Jarno Malaprade
Jarno Malaprade:
Moni tähtitaivaan harrastaja pakkaa kesän tullessa kaukoputken, kiikarit ja kuvauskaluston pimeää syksyä odottamaan. Pieni tauko harrastuksessa on luonnollisesti tervetullut, varsinkin jos talven aikana on viettänyt mittavan määrän öitä valvoen ja havaintoja tehden tai kuvausta harrastaen. Taivaalla tapahtuu kuitenkin kesäaikana myös paljon kuvaamisen ja havainnoinnin arvoista!
Kevään, kesän ja syksyn kuukaudet ovat erilaisten halomuotojen, valaisevien yöpilvien ja mahtavien myrskyjen kulta-aikaa. Monelle tähtitaivaan tarkkailijalle voikin olla mukavaa vaihtelua kun suurta osaa kesäkauden ilmakehän ilmiöistä voi havainnoida ilman ylimääräistä valvomista – ihan päiväsaikaan. 😉
Vaikka lähes kaikki tuntevat sateenkaaren, usein vain harvat kadun kulkijat ovat kiinnittäneet huomioita taivaan erilaisiin valokaariin, haloihin. Tämä siitä huolimatta, että halomuotoja voi havainnoida jopa kahtenasatana päivänä vuodessa ja sateenkaari ilmestyy taivaalle tilastollisesti hyvin paljon harvemmin! Halomuodot jäävät ymmärrettävästi monelta näkemättä, sillä ne muodostuvat taivaalle kirkkaan auringon suuntaan tai yöllä kuun ympärille.
Ursan Ilmakehän optiset valoilmiöt -jaoston perinteinen “halojahti” järjestetään huhtikuisin. Tässä Zeniitissä tutustutaan halohuhtikuun tilastoihin. Kuukauden aikana halopäiviä kertyi 30 ja haloöitä 10!
Ei muuta kuin kamera mukaan kesälomamatkalle ja tarkkailemaan!
