Zeniitti

Tähtiharrastuksen verkkolehti

Maailmankaikkeuden suuret rakenteet (osa 5)

Maailmankaikkeuden suuret rakenteet (osa 5)

Juha Ojanperä:

Tässä artikkelisarjan viidennessä osassa käsittelen Heilurikellon- ja Pohjan kruunun superjoukkoja. Superjoukoista edellinen ei ole havaittavissa Suomesta, mutta viimeksimainittu on hyvin näkyvissä kevättaivaalla.

Kuva 1. Eräitä lähimaailmankaikkeutemme superjoukkoja (superclusters) ja kuplia (voids). Kuvaan on merkitty myös tässä artikkelissa käsiteltävät Shapleyn (Shapley supercluster)-, Kalojen-Valaan (Pisces-Cetus supercluster)- ja Karhunvartijan (Bootes Supercluster) superjoukot. Oma paikallinen superjoukkomme, Neitsyen- eli Virgon superjoukko on kuvan keskellä. (Kuva: Richard Powell, Atlas of the Universe).

Kuva 1. Eräitä lähimaailmankaikkeutemme superjoukkoja (superclusters) ja kuplia (voids). Kuvaan on merkitty myös tässä artikkelissa käsiteltävät Heilurikellon (Horologium) ja Pohjan kruunun (Corona Borealis) superjoukot. Oma paikallinen superjoukkomme, Neitsyen- eli Virgon superjoukko on kuvan keskellä. (Kuva: Richard Powell, Atlas of the Universe).

Superjoukot

Eräitä lähimaailmankaikkeutemme superjoukkoja:

  • Neitsyen superjoukko eli Paikallinen superjoukko
  • Vesikäärmeen-Kentaurin superjoukko
  • Coman superjoukko
  • Herkuleen superjoukot
  • Leijonan superjoukko
  • Käärmeenkantajan superjoukko
  • Perseuksen-Kalojen superjoukko
  • Riikinkukon-Intiaanin superjoukko
  • Kuvanveistäjän superjoukot
  • Shapleyn superjoukko
  • Kalojen-Valaan superjoukko
  • Karhunvartijan superjoukko
  • Heilurikellon superjoukko
  • Pohjan kruunun superjoukko

Heilurikellon superjoukko

Heilurikellon superjoukko sijaitsee eteläisellä taivaalla Heilurikellon tähdistön suunnassa. Tämä superjoukko on kaikilla tavoin mitattuna todella äärimmäinen. Joukkoa voisi todellakin kuvailla superjoukkojen superjoukoksi! Ensinnäkin Heilurikellon superjoukko sijaitsee meistä hyvin kaukana. Sen lähimmät galaksijoukot sijaitseva 700 miljoonan valovuoden etäisyydellä ja etäisimmät 1,2 miljardin valovuoden päässä! Toiseksi superjoukko on erittäin massiivinen ja se sisältää valtavan määrän galaksijoukkoja. Richard Powellin Atlas of the Universe -sivuston mukaan superjoukossa on ainakin 5000 galaksijoukkoa, joista osa on hyvin rikkaita. Sivustolla on listattu superjoukon 40 merkittävintä galaksijoukkoa. Kuvissa 2 ja 3 on kuvattu Heilurikellon superjoukkoon kuuluvia galaksijoukkoja karttaesityksenä. Superjoukon massan arvioidaan olevan 1017 Auringon massaa! Superjoukon pituudeksi on arvioitu noin 550 miljoonaa valovuotta! Muodoltaan superjoukko on pitkä, mutta ohut. Heilurikellon superjoukkoon verrattuna monet superjoukot ovat varsin vaatimattomia, esimerkiksi Perseuksen-Kalojen superjoukossa on vain kolme suurta galaksijoukkoa. Yksittäisiä tähtiä superjoukon galakseissa arvioidaan olevan peräti miljoona miljardia kappaletta!

Eräs superjoukon merkittävimmistä galaksijoukoista on Abell 3128. Se on superjoukon rikkain galaksijoukko, ja se on myös yksi rikkaimmista galaksijoukoista miljardin valovuoden säteellä meistä. Joukko on luetteloitu numerolla 20 Harlow Shapleyn vuonna 1933 julkaisemassa rikkaiden galaksijoukkojen luettelossa, joka käsittää kaikkiaan 25 galaksijoukkoa. Abell 3128 on sikäli poikkeuksellinen massiivinen galaksijoukko, että sen ytimessä ei sijaitse yhtään valtavaa jättiläisellipsigalaksia, jotka ovat tyypillisiä tämän kokoluokan galaksijoukoille. [1]

Kuva 2. Heilurikellon superjoukkoon kuuluvia galaksijoukkoja plotattuna taivaankannelle. (Kuva: Richard Powell, Atlas of the Universe).

Kuva 2. Heilurikellon superjoukkoon kuuluvia galaksijoukkoja plotattuna taivaankannelle. (Kuva: Richard Powell, Atlas of the Universe).

Kuva 3. Heilurikellon superjoukon kartta. (Kuva: Richard Powell, Atlas of the Universe).

Kuva 3. Heilurikellon superjoukon kartta. (Kuva: Richard Powell, Atlas of the Universe).

Galaksijoukko Abell 3128 Heilurikellon superjoukossa. Kuva: DSS/POSS-2.

Kuva 4. Galaksijoukko Abell 3128 Heilurikellon superjoukossa. Kuva: DSS/POSS-2.

Pohjan kruunun superjoukko

Pohjan kruunun superjoukko sijaitsee meistä hyvin kaukana, matkaa sinne kertyy peräti miljardi valovuotta! Pohjan kruunun superjoukko on yksi tunnetuimmista, ja tämä johtuu varmasti ainakin osittain siitä, että superjoukko on varsin selkeä galaksijoukkojen keskittymä taivaankannella. Richard Powellin Atlas of the Universe -sivusto luettelee 12 galaksijoukkoa, jotka kuuluvat Pohjan kruunun superjoukkoon. Superjoukon galaksijoukoista tunnetuin on ilman muuta Abell 2065, joka tunnetaan Pohjan kruunun galaksijoukkona. [2] Joukko on tunnettu erityisesti siitä, että amerikkalainen astrofyysikko Milton Humason käytti tätä galaksijoukkoa esimerkkinä kuvaillessaan maailmankaikkeuden laajenemisen 1930-luvulla. [3]

Pohjan kruunun galaksijoukko on erittäin kaukana, ja sen galaksit ovat erittäin pieniä ja himmeitä. Joukon havaitseminen on todellinen haaste erityisesti visuaalihavaitsijoille. Niimpä joukko onkin päässyt mukaan Barbara Wilsonin ja Larry Mitchellin leikkimieliselle AINTNO 100 -listalle [4], joka sisältää kohteita ja ilmiöitä, joiden havaitsemisen pitäisi olla mahdotonta. Pohjan kruunun galaksijoukko on edellämainitulla listalla numero 90. Saadakseen diplomin onnistuneesta havaintosuorituksesta täytyy havaitsijan onnistua havaitsemaan visuaalisesti vähintään 45 galaksia Pohjan kruunun galaksijoukosta. Tämä on kyllä sen luokan haaste, että lupaan tarjota pullakahvit sille, joka ensimmäisenä pystyy tämän todistetusti tekemään!

Kuva 5. Pohjan kruunun superjoukon galaksijoukkoja plotattuna taivaankannelle (Kuva: Richard Powell, Atlas of the Universe).

Kuva 5. Pohjan kruunun superjoukon galaksijoukkoja plotattuna taivaankannelle (Kuva: Richard Powell, Atlas of the Universe).

Kuva 6. Pohjan kruunun galaksijoukko Abell 2065. Kuva: DSS/POSS-2.

Kuva 6. Pohjan kruunun galaksijoukko Abell 2065. Kuva: DSS/POSS-2.

Lähdeviitteet

[1] http://www.atlasoftheuniverse.com/superc/hor.html

[2] http://www.atlasoftheuniverse.com/superc/cbo.html

[3] Humason, Milton L. “The apparent radial velocities of 100 extra-galactic nebulae.” The Astrophysical Journal 83 (1936): 10.

[4] http://www.astronomy-mall.com/Adventures.In.Deep.Space/aintno.htm

Artikkelisarjan edelliset osat:

Artikkelisarjan seuraavassa ja viimeisessä osassa käsitellään hiljattain löydettyä Laniakean superjoukkoa. Artikkeli ilmestyy Zeniitin numerossa 3/2015.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *