin kohdalla. Sen oikealla puolella on Mare Imbriumin laidalla Sinus Iridum. Katso kuvat Taivaanvahdista.

Matti Suhonen

Olin vienyt kaukoputkeni perjantaina mökilleni odottamaan havaintoyötä. Lauantaina klo 22 pohjois- ja itätaivas olivat Lahdessa umpipilvessä. En lähtenyt enää ajamaan 15 km:n matkaa mökilleni, vaan jäin lukemaan Tähdet 2016 -vuosikirjan taittovedoksia ja menin puolen yön tienoilla nukkumaan.

Havaintojen käsittely

Määritin taivaanvahdin havaintojen käsittelyä varten Occult-ohjelmalle neljä uutta havaintopaikkaa. Koska tiedossani ei ole havaitsijoiden tarkkoja sijainteja, valitsin kullekin paikkakunnalle sopivan paikan. Taivaanvahtiin ilmoitettujen havaintojen lisäksi laskin peittymis- ja esiintuloajat Helsingin Kaivopuistoon ja Utsjoen Ailigas-tunturin laelle. Marit Vuorion havainnon aikana Aldebaran oli vielä 73 kaarisekuntia Kuun reunan ulkopuolella. Jos Marit olisi kuvannut Kuuta klo 1.38.30, Aldebaran olisi ollut enää kuusi kaarisekuntia Kuun reunan ulkopuolella. Valitettavasti kuvissa ei ollut Exif-tietoja.

Peittymisten ja esiintulojen taulukoissa paikkakunnan nimeä seuraa tapahtuman kellonaika, Kuun korkeus, peittymis- tai esiintulokohdan suuntakulmat Kuun sirpin lähimmän kärjen ja taivaan pohjoisnavan suunnan suhteen. Negatiivinen suuntakulman CA arvo kertoo, että tapahtuma sattuu Kuun kirkkaan reunan puolella.

Taulukko 1. Aldebaranin peittymisajat eri paikkakunnille.

Taulukko 2. Aldebaranin esiintuloajat eri paikkakunnille.

Aldebaran peittyy syyskuussa

Aldebaran peittyy 4./5. syyskuuta niin, että peittyminen alkaa pimeällä taivaalla Yhdysvaltain kaakkoisosista. Aamuhämärässä tapahtuma näkuu Islannissa ja Irlannissa. Muualla Euroopassa Aldebaran peittyy päivätaivaalla. Peittyminen päättyy Intiassa ja sen pohjoispuolella olevissa Aasian alueilla. Helsingissä Aldebaran peittyy klo 7.27.44 ja tulee esiin klo 8.31.57. Kuu on etelälounaassa 44 asteen korkeudessa. Kuusta näkyy valaistuna 52 prosenttia ja valaistu osa pienenee (kuva 15).

Valoisasta taivaasta huolimatta Aldebaranin peittyminen on hyvin havaittavissa. Aldebaran on puoli magnitudia Leijonan Regulusta kirkkaampi. Reguluksen peittymisiä olen havainnut usein, viimeksi toukokuussa 2007 Auringon ollessa näkyvissä. Ainoa haitta on, että tapahtuman valokuvaaminen on vaikeaa.

Kuva 15: Aldebaran peittyy puolikuun kirkkaan reunan taakse 5.9.2015 Helsingissä klo 7.27.44.