Hydra peitti tähden muualla

Matti Suhonen:

Tähdenpeittojen havaitsijoille oli luvassa mielenkiintoinen havaintokohde syyskuisen uudenkuun tienoilla. Kääpiöplaneetta Pluton kolmannen kuun – Hydran – oli ennustettu peittävän 23.9.2014 hieman itseään kirkkaamman tähden eurooppalaisen iltahämärän aikana alueella, joka kattaa pohjoisessa Länsi-Euroopan ja etelässä Etelä-Afrikan eteläkärjen. Havaintoraportteja tuli Italiasta, Saksasta ja Sveitsistä – yhteensä neljältä havaitsijalta. Kaikki olivat negatiivisia. Peittyminen tapahtui näiden havaitsijoiden kannalta muualla.

Millainen on Hydra?

Kääpiöplaneetan 134340 Pluto Hydra-kuu kiertää suomenkielisen wikipedian [1] mukaan 64 780 kilometrin keskietäisyydellä. Pluton oma keskietäisyys Auringosta on 39,445 tähtitieteellistä yksikköä (AU). Tästä voidaan laskea, että Hydran ja Pluton välimatka on 2,2 kaarisekuntia. Hydra käyttää Pluton kiertämiseen 38,206 vuorokautta. Hyvin tarkkaan Pluton ekvaattorin tasossa oleva rata on hyvin pyöreä, sen eksentrisyys on vain 0,005. Hydran tarkkaa halkaisijaa ei tiedetä, arviot antavat lukemia 44:n ja 130:n kilometrin välillä.

Hal A. Weaverin johtama Pluto Companion Search Team löysi Hydran kesäkuussa 2005 Hubble-avaruusteleskoopin ottamista kuvista. Löytö sai väliaikaiseksi tunnukseksi S/2005 P 1.

Peittymisennusteita

Hydran peittymisalueesta oli tietoja olemassa jo heinäkuussa 2013. Eri ennusteiden mukaan itäisin peittymisalue kulkisi Punaisen meren ja Madagaskarin kautta. Tuorein ennuste siirsi näkyvyysalueen Brittein saarten ja Etelä-Afrikan väliselle viivalle. Eurooppalaisten havaitsijoiden toivottiin havaitsevan peittymistä 23.9.2014 kello 18.05-18.25 UT. Etelä-Afrikassa Namibiassa havaintoaika olisi ollut kello 18.35-18.55 UT.

Peittyvä tähti tunnetaan luettelonumerolla 4UC 347-157451. Tähden kirkkaudet spektrin punaisella ja usealla infrapunaisella alueella on 14,5-11,4. Jos Pluto ei osu mittausanturin kuvakenttään, punaisella alueella kirkkauden alenema on 6 magnitudia. 80 kilometrin läpimittainen kappale aiheuttaisi enimmillään 27 sekuntia kestävän peittymisen.

Onnistuneiden havaintojen hyötyjä

Onnistuneet havainnot olisivat tuottaneet Hydran halkaisijan tarkemman arvon lisäksi parannuksia Pluton ja sen kuiden rataelementteihin. Nyt pitää toivoa, että Pluton kuista tarkkoja havaintoja tekevät observatoriot onnistuvat löytämään uusia peittymisiä ja hyviä havainto-olosuhteita.

Syitä havaintoyrityksistä luopumiseen

Useat tunnetut havaitsijat Belgiassa, Englannissa, Ranskassa ja Saksassa eivät yrittäneet havainta tapahtumaa. Tärkein syy havainnoista luopumiseen oli liian pieni aika hämärän tulosta vaadittavaan havaintojen aloittamisaikaan. Useat havaitsijat voivat aloittaa havaintoihin valmistautumisen vasta, kun Aurinko on laskeutunut 9 asteen syvyyteen. Peittyvän tähden saaminen kaukoputken näkökenttään ja videokameran asetusten saaminen kohdalleen vaatii vielä voimakkaampaa hämärää.

Havaintoraportteja

Stefano Sposetti havaitsi Bellinzonassa Sveitsissä 200 mm:n läpimittaisella kaukoputkella ja WAT-910HX -videokameralla. Noin 23 minuuttia kestänyt havainto ei tuottanut tulosta.

Bachini Mauro havaitsi Pisan lähellä 40 cm:n läpimittaisella kaukoputkella ja CCD-kameralla. Noin 9 minuuttia kestänyt havainto ei tuottanut tulosta.

Peter Lindner havaitsi Saksan Hoyerswerdassa (pituus 14° 17′, leveys 51° 27′) 200 mm:n läpimittaisella kaukoputkella ja WATEC 120N+ -videokameralla. 23 minuuttia kestänyt havainto ei tuottanut tulosta.

Pietro Baruffetti havaitsi Massan kaupungissa Italiassa (pituus 10° 08′, leveys 44° 01′) 200 mm:n läpimittaisella kaukoputkella ja WAT-120N+ -videokameralla. 25 minuuttia kestänyt havainto ei tuottanut tulosta.

Linkit

[1] Wikipedian artikkeli Hydra (kuu): http://fi.wikipedia.org/wiki/Hydra_(kuu)

[2] Artikkeli Hydran peittymisennusteista ja kartta peittymisalueesta, Occultation by Pluto’s satellite Hydra 23/09/2014: http://devel12.linea.gov/br/~braga.ribas/campaigns/2014-09-23-Hydra.html

[3] Pluton kuiden ratakaaviot: David Herald, Occult 4.1.2.0